Seuraavista kirjoista löytyy vanhaa grafiikkaa:
- Graphic art in Finland, 1956
- Knapas, Rainar : Historiallisia kuvia : Suomi vanhassa grafiikassa, 1993
- Okkonen, Onni: Suomen taidegrafiikka, 1945
- Räsänen, Anja Kaarina : Punainen grafiikka : työväen julkaisujen piirroksia vuosisadan alusta 1930-luvulle, 1974
- Salonen, Marja : Rudolf Koivu 1890-1946, 1990
- Simberg, Hugo : Hugo Simberg : grafiikkaa, 1947
- Topelius, Zacharias : Finland framställdt i teckningar, 2011
- Tuhka, Aukusti : Taidegrafiikka : tekniikkaa ja tekijöitä, 1957
VHS-kasettien digitointi on mahdollista Myllypuron mediakirjastossa. Helsingissä digitointiin tarvittavat laitteet on myös Pasilan kirjastossa, Töölön kirjastossa ja Kohtaamispaikka 10:ssä.
Digitointiin täytyy varata aika etukäteen. Alla on linkit ko. kirjastojen yhteystietoihin. Omat DVD:t on hyvä ottaa mukaan ja kirjaston henkilökunta opastaa digitoinnin alkuun.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/myllypuro/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/tietokoneet/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/yhteystiedot/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/
Sukunimikirjoista kuten Uusi suomalainen nimikirja ja Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala ei löytynyt mainintaa sukunimestä Lammervo. Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta ei löydy selitystä sanalle lammervo.
Salon seudun sukututkijat ry:n sivulta löytyy tieto, että Jouko Nivalinna on tutkinut perniöläisiä sukuja. Luettelosta löytyy sukunimi Lammervo. Jouko Nivalinnaan saanee yhteyttä Salon seudun sukututkijoiden välityksellä
http://suvut.genealogia.fi/sssry/jvlsuvut.htm
http://suvut.genealogia.fi/sssry/topyhtey.htm
Kaivattu satukirjasarja lienee vuosina 1963-65 ilmestynyt kahdeksanosainen Satumaailma. Kysymyksessä mainitut Helen Bannermanin kirjoittama Musta pikku Sambo ja Ivar Aroseniuksen Kissamatka löytyvät sarjan ensimmäisestä osasta Peukaloputti. Tässä kirjassa on vihreät kannet ja karhun kuva Louis Moen kuvakertomuksesta Sippe Sum takakannessa.
Satumaailman muut osat ovat Kotikartanolla, Kaukana metsässä, Taivaankannen alla, Avarassa maailmassa, Taikapuun oksilla, Yli vuorten ja laaksojen sekä Sateenkaaren portti.
Vuonna 1977 Satumaailman kolme ensimmäistä osaa julkaistiin uudistetussa asussa nimellä Sadun ja seikkailun maailma. Osien nimet ovat samat kuin Satumaailma-antologiassa.
Suomennettua israelilaista tai Israeliin sijoittuvaa nykykirjallisuutta on niukasti. Tässä kuitenkin muutama ehdotus.
Israelilaisista kirjailijoista on Amoz Ozilta suomennettu 12 romaania ja yksi novellikokoelma. Hänen teoksensa sijoittuvat pääasiassa nyky-Israeliin. Ozin teokset ”Täydellinen rauha” (suom. 1988), ”Älä kysy yöltä” (suom. 2010) ja ”Ehkä jossain muualla” (suom. 1977) vastannevat parhaiten etsimääsi tematiikkaa. Lista Ozin teoksista löytyy helposti HelMet-haulla. Uudemmista teoksista voi lukea kuvauksen klikkaamalla hakutuloksessa näkyvää teoksen kansikuvaa. Myös Kirjasampo (ks. linkki alla) esittelee Ozin teoksia tarkemmin.
Toinen suomennettu israelilainen nykykirjailija on David Grossmann. Grossmanin teos ”Sinne, missä...
Kaikkien suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen kautta saa kaukolainaksi kirjoja ja av-aineistoa niin myös videoita Kajaaniin. Kaukolainapyynnön voit tehdä kirjastossa, sieltä voit myös kysyä, mitä jalkapallovideoita muissa kirjastoissa on olemassa. Videoiden laina-aika on lyhyempi kuin kirjojen, yleensä viikon verran. Jalkapalloaiheisia videoiden nimiä ja paikannustietoja löytyy esim. Yleisten kirjastojen verkkopalvelujen kautta monihaulla, kun asiasanana on "jalkapallo" ja aineistolajina
"video": http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm.
