Voit lähettää hankintatoiveen Helsingin kaupunginkirjastoon lomakkella http://www.lib.hel.fi/virkku/hankintatoive.htm
Jos kyse on uudesta levystä se saattaa olla jo hankintalistalla, jolloin sinun kannattaa käydä jollain Helsingin kaupunginkirjaston musiikkiosastolla, jossa kirjastonhoitaja tarkistaa onko levy jo tilattu.
Helsingin kaupunginkirjasto http://www.lib.hel.fi/
Tunnetuin venezuelalainen kirjailija on Romulo Gallegos, jolta on suomennettu kaksi kirjaa, Donna Barbara (1961) ja Pahan valta (1961). Turun kaupunginkirjastosta löytyy häneltä kirjoja myös ruotsiksi ja espanjaksi. Miguel Otero Silvalta löytyy kirja ruotsiksi ja espanjaksi ja Arturo Uslar Pietriltä ja Juan Liscanolta vain espanjaksi. Runoilija Victor Valera Moran runoja löytyy kokoelmasta Aavistuksia rituaalipuvussa: runoutta Latinalaisesta Amerikasta (2000).
Laaja novelli Sateenkaari on Runar Schildtin (1888-1925) kolmas teos, se ilmestyi v. 1916. Novellin tapahtumat sijoittuvat Räfsbackan kylään ja ajoittuvat sotakesään v 1855. Artikkelissaan Ajankohtainen klassikko Hannu Kankaanpää mainitsee, että kylän esikuvan ja muuta materiaalia novelliin Schildt on saanut lapsuudenkesistään äidinäidin luona Antbyssä lähellä Loviisaa.
Kankaanpään artikkelin löydät teoksesta Schildt: Sateenkaari. Karisto 1988, s. 5-9. Lisää tietoa Schildtistä voit etsiä Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta kirjoittamalla asiasana-kenttään Schildt, Runar.
Sokerijuurikas on kehitetty sokerikasviksi juurikkaasta. Kun punajuuresta on sen pitkän viljelyn aikana kehitetty meheväjuurisia lajikkeita, jotka eivät helposti puudu, on sokerijuurikkaan jalostustyössä pyritty tyydyttämään sokeriteollisuuden tarpeita. Sokerijuurikas on sitkeäkuituinen eikä maukkaudessa vedä vertoja esimerkiksi punajuurelle tai muille Suomessa viljellyille juureksille. Sitä käytetään paljon karjanrehuna.
1920-1930-luvulla keittokirjoissa oli joitain ohjeita: Sokerijuurikeitto, Keitetyt sokerijuuret, Sokerijuurimuhennos, Marjapuuro sokerijuurikkaan kera, Puolukkahilloke sokerijuurikkaan kera. Toisen maailmansodan aikaisissa pula-ajan keittokirjoissa ei noita ohjeita enää löydy. Kahvinkorvikkena ja siirapin tekoon sitä...
Kaikkien Suomen kaupungin- tai kunnankirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kunnankirjastot/ .
Pääkaupunkiseudun kaupunkien avoimista työpaikoista, kesätöistä ja keikkatöistä löytyy tietoa osoitteista:
Helsingin kaupunki http://www.helsingintyopaikat.fi/
Espoon kaupunki http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;29;11891
Vantaan kaupunki http://www.vantaa.fi/i_alaetusivu.asp?path=1;14800 .
Seure Oy http://www.seure.fi/ välittää Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginvirastoihin, myös kirjastoihin (sivistysala), keikkatyöntekijöitä. Sivuilta löytyy myös kirjastoalan hakulomake.
Ilman koulutusta on vaikeaa päästä töihin. Helsingissä kaupunginkirjastoon keikkatöihin otettavilta edellytetään...
Esimerkiksi Avoimessa korkeakoulussa opiskeltaessa on opinnäytetyö yksi opintojen suoritustapa. Katso lisää alla olevan linkin kautta:
http://www.avoinyliopisto.fi/fi-FI/Opintosuoritukset/
Teknillisen korkeakoulun avoimesta korkeakouluopetuksesta löytyy lisää tietoa sivulta http://avoin.tkk.fi/
Taideteollisen korkeakoulun avoimesta korkeakouluopetuksesta löytyy täältä: https://www.taik.fi/opiskelu/opiskelu_taikissa/avoin_yliopisto.html
Etsiessäsi tietoa esim. toisen henkilön käyttöön saatat olla kiinnostunut Avoimesta Naisten Korkeakoulusta http://www.naisunioni.fi/index.php?k=13608
Itä-Suomen avoimesta korkeakouluhankkeesta on sivulla http://www.kainuunkesayliopisto.net/index.asp?pid=181
Katso myös avoimesta ammattikorkeakouluopetuksesta...
Tänään luetaan paljon Paul Coelhon teoksia. Esimerkiksi Coelhon Alkemistia kuvaillaan asiasanoilla filosofiset romaanit, itsetuntemus.
