Entisaikaan lapset pyritiin kastamaan jo ensimmäisen viikon aikana, n. 1-3 päivää syntymän jälkeen. Mutta 1800-luvun loppupuolella aika piteni muutamaan viikkoon. Aikavälin piteneminen johtui vastasyntyneen lapsen terveydellisistä syistä. Nykyään lapset kastetaan n. 4-6 viikon vanhoina. Digi- ja väestötietovirastoon tieto nimestä on toimitettava 3 kuukauden kuluessa.
Mitään selvää selitystä en löytänyt nykypäivän suomalaiselle nimenantoperinteelle. Mutta voisi päätellä, että perinne juontaa juurensa 1800-luvulta ja sitä varhaisemmilta ajoilta. Nimen ilmoittaminen ja kaste liittyivät silloin tiiviisti yhteen ja tämä yhteys on säilynyt näihin päiviin saakka.
Lähde:
Pentti Lempiäinen: "Ristiäiset - valmistamme kastejuhlan" (Kirjapaja,...
Tässä muutamia ehdotuksia aiheesta keskiajan magia ja mystiikka:
LE ROY LADURIE, Emmanuel: Montaillou ; ranskalainen kylä 1294-1324. Otava, 1984.
mm. sivut 285-298 ja 324-335.
(Kappaleet Luonto, magia ja pelastus sekä Magia ja tuonpuoleinen maailma)
NOIDAT ja noituus. Lademann, 1991. Sarja: Mystiikan maailma s. 40-95
(Kauhistuttavat noitavainot)
SETÄLÄ, Päivi: Keskiajan nainen. Otava, 1996. s. 249- 265.
(Taikuus, noituus, uskonto)
Tähän kysymykseen ei ole löytynyt tarkkaa vastausta. Ylen äänilevystöstä www.yle.fi/levysto hakemalla löytyy useita äänitteitä, jotka on äänitetty vuonna 1964, mutta päivämäärää ei ole. Kappaleen äänityspäivä ei ole sama kuin levyn julkaisupäivä. Laila Kinnusen single Älä kiusaa tee (Bad to me)on äänitetty 24.3.1964. Esquiresin levyllä Esquires on kappale Kovan päivän ilta ja Eero ja Jussi Raittisen ovat tehneet kasetin Kovan päivän ilta : 20 Beatles hittiä suomeksi, jotka molemmat on äänitetty 1964.
Asiakaspalautteesta kirjastonhoitaja sai seuraavaa tietoa:
Tämänhetkisen käsitykseni mukaan lauluduo Ann-Christine ja Johnny toimivat suomeksi levytetyn Beatles-musiikin uranaukaisijoina. He taltioivat helmikuussa 1964 duettosinglelleen laulut...
Seuraavilta verkkosivuilta löytyy perustietoa Tomi Kontiosta:
http://www.tammi.fi/ Kirjailijat, valitse valikosta Kontio Tomi
http://kirjailijat.kirjastot.fi
Myös seuraavasta teoksesta löytyy tietoa Tomi Kontiosta:
Kotimaisia lasten- ja nuorten kirjailijoita 4. (toim. Ismo Loivamaa).
Kirja löytyy Vammalan kirjaston käsikirjastosta.
Aleksi –artikkeliviitetietokannasta löytyy useita viitteitä artikkeleihin, jotka käsittelevät Tomi Kontiota. Tässä muutama esimerkki:
Laaninen, Tiina: Runoilija Tomi Kontio: "Olen riippuvainen naisista" (Mies puhuu naisesta). Anna 2006, nro 33-34, sivu 42-45;
Kankkunen, Sarianna: Ei tästä muuria tullut. Virke 2006 ; 2 ; 29-31;
Sharma, Leena: Paluu todellisuuteen. Suomen kuvalehti 2005 ; (89) ; 45 ; 54-57;...
Musiikkiosastomme http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=findm&sesid=1232375923&ulang=fin mukaan Lenni-Kallen musiikkia ei ole toistaiseksi julkaistu nuotteina.
Niitä ei löytynyt myöskään Viola-tietokannasta Suomen kansallisdiskografiasta https://finna.fi
Kannattaisiko nuotteja tiedustella tekijältä, Lenni-Kalle Taipaleen kotisivut http://www.lennikalletaipale.com/ .
Perusteellisimmin Aristoteles käsittelee onnellisuutta Nikomakhoksen etiikassa, mutta aivan täsmällisesti kysymyksen sitaattia vastaavaa kohtaa en siitä onnistunut löytämään.
Lähimmäs etsittyä lausahdusta päästään ehkä näissä katkelmissa:
"[Koska] onnellisuus on sielun toimimista täydellisen hyveen mukaisesti, [meidän on tutkittava sitä, mitä hyve on.]" (I kirja, 13. luku)
"Ja onnellisuutta sanomme sielun tietynlaiseksi toiminnaksi." (I kirja, 13. luku)
Vuonna 2009 Ylen Radioteatteri esitti 26-osaisen sarjan, jossa Eeva-Maija Haukinen luki Mrs Alec Tweedien matkakirjaa "Matkalla Suomessa 1896". Kirjan julkaisi suomeksi Otava vuonna 1989. Kyse lienee tästä kirjasta.
