Valitettavasti tästä kappaleesta ei löytynyt nuottijulkaisua. Netistä löytyi kuitenkin sointumerkit esimerkiksi täältä: https://chords-and-tabs.net/song/name/suvi-terasniska-maasta-sataa-taivaaseen
Tärkkelys on polysakkaridi, joka muodostuu tuhansista glukoosiyksiköistä. Suurin osa ruoasta saatavista hiilihydraateista on tärkkelystä. Tärkeimmät tärkkelyksen lähteet ovat viljavalmisteet, riisi ja peruna. Sienet sisältävät vain vähän tärkkelystä. Oheisesta Finelin taulukosta löytyy useiden ruokasienten ravintosisältö, myös hiilihydraatti- ja tärkkelysmäärä. Tämän taulukon suurin tärkkelysmäärä oli yksittäisistä sienistä herkkutatilla 0,8 g/100g. Muutamissa taulukon sienistä oli useita sieniä samassa, jolloin tärkkelysmäärä oli suurempi kuin herkkutatilla.
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?q=sienet&foodType=ANY
Fineli on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki.
Helkalan kartano -sarjassa on ilmestynyt kuusi osaa, kirjat nimeltään järjestyksessä:
Reipas tyttö saa paikan
Hellitä suitsia, Kati
Helkalan villikot
Helkalan kilpakosijat
Häät Helkalassa
Näkemiin Helkala
Kirjailijasta ja kirjoista enemmän Kirjasampo -kirjallisuuden verkkosivustolla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175937825466
Postin sivuilla kerrotaan seuraavaa: Kun lähetät kortteja tai kirjeitä Suomessa, valitse kotimaan ikimerkki, jossa on maksumerkintänä Suomen kartta. Merkki käy kirjeen ja kortin postimaksuksi 50 grammaan asti Suomessa (ml. Ahvenanmaa).Kun lähetät kortteja tai kirjeitä ulkomaille, käytä ulkomaan ikimerkkiä, jonka tunnistat merkin kulmassa olevasta maapallosta. Merkki käy Priority-kirjeen ja -kortin postimaksuksi 20 grammaan asti Suomesta ulkomaille.Eli ymmärtääkseni Suomessa postitettuihin kirjeisiin pitää aina laittaa kotimaan ikimerkki. Asian voi toki varmistaa vielä Postin asiakaspalvelusta: https://www.posti.fi/asiakaspalvelu Lähde: Tutustu postimerkkeihin ja kuoriin | Posti
Ainakin Sibelius-Akatemian nettisivuilta löytyy useita linkkejä musiikkikirjastoihin ympäri maailmaa kohdassa musiikkilinkit. Osoite on http://www.siba.fi/musiikkilinkit/musiikkilinkit.html
Sieltä löytyvät mm. sellaiset linkit kuin Directory of Music Libraries in Finland ja Scandinavian music databases ja myöskin Skandinavian kirjastoja alalta maittain.
Vanha kunnon (Carl) Grimbergin Kansojen historia on edelleen erinomainen tietolähde - osa 2 Etu-Aasia - Kreikka käsittelee mm. muinaisia persialaisia, kuuluisuudet Kyyros ja Dareios I mukaan lukien. Kreikkalaisen Herodotoksen Historiateos on
mielenkiintoinen lisuke (myös Grimberg näyttää olevan sitä mieltä). Jos on utelias voi tarkistaa löytyisikö lisää
esim. John Curtisin Ancient Persia -teoksesta.
Osoitteessa http://www.turku.fi/kirjasto/ ja Käyttöopas-otsikon alla on vastauksia kysymyksiisi ja moniin muihinkin.
Ensimmäinen kortti on ilmainen, jo seuraava maksullinen. Saat korttisi odottaessa ("ilmoittautumisvaiheessa kysytään asiakkaan nimi, osoite, henkilötunnus... henkilöllisyys tarkistetaan...").
Keskiajan Bretagnessa bretonilaisen runoromaanin edustajia ovat olleet Marie de France, Chretien de Troyes ja Robert de Boron. Heidän teoksiaan ei löytynyt nopealla haulla edes kaukolainattavaksi ainakaan Suomen yleisistä kirjastoista. Mutta ulkomaisista kirjastoista varmaankin onnistuisi tämä kaukolainaaminen. Kannattaa kääntyä lähikirjaston puoleen.