Hyvin suosittuja ovat olleet myös Carlos Castanedan teokset,
Saint-Exupéryn Pikku prinssi ja James Redfieldin kirjat Yhdeksän oivalluksen tie ja Kymmenes oivallus sekä Carter: Pikku puun kasvatus. Entä asiasanalla alkuperäiskansat kuvailtu teos, Morgan: Viesti oikeiden ihmisten maailmasta.
Elämäntarkoitus-asiasana yhdistettynä kaunokirjallisuuden luokkaan 84 antaa tulokseksi esim. Pirsig: Zen ja moottoripyörän kunnossapito.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty tietoa aiheesta elämän todellisuus http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=4f74b4ae-6ae…
Linkkisivusta Kirjavinkit...
Kannattaa mennä omaan lähikirjastoon ja kysyä, olisiko siellä tarvetta lahjoitettaville kirjoille. Kirjaston henkilökunta arvioi, otetaanko lahjat kokoelmiin. Varsinkin hyväkuntoisia kirjoja, joita ei ennestään ole kokoelmissa, otetaan mielellään vastaan.
Pentti Sarpaneva vietti lapsuutensa kesät Pielaveden Säviäntaipaleella, äitinsä lapsuudenkodissa. Sarpanevan äidinisä oli kyläseppä, ja Sarpanevan taiteellisen kipinän kerrotaan syntyneen isoisän sepänpajassa.
Sarpaneva palasi Säviälle aina kuin juurilleen. Hän rakensi vuonna 1970 Pielavedelle Nilakan rannalle oman kesäpaikan siirtämällä sinne Hämeestä 1700-luvulla rakennetun luhtiaitan. Pielavedelle Sarpaneva pakeni maailman pinnallista menoa viimeisiin päiviinsä asti.
Lähde:
Koko kansan korut : Pentti Sarpaneva. WSOY, 2013
Me naiset -lehti on ilmestynyt vuodesta 1952. Tampereen kaupunginkirjaston lehtilukusalin varastosta lehteä löytyy vuodesta 1958 lähtien. Osa vuosikerroista on tosin vajaita. Lehtiä ei voi lainata, mutta niitä voi lukea ja tarvittaessa kopioida lukusalissa. Yhteystiedot: http://kirjasto.tampere.fi/kirjastot-ja-aukiolot/lehtilukusali/.
Vanhemmat lehdet löytyvät ainakin mikrofilmeinä Kansalliskirjastosta Helsingistä. Mikrofilmejä on mahdollista käydä lukemassa paikan päällä. Lisätietoa kansalliskokoelman käytöstä: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/lainaus/kansallisko….
Uudempia, 2010-luvulla ilmestyneitä jatkokertomuksia löytyy Me Naiset -lehden verkkosivuilta (http://www.menaiset.fi/arkisto/jatkokertomukset/1)....
Turun pääkirjaston musiikkiosastolla voi digitoida VHS-kasetteja, dioja ja kuvia. LP-levyjen ja C-kasettien digitoiminen ei tällä hetkellä ole mahdollista. VHS-kasetteja voi myös digitoida Runosmäen kirjastossa.
Lisää Turun kaupunginkirjaston digitointipalveluista voi lukea seuraavasta linkistä:
https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/palvelut/plus-palvelut
Zentanglesta eli meditatiivisesta kuviopiirtämisestä/värittämisestä valmiiden tai itse keksittyjen mallien pohjalta on julkaistu suomenkielinen opas.
Fallström, Ulla : Mielen kätketyt aarteet : retki zentangle-kuvien värittämisen ja piirtämisen iloihin. Basam Books. 2015
http://www.basambooks.com/kirja/978-952-260-459-0/mielen-katketyt-aarte…
http://www.adlibris.com/fi/kirja/mielen-katketyt-aarteet-9789522604590
Kirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, mutta se on tilattavissa muualta kaukolainana samoin kuin seuraavat teokset:
Marbaix, Jane : Zentangle : inspirerande och meditativt tecknande. Arctic, 2015.
McNeill, Suzanne : The beauty of Zentangle : inspirational examples from 137 tangle artists worldwide. Design...
Ett sätt att söka information är att kontakta lokala tidningar:
Nya Åland (http://www.nyan.aland.fi/) eller Ålandstidningen (http://www.tidningen.aland.net/) Titta också på sidan: Åländska länkor (http://www.mhbibl.aland.fi/aland/).
Lastenkirjastotyöstä ja (ehkä vähemmän) sen historiasta löytyy suomeksi mm. seuraavanlaista kirjallisuutta:
Kirjastotyön perusteet (toim. Blinnikka, Holmberg, Lehväslaiho), 1987, s. 78-82
Lastenkirjasto-opas (Suomen kirjastoseura), 1978
Lapsi, kieli ja mieli : lasten kulttuurista ja kirjastosta, 1990
Mäkinen, Ilkka: "Nödvändighet af LainaKirjasto" - modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot
Närhi, Mauri K: Lukuseurasta kansankirjastoon, 1963, s. 271-275
Voutilainen, Helena: Lastenkirjastotoiminta ja sen asema Suomessa ennen vuotta 1921, 1986
(Pro gradu)
Kirjoja löytyy Helsingin yleisistä kirjastoista lukuun ottamatta Voutilaisen gradua, josta voi tehdä kaukopalvelupyynnön. Lisää kirjallisuutta löytyy ehkä paremmin...
