Ilse Erkkilän elokuvaura näyttäisi jääneen vain yhteen sivurooliin tuossa Asessorin naishuolet -elokuvassa, sillä Elonet osoitteessa http://www.elonet.fi ei listaa muita.
Elokuva-aitta-lehden numerossa 13–14/1940 on juttu lapsinäyttelijöistä. Siinä on myös pieni pätkä Ilse Erkkilästä. Jutussa kerrotaan, että Erkkilä päätyi elokuvaan, koska hänen isänsä harrasti keilausta, kuten myös SF:n johtaja TJ Särkkä. TJ Särkkä törmäsi siellä Ilse Erkkilään ja pyysi hänet koekuvaukseen, joka lehden mukaan ”onnistui melkeinpä yli odotusten”. Ilse Erkkilän mainitaan olevan tavallinen koulutyttö, joka ei haaveile elokuvaurasta, vaan aikoo käydä koulun loppuun ja valita ”aivan tavallisen käytännön alan”.
Löysin Ilsen ja hänen sisarensa Iriksen vanhasta...
Kyseinen tuolimalli on Orange Slice, jonka on suunnitellut ranskalainen huonekalusuunnittelija Pierre Paulin (1927-2009). Erityisesti tuolien suunnittelijana tunnettu Paulin saavutti kansainvälistä mainetta 1960- ja 1970-luvuilla, ja hänen suunnittelemiaan tuoleja käytettiin esimerkiksi Stanley Kubrickin elokuvassa 2001: Avaruusseikkailu (1968). Orange Slice -mallin Paulin suunnitteli jo vuonna 1960.
En pysty sanomaan, mistä Turun kaupunginkirjaston tuolit on hankittu. Koska kyseessä on suhteellisen tunnettu tuolimalli, löytyy Orange Slice -tuoleja varmasti ainakin ulkomaisista verkkokaupoista.
Lisätietoa Pierre Paulinista löytyy esimerkiksi Wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Pierre_Paulin
Näyttää siltä, että Reino Helismaa on tehnyt "On the road to Mandalay" -lauluun kaksi erilaista suomennosta. Laulun on säveltänyt Oley Speaks ja alkuperäinen sanoitus on Rudyard Kiplingin runosta Mandalay (runon ensimmäisestä, toisesta ja kuudennesta säkeistöstä). Helismaan suomenkielisissä versioissa säkeistöjä on vain kaksi, vaikka alkuperäisessä laulussa niitä on kolme.
Kauko Käyhkön levyttämä tekstiversio löytyy nimellä "Mandalain tiellä" vihkosesta "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä", osasta 26. Siinä ensimmäisen säkeistön kertosäe menee näin:
"Mandalaihin takaisin, sillä kaipaat kuitenkin, kaipaat Burmaan, kaipaat hurmaan Mandalain ja Rangoonin. Lentokalat Mandalain tiellä...
Läntisen Uudenmaan kirjailijoita -sivustolla kerrotaan, että Tuula Sariola aloitti oman tuotantonsa vasta Mauri Sariolan kuoleman jälkeen (kts. http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/tsariola.htm ). Salanimellä julkaistuja teoksia hänellä ei mainita olevan (Tarkistettu useista eri lähteistä.
Kts. myös http://www.gummerus.fi/kustannus/haku/kirjailijahaku/kirjailija.asp?id=…
(Mauri Sariolan tunnetuin pseudonyymi oli "Esko Laukko", ja aikanaan kiisteltiin kovasti "Esko Laukon" todellisesta henkilöllisyydestä. Tuula Sariola oli eräs "epäillyistä")
Sittemmin v. 2006 paljastui, että Tuula Sariola ei ollut kirjoittanut omaakaan tuotantoaan, vaan Tuula Sariolan nimellä julkaistut dekkarit olikin kirjoittanut toimittaja Ritva Sarkola
http://www....
Voit etsiä aineistoa yliopistojen yhteistietokannasta Lindasta sekä Arto –artikkeliviitetietokannasta. Ebsco –artikkelitietokannasta löytyy runsaasti englanninkielistä aineistoa aiheesta. Kaikkia yllämainittuja tietokantoja voi selata Helsingin kaupunginkirjaston Verho (verkko) –työasemien kautta. Kannattaa kääntyä myös Terveystiteiden keskuskirjasto Terkon puoleen. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.terkko.helsinki.fi/
Tommi Aitio on kirjoittanut Pertti "Spede" Pasasesta elämäkerrallisen teoksen Spede : Pertti Pasasen elämä. Tammi, 2002.
