Tiina-sarjan ensimmäinen kirja "Tiina" on käännetty japaniksi vuonna 1979. Japaninkielisen käänöksen Ganbare Tiina on tehnut Midori Watanabe.
Suomalaisten kirjojen käännökset löytyvät SKS:n käännöstietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Tiina-sarjan lisäksi Polva tunnetaan kevyistä naisten viihderomaaneista. Tyypillisessä tarinassa köyhä sankaritar löytää kommellusten jälkeen rikkaan miehen. Nimet kuvastavat hyvin aiheita ja humoristista tyylilajia: Etsin miestä itselleni, Vihaan hameväkeä, Otan sinut äkäpussi, Älähän änkee, Anna suukko kultaseni, Minäkö muka mustasukkainen jne.
Kannattaa katsoa ja kysyä esimerkiksi Eduskunnan kirjastosta:http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx
Nelli-tiedonhakuportaalista puolestaan pääsee tutkimaan eri kirjastojen tarjontaa ja viitetietokantoja. Portaaliin pääsee esimerkiksi Helsingin yliopiston sivujen kautta:http://www.nelliportaali.fi/V?institute=HY&portal=HY&new_lng=fin
Tai suoraan täältä: http://www.nelliportaali.fi
Helka-haku Helsingin yliopistojen kirjastoihin sanahaulla "lehdistö" tuottaa ainakin runsaasti viitteitä, mutta niiden relevanttiutta on tietenkin hankala arvioida opinnäytesuunnitelmaa sen tarkemmin tuntematta:
https://finna.fi
Ainakin Helsingin yliopiston kirjastoissa tehdään ennakkotilauksesta myös laajoja tiedonhakuja, tosin maksusta...
Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta kerrottiin, että vika on Frank-monihaussa, joka siis antaa vääriä tietoja. Asiaa on tutkittu, mutta toistaiseksi vikaa ei ole löytynyt. Frankin uusi versio on parhaillaan viimeistelyvaiheessa, ja vika luvataan korjata viimeistään siihen. Kirjastosta pahoitellaan virheen aiheuttamia ongelmia.
Frank-monihakua kannattaa silti ehdottomasti käyttää. Sen avulla voi näppärimmin etsiä erilaisten kirjastojen aineistoja.
Nykysuomen sanakirjasta ja Kielitoimiston sanakirjasta ei sanaa löytynyt. Suomen murteiden sanakirjassa esiintyy sana "hörkällään" eli hörössä (Korvat hörkällään) ja "hörkässä" 1) korvista: pystyssä, hörössä (Korvat on hörkäs.) 2) puoliunessa, horteessa (Makaa uneh hörkäs.). Verbina hörkästellä on viisastella, piikitellä.
Kangasniemen kirjastosta löytyy DVD, jossa opetetaan bassokitaran soittoa alkeista alkaen. Pakettiin kuuluu myös nuottivihko. Se on nimeltään Bass Guitar: The complete step-by-step guide to playing bass guitar. DVD:n tiedoista ei näy, opetetaanko myös sähköbasson soittoa.
http://kangasniemi.kirjas.to/opac/default.aspx
Muualta Suomesta sähköbassonkin soitonoppaita löytyy. Voit pyytää niitä kaukolainaksi lähikirjastosi kautta. Esimerkiksi tällaisia oppaita on:
- Sähköbassokurssi 1 ja 2 / [Esitt.] Alex Nielsen (1978 ja 1981, opas ja kasetti)
- Bass guitar: the complete guide to playing the bass. Book two / Phil Mulford (2009, opas ja cd)
- First lessons: bass / by Jay Farmer (2002, opas, cd ja DVD)
- Bass basics: Steps one & two / by Dale...
Käpylän kirjasto on ollut pitkään remontissa ja auennut vasta pari päivää sitten. Remontin aikana varaukset eivät ole siirtyneet Käpylän niteisiin. Soitin Käpylään, ja siellä luvattiin etsiä äänikirja: aineistoa kun on vielä remontin jäljiltä varastolaatikoissa. Jos äänikirjaa ei löydy etsimisestä huolimatta, Käpylästä ilmoitetaan sinulle.
Toinen kappale äänikirjaa on ollut Tikkurilan kirjastossa, mutta nide on nyt syystä tai toisesta korjattavana.