Ainakaan fiktiivisiä hovimestareita listanneen Wikipedia-artikkelin mukaan James tai Jeeves eivät ole erityisen yleisiä fiktiivisten hovimestareiden nimiä. Alla linkki listaan, joka tuskin on täydellinen, mutta jossa mainitaan vain kolme Jeeves-nimistä ja yksi James-niminen hovimestari.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_fictional_butlers
Haga (Haaga) on ruotsinkielinen nimi, kyseisen kylän nimi suomeksi on Hakoinen. Hakoisten kylästä kerrotaan mm. teoksessa Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia (1976). Teoksessa mainitaan myös Kokkilan tila ja sen omistajat vuodesta 1602 alkaen. Kokkilan maat liitettiin Hakoisten kartanon maihin vuoden 1850 vaiheilla.
Lisää tietoa Janakkalan ja Hakoisten historiasta voit etsiä Hämeenlinnan seudun kirjastojen yhteisestä verkkokirjastosta: http://webkirjasto.htk.fi/ esim. hakusanoilla
Hakoinen tai Hakoisten
Janakkala ja historia
Janakkala ja paikallishistoria
Myös Hämeenlinnan seudun kirjastojen ylläpitämästä artikkeliviitetietokannasta Arvista löytyy tietoja Hakoisista, pääasiassa kuitenkin Hakoisten kartanosta ja linnavuoresta. Arvi-...
Kymenlaakson kirjastojen Kyyti-tietokannasta löytyy ainakin seuraavat kirjat:
-Neuvonen: Viipuri: rakennusperinnön seitsemän vuosisataa. 2008
-Miettinen: Historian havinaa Viipurissa. 2006
-Neuvonen: Viipuri: opas kaupunkiin. 1999
-Gardberg: Viipuri: kivestä rakennettu kaupunki. 1996
-Neuvonen: Viipurin historiallinen keskusta. 1994
-Viiste: Viihtyisä vanha Wiipuri.
Nämä em. teokset kannattaa tarkistaa. Viipurista (ja laajemmin Karjalasta) on kirjoitettu paljon, joten etsimästänne rakennuksesta voi olla maininta esim. jonkin historiankirjan sivuilla.
Myös cd-rom-levyn Frolov: Viipuri sisältönä on Viipurin arkkitehtuuria.
Molempia kirjoja on ollut Helsingin kaupungin kirjastoissa, yksi kappale kumpaakin. Tietokannan mukaan toinen kirjoista on korjattavana ja toinen on jo kokonaan poistettu kokoelmista.
Kirja "The Mastery of Movement" on korjattavana ja voi palautua korjauksen jälkeen jälleen Rikhardinkadun kirjaston lainattavien kirjojen kokoelmaan. Kirja "Rudolf Laban: an introduction to his work & influence" on valitettavasti jo kokonaan poistettu Pasilan kirjaston kokoelmista; mahdollisesti kirja on vain kulunut puhki ja poistettu rikkinäisenä tms. Valitettavasti kumpaakaan kirjaa ei löydy HelMet-alueen kirjastoista muita kappaleita.
Molemmat kirjat löytyisivät kuitenkin ainakin Teatterikorkeakoulun kirjaston kokoelmista Helsingistä, josta niitä...
Aikaisemmissa koraanisuomennoksissa (Z. I. Ahsen Böre 1942 ja Jussi Aro & Armas Salonen & Knut Tallqvist 1957) on myös käytetty sanaa Jumala Allahin asemesta.
Allah ei ole erisnimi, joten sen kääntäminen on perusteltua. Tiettävästi myös monet kristityt arabit käyttävät sitä.
Kaivattu satukirjasarja lienee vuosina 1963-65 ilmestynyt kahdeksanosainen Satumaailma. Kysymyksessä mainitut Helen Bannermanin kirjoittama Musta pikku Sambo ja Ivar Aroseniuksen Kissamatka löytyvät sarjan ensimmäisestä osasta Peukaloputti. Tässä kirjassa on vihreät kannet ja karhun kuva Louis Moen kuvakertomuksesta Sippe Sum takakannessa.
Satumaailman muut osat ovat Kotikartanolla, Kaukana metsässä, Taivaankannen alla, Avarassa maailmassa, Taikapuun oksilla, Yli vuorten ja laaksojen sekä Sateenkaaren portti.
Vuonna 1977 Satumaailman kolme ensimmäistä osaa julkaistiin uudistetussa asussa nimellä Sadun ja seikkailun maailma. Osien nimet ovat samat kuin Satumaailma-antologiassa.
