Emilia on peräisin muinaisroomalaisesta Aemilius-ylimyssuvun nimestä. Sen miespuolisia vastineita ovat Emil, Eemil ja Eemeli. Emilia yleistyi 1700-luvulta lähtien ympäri Eurooppaa. Suomenkieliseen almanakkaan nimi tuli vuonna 1851 muodossa Emelia, mutta jo seuraavana vuonna se muutettiin Emiliaksi.
Sofia on kreikkalaisperäinen nimi, joka tulee kreikan viisautta merkitsevästä sanasta sopheia. Nimeä on kantanut kolme varhaiskristillistä marttyyriä. Tunnetuin heistä on italialainen ylhäisönainen ja leski, jonka tyttäret Pistis (usko), Elpis (toivo) ja Agape (rakkaus) surmattiin julmasti ja joka koki itsekin marttyyrikuoleman. Suomalaisessa almanakassa nimi Sofia (välillä myös muoto Sophia) on ollut 1700- luvun alusta saakka.
Suomessa nimi...
Internetistä löytyy maininta, että Etelä-Suomessa nimitystä Uskelan reki käytettiin leveästä ja kevyestä ajoneuvosta.(Uskela on Varsinais-Suomessa sijaitseva Suomen entinen kunta ja vanha kirkkopitäjä, joka on perustettu mahdollisesti jo 1200-luvulla. Uskelan kunta perustettiin vuonna 1868 ja liitettiin Saloon vuonna 1967 (Wikipedia)). Netistä löytyy mainintoja pienestä ja kauniista kasanilaisesta reestä, mutta ei tarkempaa kuvausta.
Lyhenne isv. voisi mahdollisesti viitata venäjänkieliseen sanaan ’izvoztsik’= ajaja, ajomies, ajuri. (vrt. vossikka)
Kaupunginkirjaston kokoelmassa on vähänlaisesti teoksia, joissa olisi tietoa erilaisista rekityypeistä. Lähinnä löytyy vain maininta siitä, että työrekiä oli kahta päätyyppiä, läntinen ja...
Ruotsissa on ollut hyvin vähän hiilikaivostoimintaa, mitä olisi tarvittu muun muassa metalliteollisuudessa. Ruotsissa onkin historian saatossa käytetty paljon puuhiiltä.
Kuitenkin hiilikaivostoimintaa on aiempina vuosikymmeninä harjoitettu Skånen alueella Helsingborgin kaupungin kupeessa. Englanninkielinen Wikipedia tietää myös kertoa, että Helsingborgin vieressä sijaitsevassa Höganäsin kunnan alueelta löydettiin hiiltä ja aloitettiin kaivostoiminta vuonna 1797. Toiminta loppui kuitenkin 1960-luvulla.
http://en.wikipedia.org/wiki/H%C3%B6gan%C3%A4s
Tekijänoikeuslaki ei tällaisissa asioissa anna selvää vastausta, koska kaikki riippuu siitä, onko toisen työtä (tässä tapauksessa Picasson) käytetty vain lähtökohtana omalle itsenäiselle työlle vai onko kyseessä jonkinasteinen kopio. Rajanveto on vaikeaa ja viime kädessä sen tekee oikeusistuin, jos joku vie asian sinne asti.
Lähtökohtana on kuitenkin järkevää pitää sitä, että jos uusi työ on "selkeästi yhdennäköinen alkuperäisen kanssa", omaperäisyys on ainakin kiistanalainen. Pelkästään tekotapa tai poikkeavat materiaalit eivät vielä takaa, että teos on kuvataiteellisessa mielessä omaperäinen, mikä on lain vaatimus uuden tekijänoikeuden syntymiselle. Esimerkiksi Picasson Guernica-taulun versio mosaiikkitekniikalla on edelleen Picasson työ...
Lääkäri Kiminkinen on vastannut Apu-lehdessä kysymykseen samasta asiasta. Artikkelissa sanotaan mm. näin:
"...suurten rauhasten hiki alkaa haista epämiellyttävältä, kun ihossa elävät bakteerit hajottavat hien valkuaisaineita, jolloin vapautuu ammoniakkia ja haisevia lyhytketjuisia rasvahappoja."