Normandiassa vaikuttaneita kirjailijoita ei löytynyt kohtuullisessa ajassa valitettavasti. Niiden löytymiseksi kannattaa ehkä lukea teokset Vertainen, Ranskan kirjallisuuden historiaa sekä Maailmankirjallisuuden kultainen kirja, osa 4 Ranska.
Uudempia teoksia Normandiasta ja Bretagnesta:
Seuraavat teokset sijoittuvat Normandiaan aiheensa puolesta ainakin osittain, mikä saattaa olla...
Tietoa Suomen, Baltian ja Venäjän välisistä kulttuurieroista voi etsiä seuraavista teoksista:
Nieminen, Kari: Baltia : tiedon oikopolkuja (2003). Kirjan lopussa on hyödyllinen lähdeluettelo lisätiedon vahvistamiseksi.
Itämeren alue: yhteenottoja ja yhteistyötä: matka menneestä tulevaan suom. toim. Joonas Ahola, Lassi Heininen ja Tuija Kokko (2004).
Seppänen, Esa: Avaran sielun anarkia: voiko venäläisyyttä ymmärtää (2002). Kirjojen saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi.
Jännityskirjallisuuden klassikoita löytyy tosiaankin vielä vähän äänikirjoina tavallisista kirjastoista, varsinkin jos olette hakemassa erityisesti cd-levyn muodossa olevia äänikirjoja. Uudempaa ja enimmäkseen kotimaista jännityskirjallisuutta on jo jonkin verran tarjolla. Kasetilla sen sijaan esimerkiksi Christien teoksista 8 löytyy suomeksi äänikirjana ja jännityskirjallisuutta yhteensä 108 teosta.
Jos Teillä on äänikirjojen käytön syynä jokin lukemiseste: näkövammaisuus tai esim. luki-häiriö teillä on mahdollisuus lainata äänikirjoja näkövammaisten kirjastosta, Celiasta. Tällöin teillä on mahdollisuus lainata esimerkiksi Agatha Christieltä 40 erilaista äänikirjaa suomeksi. Nämäkin ovat enimmäkseen kasetilla olevia äänikirjoja.
Missä...
Elokuva Meri sisälläni on tositapahtumiin perustuva kertomus kirjailija Ramon Sampedron elämästä ja se perustunee hänen teokseensa Cartas des el infierno. Kirjaa on saatavana kirjastoissa vain espanjankielisenä eikä sitä ole käännetty suomen kielelle ainakaan vielä.
Kirja on nimeltään Noidan veli, ja sen on kirjoittanut Diana Wynne Jones. Kirja julkaistiin suomeksi WSOY:n kustantamana vuonna 1980. Uutta painosta ei ole otettu, mutta kirjastosta tai hyvällä onnella antikvariaatista se löytynee.
Englanninkielinen alkuteos on nimeltään Charmed life, ja kuuluu Chrestomanci-sarjaan, jonka muita osia ei kuitenkaan ole käännetty suomeksi. Lisää tietoa kirjailijasta ja sekä suomennetuista että suomentamattomista kirjoista löytyy esim. Wikipediasta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Diana_Wynne_Jones#Suomennetut_teokset.
Belgialaisen Nic Balthazarin ohjaama filmi Ben X pohjautuu Balthazarin vuonna 2002 julkaistuun kirjaan ’Niets was alles wat hij zei’. Englanniksi käännettynä kirjan nimi olisi ’Nothing was all he said’, mutta mistään ei löydy viitteitä, että kirja olisi vielä ilmestynyt englanniksi. Montrealissa on tänä vuonna ilmestynyt kirjasta ranskaksi muokattu laitos nimeltään BenX.