Tietoa löytyy myös kirjasta Kansallisgalleria, Suuret suomalaiset, osa 5 Moderni Suomi. WSOY 1997. siv. 148-151.
Lisäksi Spedestä löytyy tietoa Internetistä osoitteista: http://www.sea.fi/lahikuvassa/inmemoriam/spede.html
http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=323
http://www.spede.fi/
Suomeksi ei taida Internetistä juuri löytyä tietoa Francine Pascalista, mutta hyvä lähde on Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1, sivut 154-161. Voit käydä kysymässä sitä omasta kirjastostasi. Kirjassa on mm. seuraavia tietoja Francine Pascalista: hän on kirjoitellut näytelmiä ja runoja jo pienenä tyttönä. Hän oli nuorena innokas lukija, mutta nuorille aikuisille suunnattua sarjakirjallisuutta ei hänen nuoruudessaan juuri ollut. Aikuisempana hän on sitten luonut Sweet Valley High -sarjan. Hänellä on apunaan kirjallinen työryhmä, joka auttaa kirjojen kirjoittamisessa. Suomeksi käännettyjä Sweet Valley High -kirjoja on ollut kirjoittamassa Kate William.
Nettiosoitteessa http://www.tukes.fi/nimileimarekisteri/ on nimileimaluettelo, jonka mukaan nimileima vv-o kuuluu Veikko Vainiolle. Hän on harjoittanut ammattiaan Haminassa. Nimileima on ollut voimassa 1962-1969 ja 1982-2003.
Koulukiusaaminen on ollut viime vuosina yksi lasten- ja nuortenkirjallisuuden suosikkiaiheita, jos näin voi sanoa.
Voit etsiä aihetta käsitteleviä ruotsinkielisiä nuorten kaunokirjoja Turun kaupunginkirjaston kokoelmista kirjaston Aino-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/aino käyttämällä hakutermeinä ruotsinkielisiä asiasanoja mobbning ja ungdomslitteratur sekä valitsemalla kirjallisuudenlajiksi kaunokirjallisuus. Saat noin 20 viitettä. Kun etsit lastenkirjallisuutta, toista haku, mutta kirjoita "ungdomslitteraturin" sijasta "barnlitteratur". Saat n. 30 viitettä. Viitteiden joukossa on muiden muassa Gösta Knutssonin Pelle Svanlös eli Pekka Töpöhäntä -kirjoja.
Ruotsinkielistä koulukiusaamista koskevaa kirjallisuutta voit tarkastella...
Ratamo-kirjastoissa seutuvarauksen voi tehdä paikalla olevasta aineistosta. Tällöin ohjelma tarjoaa valittavaksi noutopaikkaa. Lainassa olevasta aineistosta seutuvaraus on tehtävä virkailijan kautta. Kotiseutu- tai käsikirjastoaineisto ei myöskään ole varattavissa. Otapa yhteys kirjastoon, josta haluat varauksen noutaa.
"Valkoinen varjo : seikkailuromaani vapaussodasta" (1940) on Sauli Jalmarin kirjoittama, ja se löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Kotiseutukokoelmasta. Kirja ei ole lainattavissa. Suomesta kirjan voi lainata tällä hetkellä ainakin YTY - kirjastoista (Alajärvi-Evijärvi-Lappajärvi).
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjassa mainitaan Loikala- sukunimestä seuraavaa: "Sukunimi Loikala perustuu Valkealan ja Sippolan Loikala-talonnimiin. Enimmät Loikala-nimiset asuvat edelleen esi-isiensä elinsijojen tuntumasaa. Jos talonnimen perustana on liikkumista kuvaava lisänimi Loikas, Loikkaaja, on talonnimenkin alkuperäisempi muoto ollut Loikkaala".
Tämän mukaan Loikala-sanan perustana ei ole liikkumista merkitsevä loikka tai loikata. En löytänyt tietoa siitä mikä Loikala-sanan merkitys on.
