Hei,
Tilastokeskuksen Kulttuuritilasto julkaisee Suomessa julkaistun
kirjallisuuden nimekemääriä perustuen Kansalliskirjaston tilastoihin.
Tilaston mukaan esimerkiksi vuonna 2012 Suomessa julkaistiin
painettuja kirjoja (nimekkeitä) 11513 kpl. Luvussa mukana myös pienpainatteet (5-48 sivua), joita julkaistiin 1309 kpl.
Vastaava luku esim. vuodelta 2011 oli 11404 ja vuodelta 2010 oli 12017.
Tiedot löytyvät myös Tilastokeskuksen verkkosivulta Kulttuuritilastosta.
Tilaston kotisivu:
https://www.tilastokeskus.fi/til/klt/index.html
Taulukot vuodelta 2012, jossa nämä taulut:
Kirjat: Suomessa julkaistu kirjallisuus aihepiireittäin 1980-2012
Kirjat: Julkaistu kotimainen kirjallisuus ja käännöskirjallisuus 1980-2012
taulukot ovat sivulla:
https://...
Tanja on lyhennelmä venäläisperäisestä nimestä Tatjana, joka on puolestaan Tatianuksen sisarnimi. Ortodoksisessa kirkossa Tatjana on marttyyripyhimys, joka hoiti sairaita ja auttoi köyhiä. 1970-luvulla Tanja oli Suomessa yksi muotinimistä, ja se on käytössä myös Ruotsissa ja Saksassa. Samasta kannasta ovat lähtöisin myös nimet Taina ja Taija.
Tiedot löytyvät teoksista: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1999); Vilkuna, Kustaa: Etunimet (2005).
Happamuus on toisaalta henkilökohtainen makuaistimus, mutta toisaalta happamuudella voidaan tarkoittaa happoisuutta, joka voidaan objektiivisesti todeta. Makea valkoviini ei maistu happamelta, vaikka siinäkin on happoja. Happamia juomia ovat erilaiset mehut ja virvoitusjuomat sekä myös monet alkoholijuomat. Katso lisää esim. tästä: http://www.koff.fi/fi/kuluttajapalvelu/usein_kysytyt.html
Seuraavaa kirjaa saa kirjastoista: Alkoholi : biolääketieteellinen käsikirja.
Jännityskirjallisuus-sanalla voidaan luonnehtia kirjoja, jossa on jännittävä juoni. Toisin sanoen lukija seuraa tapahtumia odottaen tapahtumaketjun saavan (yleensä onnellisen) lopun. Tavallisimmin ja nykyisin jännityskirjallisuudesta puhuttaessa tarkoitetaan :
- agentti- ja vakoiluromaaneja (Ian Fleming, John Le Carre, Robert Ludlum, Ilkka Remes)
- kauhuromaaneja, kauhukertomuksia ( Mary Shelley, Edgar Allan Poe, H. P. Lovegraft, Stephen King, Dean R. Koontz)
-salapoliisi- ja poliisiromaaneja (Agatha Christie, Ellery Queen, John Dickson Carr, Mika Waltari, Reijo Mäki, Sujata Massey)
-rikosromaaneja ja kovaksikeittettyjä rikosromaaneja (Raymond Chandler, James Ellroy, Reijo Mäki)
.-seikkailukirjallisuus (Jack London, James Fennimore...
Mistä sana pudas tulee, ei ole nopeasti selvitetty. Mutta mitä se tarkoittaa, siitä löytyy kirjastaa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1995) pudas: joen sivuhaara, tai syvänne, joen pyörre (lisänä kielitieteen sanakirjan tapaan lyhenne Jusl 1745, PSm, mistä tieto saatu. Jusl tarkoittaa Daniel Jusleniuksen kirjaa vuodelta 1745. PSm Pohjois-Suomi)
Populaarimmasta Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta 2004) sanaa ei löytynyt.