Kaija Kärkinen ja Ile Kallio ovat sanoittaneet laulun Enkelin kosketus ja se on CD-levyllä Lupaus. Tähän löytyy myös nuotti nimeltään Sade : Lupaus, johon sisältyy Enkelin kosketus. Molempia on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista.
www.helmet.fi
”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) ei valitettavasti tunne paikannimeä ”Haihunkoski”, enkä onnistunut muistakaan lähteistä löytämään tietoa sen alkuperästä. ”Suomen murteiden sanakirja” (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Valtion painatuskeskus, 1988) ei tunne sanaa ”haihu”, joten se ei liene ainakaan siinä muodossa käytössä murteissa. Esitän kuitenkin pari omaa epävarmaa ehdotusta, joilla voisi olla jotakin tekemistä nimen kanssa.
”Suomalainen paikannimikirja” mainitsee Tampereella sijaitsevan kaupunginosan Haihara, jonka nimessä on samankaltaisuutta tuon Viialassa sijaitsevan kosken kanssa. Maija Louhivaaran mukaan nimi olisi syntynyt sanasta ”haikka”, joka merkitsee ’kannasta’ tai...
Vaasan kaupunginkirjastoon hankitaan teosta Statisk årsbok för Sverige, jossa on tilastotietoja käännöskirjallisuudesta. Vuoden 2010 tilastollisessa vuosikirjassa kerrotaan, että ranskasta käännettiin vuonna 2008 151 kirjaa ruotsiksi (tietokirjoja 48 kpl, kaunokirjallisuutta 52 kpl ja lasten ja nuortenkirjallisuutta 51 kpl). Kyseisessä kirjassa on tilastotietoja vuosilta 2003-2008. Jos tarvitset vanhempien vuosien tietoja, Vaasassa on 2000-luvun Statistisk årsbok för Sveriget, tätä vanhempia voidaan kaukolainata.
Voit kysellä kirjaa pääkirjaston ensimmäisestä kerroksesta Yhteiskunta- ja talousosastolta.
Seuraavista kirjoista löytyy vanhaa grafiikkaa:
- Graphic art in Finland, 1956
- Knapas, Rainar : Historiallisia kuvia : Suomi vanhassa grafiikassa, 1993
- Okkonen, Onni: Suomen taidegrafiikka, 1945
- Räsänen, Anja Kaarina : Punainen grafiikka : työväen julkaisujen piirroksia vuosisadan alusta 1930-luvulle, 1974
- Salonen, Marja : Rudolf Koivu 1890-1946, 1990
- Simberg, Hugo : Hugo Simberg : grafiikkaa, 1947
- Topelius, Zacharias : Finland framställdt i teckningar, 2011
- Tuhka, Aukusti : Taidegrafiikka : tekniikkaa ja tekijöitä, 1957
Sukunimikirjoista kuten Uusi suomalainen nimikirja ja Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala ei löytynyt mainintaa sukunimestä Lammervo. Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta ei löydy selitystä sanalle lammervo.
Salon seudun sukututkijat ry:n sivulta löytyy tieto, että Jouko Nivalinna on tutkinut perniöläisiä sukuja. Luettelosta löytyy sukunimi Lammervo. Jouko Nivalinnaan saanee yhteyttä Salon seudun sukututkijoiden välityksellä
http://suvut.genealogia.fi/sssry/jvlsuvut.htm
http://suvut.genealogia.fi/sssry/topyhtey.htm
Kaivattu satukirjasarja lienee vuosina 1963-65 ilmestynyt kahdeksanosainen Satumaailma. Kysymyksessä mainitut Helen Bannermanin kirjoittama Musta pikku Sambo ja Ivar Aroseniuksen Kissamatka löytyvät sarjan ensimmäisestä osasta Peukaloputti. Tässä kirjassa on vihreät kannet ja karhun kuva Louis Moen kuvakertomuksesta Sippe Sum takakannessa.
Satumaailman muut osat ovat Kotikartanolla, Kaukana metsässä, Taivaankannen alla, Avarassa maailmassa, Taikapuun oksilla, Yli vuorten ja laaksojen sekä Sateenkaaren portti.
Vuonna 1977 Satumaailman kolme ensimmäistä osaa julkaistiin uudistetussa asussa nimellä Sadun ja seikkailun maailma. Osien nimet ovat samat kuin Satumaailma-antologiassa.