Soppakulho, johon Vaahteramäen Eemelin pää juuttui, on neljän kruunun arvoinen myös alkuteoksessa.
Vaahteramäen Eemeli -kirjasarjan tapahtumat sijoittuvat noin vuosiin 1899 – 1911. Vuoden 1905 neljä kruunua olisi noin 240 kruunua vuoden 2020 rahassa.
Astrid Lindgren: Emil i Lönneberga (1980, s. 16)
http://www.kysy.fi/kysymys/mita-vuosikymmenta-vaahteramaen-eemeli-kirja…
http://historicalstatistics.org/Jamforelsepris.htm
"Emili eller en afton i Lappland" (Emili eli ilta Lapissa) löytyy kokonaisuudessaan teoksesta Franzén, Frans Michael: Skaldestycken 4, 1832. Runoelma on laaja, 102 sivua, eikä sitä ole kokonaan suomennettu. Sen sijaan siihen sisältyvä, runoilijan myöhemmin lisäämä runo "Spring, min snälla ren" eli "Juokse porosein" löytyy suomennosvalikoimista, esim. "Valikoima Frans Mikael Franzénin runoelmia" / suomentanut Em. Tamminen, 1891. Runo on tuttu myös monista laulukirjoista Olli Vuorisen suomentamana (ja lyhennettynä).
Franzénin teoksia voi pyytää kaukolainaksi Oulun kaupunginkirjastosta. Teosten
saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Varsinaista suomenkielistä käyttöohjetta ei taida Ad-Awareen löytyä, kuten ei juuri muihinkaan hyödyllisiin apuohjelmiin. Monia ohjelmia pystyy kuitenkin sujuvasti käyttämään ilman käyttöohjeiden lukemistakin.
Englannin kielen taito tietysti auttaa perehtymään tarkemmin ohjelmien ominaisuuksiin.
Ad-Awaren osalta tilanne on kuitenkin kielen suhteen useimpia muita ohjelmia parempi, sillä siihen pystyy lataamaan suomenkielisen käyttöliittymän. Useita vaihtoehtoisia kieliä sisältävän kielipaketin voi ladata mm. osoitteesta http://www.lavasoft.de/support/download/
Kysymyksessä on varmaankin Pertti Koskimiehen aivan uusi lintukirja, jossa kiinnitetään erityistä huomiota lajien yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin. Teos: Suomen lintuopas / Pertti Koskimies ; valokuvat: Tomi Muukkonen ja Markus Varesvuo ; piirrokset: Jari Kostet ; [kartat ja graafit: Anja Jelonen], Helsinki : WSOY, 2005.
Myös Lasse J. Laineen teoksessa Suomalainen lintuopas, [Helsinki] : WSOY, 2004, 9. uudistettu painos, on kiinnitetty erityishuomiota lajien erehdyttäviin yhtäläisyyksiin.
Voisiko olla kyseessä aivan uusi asia? Löysin hakukoneella sivuston:
http://www.kaakao.net/sieppi/index.html
joka käsittelee omien sanojensa mukaan
SIEPPI: SIEPPAUKSIA POTTEREISTA
Sanakirjoista en löytänyt selityksiä sanalle sieppi.
Asiakkaat ovat paljon toivoneet sähköpostitse lähetettäviä muistutuksia jo ennen eräpäivää, ja tällainen palveluhan monissa kirjastoissa jo tosiaan on käytössä. Asiaan liittyvistä teknisistä ym. ongelmista huolimatta kyseinen palvelu on silti päätetty rakentaa myös HelMet-järjestelmään, ja tämänhetkisen tiedon mukaan se pyritään saamaan käyttöön tämän vuoden kuluessa.
Kirjasto ei pyri maksimoimaan saataviaan vaan kyse on vain pyrkimyksestä saada aineisto takaisin asiakkailta.