Tietoa sukunimistä: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet (2000)
Sukunimistä tietoa myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla http://www.kotus.fi/index.phtml?s=408
Et kertonut minkälaisista kirjoista pidät - klassikoita löytyy nimittäin aika moneen makuun. Jos pidät jännityksestä, saattaisit pitää Mary Shelleyn Frankensteinista tai Bram Stokerin Draculasta. Jos taas pidät romantiikasta, pidät aivan varmasti Charlotte Brönten Kotiopettajattaren romaanista ja Jane Austenin romaanista Ylpeys ja ennakkoluulo! Jos taas pidät sekä jännityksestä, että romantiikasta, että lisäksi filosofoivammasta otteesta, on F.M. Dostojevskin Rikos ja rangaistus juuri oikea kirja sinulle!
Kaikki mainitsemani teokset ovat äärimmäisen mukaansatempaavia kirjoja. Luin itse sinun ikäisenäsi nuo kaikki, osan jopa kahteen kertaan - ja voin sanoa että ne tekivät minuun todella lähtemättömän vaikutuksen!
Kysyjän viestissä ei täsmennetä, minkä kirjaston kokoelmissa tiedotuskeskus on kertonut laulun Visa från Utanmyra löytyvän, mutta Porin pääkirjaston musiikkiosastolta löytyy nuottikokoelma Vispop 1, joka sisältää tämän laulun sanat ja ainakin melodianuotin.
Pianosovitus löytyy HelMet-kirjaston kokoelmasta nuotista Pianoklassiker (suora linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b2007579~S9*fin). Tämän saa kaukolainaksi Porin pääkirjaston kautta.
Suomenkielistä versiota tästä laulusta ei ainakaan Viola-tietokannan mukaan ole olemassa. Tai jos on, sitä ei löydy tietokantojen perusteella, kun emme tiedä käännöksen nimeä (voi olla jossain suomenkielisellä nimellä ilman viittausta alkukieliseen nimeen).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kuluttajaliiton sivustolta (http://www.kuluttajaliitto.fi/teemat/elintarvikkeet_ja_ravitsemus/tuote…) löytyy tällainen taulukko (kyse on tosin grillimakkaroista mutta tiedot ovat suuntaa-antavia):
Korkein lihapitoisuus
1. Kivikylän Bratwurst (97%)
2. Pajugrilli Provence Pajuniemi (95%)
3. UkkoPekka Saksalainen Olutmakkara (91%)
Alhaisin lihapitoisuus
1. Camping Juusto HK (10%)
2. Poprilli HK (11%)
2. Grillimakkara Pirkka (11%)
2. Grillimakkara X-tra (11%)
3. Hiillos Kevyt Atria (12%)
Toisin sanoen parhaimmillaan lihapitoisuus voi lähetä jopa 100%:ia, mutta ei voi tietysti ylittää sitä.
Tarkoitatko tätä kirjaa: Sininen prikaati 1941-1944 /julkaisutoimikunta: Aimo Kaliva ... [et al.] (1969). Kirja on Helmet-kirjavaraston kokoelmissa Pasilan kirjastossa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1099754__Ssininen%20prikaa…
Vanhat sanomalehdet ovat mikrofilmeinä mm. Kansalliskirjastossa ja alueensa maakuntakirjastossa. Keskisuomalainen on mm. Jyväskylän kaupunginkirjastossa. Voit mennä lukemaan mikrofilmilehteä Kansalliskirjastoon tai pyytää sen kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/results?p_auth=FldMHwtM&p_p_id=…
Helsingin kaupunginkirjastolla on useita kymmeniä toimipisteitä, niiden yhteistiedot löydät täältä, http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut . Kirjastohakemiston, https://hakemisto.kirjastot.fi/search, löydät kaikki Suomen kirjastot. Jos sallit hakemiston paikantaa mobiililaitteesi, saat näkyville lähimmän kirjaston.
Kyseessä on Pirjo Tuomisen kirjoittama dokumenttiromaani Jälkeemme kukkiva maa vuodelta 1986. Pääkaupunkiseudulla kirja on saatavilla useassa kirjastossa. Voit katsoa saatavuustietoja Plussa-aineistohausta osoitteessa http://www.libplussa.fi/
Kysymästäsi aiheesta löydät lisää kirjallisuutta hakusanoilla ' sairaus, kokemukset, henkilöhistoria, muistelmat, kuolema ' . Esimerkiksi mainittakoon Sederholm, Helena: Nainen jolla on sisällään sateenvarjo, 1998 ; Kuuppelomäki, Merja: Kärsimys ja toivo syöpää sairastavan ihmisen elämässä, 1997; Vilppola, Helmi: Perhosen lento, 1998; Lear, Martha: Sydänääniä, 1982.