Lähteet:
http://ohjelma.yle.fi/ohjelmat/kanavat/YLE%20Radio%20Suomi/2009/3/1
https://finna.fi
Kysymyksen säkeet ovat peräisin Tuomas Anhavan tuotannosta, alunperin kokoelmassa Runoja 1955 (Otava, 1955) julkaistun Sateen aikaan -sikermän kolmannesta runosta.
En tiedä, tarkoitatko erityisesti jotakin tiettyä kirjastoa, mutta Helsingin kaupunginkirjasto on perustettu vuonna 1860. Kirjasto, joka oli silloin nimeltään Helsingin kansankirjasto, avattiin 7.10.1860 kello 16.00 Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmassa. Perustajana ei ollut ketään yksittäistä ihmistä vaan Helsingfors Fruntimmersförening eli Helsingin rouvasväenyhdistys.
Helsingin kaupunginkirjaston omistaa nykyään Helsingin kaupunki, jolle kirjasto siirtyi jo vuonna 1876. Helsingin kaupunki taas on kaikkien helsinkiläisten yhteistä omaisuutta. Vaaleissa äänestetään luottamushenkilöt, jotka tekevät kaupunkia koskevia päätöksiä.
Lisää Helsingin kaupunginkirjaston historiaa löytyy osoitteesta http://www.hel.fi/www/kirjasto/fi/tietoa/...
Voit tarkastella kirjastojen internet-tarjontaa Mainio-kirjastotietokannassa. Osoite on http://mainio.kirjastot.fi/
Kirjastojen sähköpostiosoitteiden määrän perusteella on arvioitu, että n. 95%:ssa kirjastoja on internet-yhteydet. Käytännössä kaikki näistä kunnista tarjoavat internetin myös asiakaskäyttöön ainakin yhdessä toimipisteessä.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta http://www.libplussa.fi löytää tekstiilien palonsuojauksesta seuraavat kirjat: Rämö Johanna Sisusteiden paloturvallisuus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, 1999, 30s. ja Pakkala Liisa Tekstiilien paloturvallisuus Suomen palontorjuntaliiton julkaisu 1983, 94s. Libplussasta selviävät teosten saatavuustiedot.
Internetissä on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön sivut http://www.spek.fi Sivulta löytyy kohta tuotemyynti ja tuotteet aakkosjärjestyksessä, josta löytyy Tekstiilien paloturvallisuus -lehtinen sekä Tekstiilit ja paloturvallisuus -opetuspaketti, joista jälkimmäinen sijaitsee Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen kirjastossa. Spekin sivuilta voi myös em kirjoja ostaa....
Hei,
Kirjastokimppoja on Suomessa 27 kappaletta: Anders (Kokkola), Blanka (Parainen), Eepos (Seinäjoki), Fredrika (Pietarsaari), Heili (Lappeenranta), Helle (Porvoo), Helmet (Helsinki), Kainet (Kajaani), Keski (Jyväskylä), Kiri (Haapajärvi), Kirkes (Kerava), Kyyti (Kouvola), Lapin kirjasto (Rovaniemi), Lastu (Lahti), Loisto (Loimaa), Louna (Forssa), Lukki (Lohja), Lumme (Mikkeli), Outi (Oulu), Piki (Tampere), Ratamo (Hyvinkää), Rutakko (Iisalmi), Satakirjastot (Pori), Tiekkö (Ylivieska), Vaara (Joensuu), Vanamo (Hämeenlinna) ja Vaski (Turku). Niiden oletettavasti isoimmat kunnat ja siten kirjastot ovat suluissa nimen perässä.
Lisäksi osa kirjastoista ei kuulu mihinkään kimppaan kuten Kangasniemi, Kirkkonummi, Kuopio, ...
Muuttamista käsitellään lukuisissa lastenkirjoissa. Osassa kirjoista muuttaminen liittyy uusioperheeseen. Muuttamiseen liittyy myös uusien ystävien saaminen ja toisaalta yhteydenpito vanhoihin ystäviin.
Seuraavissa kuvakirjoissa muutetaan:
- Chapouton, Anne-Marie: Turlutiinit muuttavat
- Corderoy, Tracey: Sopu sijaa antaa!
- Erkintalo, Jenni: Talo kulman takana
- Freedman, Claire: Susihukka ja rohkea hiiri
- Gleeson, Libby: Anni ja Lasse
- Jalonen, Riitta: Aatos ja Sofian sorsapuisto
- Katajavuori, Riina: Mennään jo naapuriin
- Lapintie, Tarja: Lassi muuttaa
- Lindgren, Barbro: Raisu Roosa muuttaa kaupunkiin
- Marcero, Deborah: Purkissa
- Nordqvist, Sven: Viiru muuttaa
- Pelliccioni, Sanna: Onni-poika saa uuden ystävän...
Ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa Sainion kirjan hankkimisesta pidättäydytään toistaiseksi mahdollisten oikeustoimien vuoksi. Muutamiin maakuntakirjastoihin (Rovaniemi, Pori jne.) kirja on tilattu, mutta vain Lahdessa näytti yksi kappale olevan lainauskunnossa ja kierrossa. Uskoisin muiden kirjastojen noudattavan pääasiallisesti samaa linjaa Helsingin kirjastojen kanssa.
Seuraavissa teoksissa sivutaan tavalla tai toisella avioeroa, uusperheitä yms.
Rissanen, Pirjo: Rakas sisareni Vilja (VIHREÄ VARIS-sarja); Tiainen, Marja-Leena: Jääprinsessa ja jäähykuningas (VIHREÄ VARIS-sarja); Laine, Sinikka: Silkkiuikku; Stark, Ulf: Jääkarhutanssi sekä Blume, Judy: Ei maailma tähän kaadu. Kaikki kirjat ovat saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta.
Osoitteessa http://www.nuorisokirjailijat.fi/avioero.shtml on Suomen nuorisokirjalijoiden tuottama luettelo avioeroa käsittelevistä nuortenkirjoista.
Lainoistasi menee myöhästymismaksu 2,50/alkava viikko/kirja eli kolmesta kirjasta yhteensä 7,50 mk. Uusintasi on silti pätevä, vaikka joudutkin maksamaan myöhästymismaksuja. Ohessa Turun kaupunginkirjaston perimät maksut http://www.turku.fi/kirja/palvelut/maksut.html
Kokeile Aikakauslehtien Liiton kotisivua http://www.aikakaus.fi/
Klikkaa oikealla olevaa linkkiä "lehtiluokat". Saat aiheenmukaisen listan noin 300 Suomessa ilmestyvistä aikakauslehdistä ja siinä on myös eri alojen ammattilehtiä listattuna. Jäsenluettelo-linkin takaa löydät lehdistä tarkempaa tietoa. Kiltalehtiä ei siellä kuitenkaan taida olla.
Myös tämä linkki sisältää lehtiluettelon http://www.topistar.com/papers.htm
Kiltojen metsästykseen voit käyttää patentti- ja rekisterihallituksen sivuilla olevaa yhdistyshakua http://www.prh.fi/yh/yhdnetti.html
Klikkaa kohtaa "hakusivu" ja kirjoita "hae yhdistyksen nimellä" -laatikkoon "kilta" (ilman lainausmerkkejä). Näitä kiltoja voit yrittää sitten etsiä verkosta. Kirjoita osoitteessa www.google...
Kirjastojen aineistohaku Finna.fi:stä löydät oppaita kirjoittamiseen sanahaulla kirjoittaminen and oppaat, haku voidaan rajata tietyn kieliseen aineistoon. Esimerkiksi luovan kirjoittamisen oppaat saadaan esille aihehaulla: luova kirjoittaminen ja tieteellisen kirjoittamisen oppaat haulla: tieteellinen kirjoittaminen.
Tutustumalla kustantajien kotisivuihin saat tietoa heidän kustannusprofiilistaan. Kustantajia on koottu Makupalat.fi:n kustantajat, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=fie…
Nuoren Voiman Liitto tarjoaa maksullista arvostelupalvelua.
https://nuorenvoimanliitto.fi/
Kirjoittamiseen liittyviä sivustoja on koottu Makupalat.fi kokoelmaan Kirjoittaminen, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/...
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy eduskunnan pöytäkirjoja 1900-luvun alusta tähän päivään asti. Vanhat pöytäkirjat sisältyvät nimittäin Valtiopäivien pöytäkirjoihin ja näitä meiltä löytyy haluamaltasi aikaväliltä.
Valtiopäivien pöytäkirjat ovat käsikirjastoaineistoa, niitä ei voi saada kotilainaan mutta niitä voi käydä tutkimassa kirjastossa paikan päällä.
Teoksia, joissa käsitellään menneisyyden lapsuutta ja leikkiä on paljon. Sen selvittäminen, löytyykö niistä ennen 1700-lukua kirjoittaneiden kirjoittajien tekstejä, ei tietokantojen avulla selvinnyt. Useimmat kirjat ovat Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa. Tässä on joitakin teoksia, joista tekstejä voisi löytyä:
-Orme, Medieval children
-Utrio, Eurooppalaisen perheen historia
-Shahar, Childhood in the middle ages
-Barnet blir barn, en antologi om barndomens historia / Karen Borgnakke …et al.
-Kevill-Davies, Yesterday’s children, the antiques and history of childcare
-Baner, Bilden av barnet, från antiken till 1900