Kappale on katkelma Gaetano Donizettin kuuluisaa aariaa Una furtiva lagrima oopperasta L'elisir d'amore. Kappale on italiaa ja löytyy ainakin Rukajärven tie -elokuvan soundtrackilta sekä lukuisilta oopperalevyiltä eri tenorien esittämänä. Levyä on saatavilla Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta http://hameenlinna.kirjas.to
Kyseessä on Otto Mannisen runo "Kiiski ja lohi". Runo löytyy mm. runokokoelmista "Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja" (WSOY, 1994) ja "Pieni aarreaitta 3 - runoaitta" (WSOY, 1993).
Arvelen, että varsinaista vertailua kysymistänne eroista rinnakkain ei liene missään tuntemassamme teoksessa. Arvomerkit, virkapuvut ja niiden käyttö ovat myös jonkin verran muuttuneet viime sotien aikana.
Perusteena asiaan on ollut
* Valtakunnan puolustusvoimien virkapukuohjesääntö (V.P.O.), Helsinki 1930. Virkapukuja ja niiden osia piirroksina, ei värikuvia. Tarkka sanallinen selitys virkapuvuista ja niihin liittyvistä tunnuksista, eräistä varusesineistä ja merkeistä alkaen asepuvuista m/22 ja m/27. Ei suoraan vastaa kysymykseenne, koska kirjastostamme valitettavasti puuttuu osa em ohjesäännön lisäyksistä, lisämääräyksistä ja muutosversioista.
Värikuvia ja lisätietoa löytyy mm seuraavista teoksista:
*Petteri Leino: Asepuku m/36 vuosina...
Sanonta on alunperin ollut "herrainen aika", "ei herraiseen aikaan" tarkoittaa "ei pitkään aikaan". Herrainen on sama kuin herraskainen.
Tästä on tullut huudahdus ja päivittely "herranen aika".
Lähde: Suomen murteiden sanakirja 3
Hei,
Suomen väkiluku oli 31.12.1945: 3.778. 890 ja 31.12.1951: 4.064.727.
Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne, Taulukot, Tietokantataulukot
http://tilastokeskus.fi/til/vaerak/index.html.
Tieto löytyy verkosta.
Vuonna 1945 syntyi 95.758 lasta.
Lähde: Tilastokeskus, Syntyneet, Taulukot, Tietokantataulukot
http://tilastokeskus.fi/til/synt/index.html
Tieto löytyy verkosta.
Helsingin asukasluku (henkikirjoitettu) oli 1.1.1945 276.277 ja 1.1.1951 372.301
Lähde: Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1952 ja 2009
Tieto ei löydy verkosta.
Helsingissä oli kansakoulunoppilaita ensimmäisellä vuosiluokalla lukuvuonna 1951/52 5.576
Lähde: Suomen virallinen tilasto X: 74, Kansanopetustilasto : kansankoululaitos lukuvuonna 1951-52
Tieto ei löydy...
Artturi Kanniston kilpailumielessä vuonna 1921 sepittämä 103-kirjaiminen sanahirviö on todellisessa kielenkäytössä mahdoton, vaikka se onkin johdettu suomen derivaatiosääntöjen mukaan, niin kuin Kaisa Häkkinen on todennut. Aarni Penttilä on avannut Kanniston luomusta näin: "Sen ensimmäisenä kantasanana on kumartaa, josta on johdettu malliin nauraa – naureksia sana kumarreksia, siitä edelleen (malliin toimii – toimituttelee) kumarreksituttelee, siitä (malliin elelee – eleskentelee) kumarreksitutteleskentelee jne."
Uusi Suomi -lehden julistaman kilpailun satoa esittelevä Agapetuksen kirjoituskaan ei varsinaisesti valaise Kanniston sanan merkityksellisiä ulottuvuuksia; se tyytyy vain toivomaan,...