Kaivattu satukirjasarja lienee vuosina 1963-65 ilmestynyt kahdeksanosainen Satumaailma. Kysymyksessä mainitut Helen Bannermanin kirjoittama Musta pikku Sambo ja Ivar Aroseniuksen Kissamatka löytyvät sarjan ensimmäisestä osasta Peukaloputti. Tässä kirjassa on vihreät kannet ja karhun kuva Louis Moen kuvakertomuksesta Sippe Sum takakannessa.
Satumaailman muut osat ovat Kotikartanolla, Kaukana metsässä, Taivaankannen alla, Avarassa maailmassa, Taikapuun oksilla, Yli vuorten ja laaksojen sekä Sateenkaaren portti.
Vuonna 1977 Satumaailman kolme ensimmäistä osaa julkaistiin uudistetussa asussa nimellä Sadun ja seikkailun maailma. Osien nimet ovat samat kuin Satumaailma-antologiassa.
"Ei liiku"-merkintä Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmatietokannassa tarkoittaa, että kirja on ollut kirjastossa "hyllyssä"-tilassa, mutta sitä ei enää ole löytynyt hyllystä ja lisäksi edellinen palautuspäivä on ollut niin vanha, että on päätelty kirjan kadonneen. Kirja, joka ei liiku, ei todennäköisesti enää palaudu kokoelmaan, vaan on kokonaan hävinnyt.
Kirjamateriaalia aiheesta ei kirjasto ole pullollaan, mutta jokunen kirja löytyi. Rikhard Tenlén kirjoittaa kirjassaan Vihreä leguaani Iguana iguana (julk. Suomen herpetologinen yhdistys 1998) seuraavasti: ”Elävien kasvien laittaminen tämänkaltaisen matelijan terrarioon tuottaa vaikeuksia. Jos kasvia ei voi syödä, sen päällä voi kiivetä tai maata. Toisaalta kasvit tekevät sisustuksesta näyttävämmän ja tuovat kosteutta. Kirjoittaja on käyttänyt silkki- ja muovikasveja elävien kasvien korvikkeena. Ne kestävät aitoja huomattavasti pitempään, jopa vuosia. …” Mervin F. Roberts kirjoittaa kirjassaan Terrariums for your new pet (T.F.H. Publications 1990) (vastaajan suomennos, kirjaa ei ole suomennettu): ”Kaikkein viihtyisimmissä terraarioissa on...
Lienee Paavo Pesusieni:
Paavo Pesusieni (SpongeBob SquarePants) on Emmy-ehdokkuuden saanut animaatiosarja, jonka on luonut meribiologi Stephen Hillenburg.[1][2] Sarja kertoo naiivista, optimistisesta Paavo Pesusienestä ja tämän ystävistä, jotka asuvat meren pohjassa Tangalan (Bikini Bottom) kaupungissa.
Sarjaa on esitetty Yhdysvalloissa vuodesta 1999. Ensimmäinen jakso esitettiin 19. heinäkuuta 1999.[3] Suomessa sitä näytettiin Nelosella alkuperäisellä kielellä. Ensimmäinen jakso esitettiin 21. elokuuta 2003.[4] Nickelodeon ja C More Juniori-maksukanavat esittävät sarjaa suomeksi puhuttuna. Paavo Pesusientä esitetään Subilla 1. toukokuuta 2018 alkaen.[5]
Paavo Pesusieni on nimensä mukaisesti pesusieni, joka asuu lemmikkietanansa Karin...
Kotimaisten kielten keskuksen kielitoimiston julkaisussa Kielikellossa käsiteltiin kysymäsi kaltaista lauserakennetta (2/1996). Sivuston mukaan kieliopillisesti oikeita ovat muodot "työt on tehty" tai "työt ovat tehdyt", ja kieliopillisesti väärä muoto olisi "työt ovat tehty".
Eli kieliopillisesti on oikein sanoa "talot ovat rakennetut" (aktiivimuotoinen verbirakenne) tai "talot on rakennettu" (passiivimuotoinen verbirakenne), mutta väärä muoto olisi "talot ovat rakennettu".