Carolyn Keene -nimistä kirjailijaa ei oikesasti ole olemassa, vaan kyse on salanimestä, jonka takana on useita eri kirjoittajia. Enemmän tietoa aiheesta löytyy mm. Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Carolyn_Keene
Ko. teos on suomennettu nimellä Parfyymia peräkammarissa. Siinä kerrotaan, miten päähenkilöt tutustuvat toisiinsa. Kappaleita löytyy runsaasti HelMet-kirjastoista. (Oikein hauska kirja, olen lukenut!) Kirjasta on tehty myös elokuvaversio, jonka nimi on sananmukainen käännös eli Naapurihaudan kaveri.
Pikaisesti tulee mieleen ainakin kotimainen elokuva Vieraalla maalla. Romanttisessa komediassa mies on ihastunut maahanmuuttajien kielikurssin opettajaan.
Good morning, Vietnam -elokuvaan sisältyy mm. kohtauksia, joissa paikalliset opiskelevat englantia vauhdikkaan tiskijukan opastuksella. Klassikoista ainakin My Fair Lady käsittelee oppimista aikuisena.
Acanthosoma haemorrhoidale tunnetaan suomeksi nimellä tuomilude. Toinen sitä muistuttava ludelaji on Elasmostethus interstinctus eli lehvälude. Molemmat ovat yleisiä ja ihmisen kannalta harmittomia.
Suomenkielisillä nimillä netistä löytyy jonkin verran tietoa ko. hyönteisistä (esim. http://www.google.fi). Hakutuloksista löytyy myös linkkejä suomalaisille hyonteisharrastajien keskustelupalstoille.
Yleisten kirjastojen tilastot löytyvät Kirjastot.fi-sivuilta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/. Uusimmat saatavilla olevat tilastot ovat toistaiseksi vuodelta 2008, mutta vuoden 2009 tilastot ilmestyvät 1.4.2010. Perustilastot-sivulta valitsemalla aluetyypin "koko maa" saa koko maan kattavat tilastot kirjastojen aineistosta. Sivun alalaidasta näkee kokoelmien ja niiden lainauksen määrän sekä uusien kirjojen hankintaluvut.
Tilaston mukaan Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin kuului v. 2008 yhteensä 35 793 236 kirjaa, joista kaunokirjallisuutta 20 040 351 (55,99%) ja tietokirjallisuutta 15 753 694 (44,01%). Kirjalainausten lukumäärä oli 71 932 755, josta kaunokirjallisuutta 48 427 864 (67,32%) ja tietokirjallisuutta 23 492 352 (32,...
Heti aluksi täytyy varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Vastoin yleistä luuloa kaikki Suomen väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja, joskaan se ei estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Suomalaisuuden liiton ylläpitämällä suojattujen sukunimien listalla ei ole mitään juridista merkitystä. Näin ollen tavallinen sukunimi ”Virtanen” on yhtä lailla suojattu sukunimi kuin hyvin harvinaiset sukunimetkin.
Nimilaki ei näytä asettavan mitään rajoituksia sille, etteikö paikannimissä saisi esiintyä sukunimiä, enkä löytänyt muistakaan laeista sellaisia rajoituksia....
Ilmeisesti kyse ei ole runosta ollenkaan vaan ruotsalaisesta sanonnasta. Tarina kertoo suutarin laittaneen kyltin ovelleen ja sulkeneen liikkeensä tuomien ja syreenien kukinnan väliseksi ajaksi. Sanonnalla tarkoitetaan siis alkukesää.
Sanonnan alkuperästä on monia teorioita, mutta varmuutta siitä ei ole.
Lähde: Språkrådet, Sveriges officiella språkvårdsorgan
http://www.sprakradet.se/2124#item103000
Etsitty kirja lienee Taru Tolsa-Revon Kenen talo? : satuja ukosta ja akasta (Weilin+Göös, 1980).
"Pieni, pyöreä akka kohtaa tiellä ukon, jolla on hilpeät korvat ja lempeä suu. Siitä hetkestä he päättävät lähteä kulkemaan yhdessä käsi kädessä ja heistä tulee verrattomat kaverukset. Yhdessä he rakentavat talonkin, mutta siitä unohtuu ovi! Ohikulkijat ihmettelevät moista kummajaista, mutta ukko ja akka vain nauraa kihertävät ja kulkevat ikkunasta. Ja hassunkurisia ovat monet muutkin ukon ja akan keksinnöt ja kommellukset, joita heille sattuu yhtenään."
Kirjassa on kaikkiaan 16 satua. Ukon ja akan kolmesta lehmästä kertovan nimi on Akan lehmät.