1980-luvulla ilmestyi hieno lastenrunokokoelma Pikku Pegasos (Otava 1983). Siitä löytyy Aale Tynnin runo Kertun syntymäpäivänä, joka alkaa: Kerttu täyttää kuusi vuotta. Aamulla hän herää. Pikkuisen hän raottaa ensin silmäterää. Runon kuudes säkeistö on seuraava: Syödään, juodaan, leikitään, vaan kun loppuu leikki, matot, tuolit järjestää huolellinen Heikki.
Paljon vanhemmassa teoksessa : Kultainen aapinen (2.p.1957) ovat edellisen runon lisäksi myös runot Reipas Reino (Olkoon pakkanen tai tuisku, ei se lainkaan haittaa tee, ulkona on Reino aina, hiihtää taikka luistelee. jne) sekä Karamelli-Kalle (Katsokaapas, tässä on Karamelli-Kalle. Kuinka ahne olikaan Kalle makealle. jne.).Näiden kahden jälkimmäisen tekijää ei mainita, mutta uskoisin...
Eviran sivuilla on tietoa elintarvikkeiden lisäaineista ja e-koodeista,
https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/yhteiset…
Ohjeita ja ruokatietoa sieltä ei kuitenkaan löydy. Paras vaihtoehto on kysyä Allergia- ja astmaliiton neuvontapalveluista. Siellä vastaavat allergia- ja sisäilma-alan asiantuntijat, https://www.allergia.fi/jarjesto/tukea-apua-tietoa/neuvontanumerot/#114…
Allergia-, iho- ja astmaneuvonta
Ma 14-18
To 8-12
Pe 8-12
puh. 09 4733 5520
allergianeuvoja@allergia.fi
Heillä on myös Kysy asiantuntijalta -palsta, https://www.allergia.fi/jarjesto/tukea-apua-tietoa/kysy-asiantuntijalta…
Vaikka Wikipedian artikkeli on muuten varsin monipuolinen ja jopa kuvitettu, kysyjän muotoilemaan kysymykseen se ei vastaa, tyytyy vain lakonisesti toteamaan, että "Yksilöiden väliset erot siittimen koon ja ulkonäön suhteen ovat huomattavia." Tämänhän me tiedämme muutenkin.
Syynä artikkelin vähäsanaisuuteen voi olla se, että peniksen pituus on samalla lailla biologinen eli geenien ja myöhemmän hormonitoiminnan tuottama kuin kaikki muutkin ihmisen osien koossa ja muodossa ilmenevät erot eli ei ole olemassa mitään erillistä selitystä juuri peniksen pituudelle. Sehän tunnetusti myös vaihtelee hyvin suuresti ja usein sillä lailla "tasoitusta" tuottaen, että lepotilassa kookas elin kasvaa erektion myötä vähemmän kuin lepotilaisena...
Tuulikki on peräisin Kalevalasta. Kansanrunoissa se esiintyy Tapion tyttärien nimenä, Tellervon kanssa vaihdellen tai rinnan. Elias Lönnrot käytti Tuulikkia jo 1840-luvulla. Ristimänimenä Tuulikki tuli käyttöön 1900-luvun alussa ja on ollut 1930-1960 luvulla yleisimpiä naisen nimiämme.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
Merkkien # (hashtag) ja @ (at) käyttö on yleistynyt sosiaalisen median myötä.
Risuaita eli hashtag eli #-merkki viittaa aihetunnisteeseen, jonka avulla voi useissa sosiaalisissa medioissa kuten Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa löytää muiden julkaisujen pariin, joilla on sama aihetunniste. Esimerkiksi jos julkaisee kesäisen kuvan ja haluaa antaa sille aihetunnisteen #kesä2020, syntyy medioissa linkki, jota linkkaamalla pääsee näkemään muita kuvia ja julkaisuja, joilla on sama aihetunniste.
@-merkki eli entinen miukumauku tunnetaan yleisimmin nimellä at. Se tarkoittaa, että jokin on jossakin. Somessa julkaisuun voi vaikkapa merkitä, että @Vesilahti, mikä viittaa siihen, että julkaisun tapahtumat ovat Vesilahdessa...