Tarkemman selvityksen voi lukea Kielikellon sivuilta:
https://www.kielikello.fi/-/tyot-on-tehty-eli-tyot-ovat-tehdyt
Wikipediasta löytyy helposti kutien väkilukujen muutoksia. Tässä Viitasaaren väestömuutokset vuodesta 1980 alkaen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viitasaari#V%C3%A4est%C3%B6nkehitys
Voit kysyä vanhempia tietoja Tilastokeskuksesta: info@tilastokeskus.fi
Mainitsemaasi kirjaan sisältyy suositus ympäristöargumentoinnista markkinoinnissa. Ikävä kyllä kirjaa ei ole Hyvinkään kirjastossa lainkaan ja sekä Riihimäen että Helsingin seudun kirjastoista uusin painos on vastaushetkellä lainassa. Vuoden 1994 painosta voisi löytyä lainattavaksi Helsingistä pääkirjastosta, samoin siellä on käsikirjastokappale vuoden 1996 painosta.
Internetistä löytyy osoitteesta http://www.tat.fi/koulut ohjeita ympäristömarkkinoinnista. Lehtiartikkeleita löytyy artikkelitietokanta ALEKSIsta hakusanoilla ympäristöviestintä tai ympäristö & markkinointi. Näitä voit kysyä lähimmästä kirjastosta.
Ruotsiksi löytyy mm. seuraavat: Gedge, Pauline: "Solens dotter" ja "Den tolfte förvandlingen"; Grant, Joan: "Jag var Egyptens drottning"; MIka Waltarin Sinuhe on käännetty ruotsiksi; uudempaa edustavat Christian Jacqin "Ramses"-sarja sekä Margaret Georgen "Kleopatra"-sarja. Uusi elämäkerta on 2000 ilmestynyt Joaan Fletcherin "Farao", joka kertoo Amenhotep III:sta.
Suomen kansallisbibliografian "Fennican" mukaan Tom (Thomas Kennerly) Wolfen kirjaa "The Electric Kool-Aid Acid Test" vuodelta 1968 ei ole lainkaan suomennettu.
Häneltä on suomennnettu ainoastaan kolme teosta "Turhuuksien rovio" (The Bonfire of the Vanities), "Täydessä terässä" (Hooking up) ja "Täysi mies" (A Man in Full).
Englanninkielinenkään "The Electric Kool-Aid Acid Test" ei kuulu minkään pääkaupunkiseudun kaupunginkirjaston kokoelmaan. Se on sen sijaan saatavilla Helsingin yliopiston kirjaston Opiskelijakirjastossa.
Sekä Akateeminen kirjakauppa että Suomalainen kirjakauppa ilmoittavat hankkivansa teosta parin viikon viiveellä.
Laila Hirvisaaren (ent.Hietamies) elämää koskeviin kysymyksiin on vastattu tällä palstalla ennekin. Voit katsoa vanhoja vastauksia kun menet Kysy kirjastonhoitajalta vastausten arkistoon. Kirjoita hakukenttään Hietamies Laila ja saat linkkejä ja tietoja Laila Hietamiehestä.
Hyvät tiedot Lailasta on Lappeenrannan maakuntakirjaston sivuilla (http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12960) kohdassa Etelä-Karjala -aineisto -> Eteläkarjalaisia kirjailijoita. Samoin sinun kannattaa etsiä käsiisi Salme Sauren tekemä elämäkertakirja: Laila Hietamies läheltä, 1998.
Margit Sandemolta on suomennettu yli kahdeksankymmentä teosta. Täydellisen luettelon voi saada Fennicasta, Suomen kansallisbiliografiasta, joka on vapaasti käyettävissä internetissä, osoitteessa
https://finna.fi . Haku-painikkeesta saa esille hakuruudun. Hakutavaksi voi valita haun joko tekijän tai teoksen nimen mukaan. Kaikki tietyn sarjan teokset saa listattua kirjoittamalla 'Haku teoksen nimellä'-hakuruutuun kyseisen sarjan nimen.
Antamillanne kirjasarjan nimillä haku ei tuottanut tulosta, ts. niitä ei ole suomennettu.
Tietoa Margit Sandemosta ja hänen kirjoistaan löytyy esimerkiksi Wikipediasta, osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Margit_Sandemo#Kirjallisuutta .