Mitään varsinaista syytä tähän voimakkaaseen ammoniakin hajuun hän ei kuitenkaan löytänyt. Mahdollisesti kannattaa käydä lääkärissä. Voit lukea koko vastauksen täältä:
http://www.apu.fi/artikkeli/kysy-kiminkiselta-hikoileminen
Kyseessä on varmaankin Kirsi Kunnaksen runo "Martti Makkuran koira". Runo sisältyy Kunnaksen runojen kokoelmaan Tiitiäisen tuluskukkaro (WSOY, useita painoksia) sekä esimerkiksi teokseen "Tiitiäisen kissa- ja koiraystävät : ja yllättävästi myös hiiret" (WSOY, 2014), joka on valikoima useista Kirsi Kunnaksen teoksista.
Koski, Mervi: Lastenrunojen hakemisto. 2 : Taidelyriikkaa Z. Topeliuksesta Kirsi Kunnakseen(BTJ Kirjastopalvelu, 2004)
https://www.lastenkirjainstituutti.fi/
Kunnas, Kirsi: Tiitiäisen tuluskukkaro (WSOY, 2000)
Seuraavista teoksista löytyy tietoa antiikin teatterista: Kaimio
Maarit/ Antiikin kirjallisuus ja sen vaikutus, Kaimio Maarit/ Antiikin kirjallisuus ja sen perintö sekä Oksala Päiviö/ Kreikkalaisia kirjailijakuvia. Saatavuustiedot selviää osoitteesta
http://www.libplussa.fi/
Suomenkielistä www-sivua ei löytynyt mutta tässä olisi yksi englannin kielellä http://www.theatre-museum.gr/indexe.htm
Kannattaisi tutustua esim. seuraaviin internetistä löytyviin sivuihin MCL - Multi Cultural Library www.lib.hel.fi/mcl/.
Sivuilta löytyy englanniksi Suomea ja Helsinkiä koskevaa tietoa. Korttelikaiku, http://www.2000.hel.fi/korttelikaiku/, kertoo lasten omin kuvin ja sanoin eurooppalaisten ja myös Helsinkiläisten lasten elämästä, myös englanniksi.
Mainio sivu voisi olla myös suomalaisten koulujen kotisivuille ohjaava www.edu.fi/koulut/. Useimmat sivut ovat suomeksi, mutta myös englanninkielisiä sivuja löytyy, esim. Cygnaeuksen koulu Porissa, www.cedunet.com/koulut/cygnaeus/ ja Jyväskylän Norssin ala-aste, www.norssi.jyu.fi/a-aste/. Selaamalla sivuja löytyy varmaan muitakin ja usein sivuilta löyttyy myös havainnollisia kuvia.
Suomea...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole kyseistä nuottia ainakaan vielä. Amazon.comin nettikaupasta huomasin kuitenkin tänä syksynä ilmestyneen nuotin Dream Theater: Metropolis, joka luutavasti on etsimäsi nuotti. Ainakin nuotin ja cdlevyn kansikuvat olivat samanlaiset. Amazonissa ei ollut nuotista sen kummemmin sisältötietoja, mutta ymmärsin sen olevan tabulatuurinuotti.
Kyseisen nuottikokoelman ISBN-numero oli: 0769296521.
Kielitoimiston sanaikirjan mukaan sanaa jäkeläinen käytetään lapsesta, lapsenlapsesta jne.:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Näin ollen ilmaus "suoraan alenevassa polvessa" tosiaan toistaa saman asian ja on tarpeeton lisä. Ehkä ilmauksen merkitys ei ole kaikille selvä ja puhuja on halunnut varmistaa asian.
Ihmiskehosta ja lääkäreistä kertovia sopivia kirjoja voisivat olla seuraavat:
Colombo, Luann: Ihmiskeho : kurkista sisään!
Daynes, Katie: Kysy ja kurkista! : ihminen
Kurkista ihmiseen : näe ja lue, kuinka kehosi toimii!
Martin, Ruth: Ihmeellinen kehoni
Pikku lääkäri (Ellan & Veikon tutkimusmatkat -sarja)
Willow, Marnie: Ihmiskeho
Jos haluatte enemmän tietoa lääkärikäynneistä ja sairastamisesta, kannattaa tutustua myös Stiina Kiiverin Pienen kulkijan sairauskirjaan. "Suomalaisista lapsista joka viidennellä on ainakin yksi pitkäaikaissairaus. Lisäksi lähes jokainen lapsi sairastuu infektioihin ja käy joskus lääkärissä. Kirjan avulla lapsi voi saada tietoa paitsi omasta myös sisarustensa ja kavereidensa sairauksista,...
Palovartiotorneja rakennettiin hyville näköalapaikoille 1920- ja 1930-luvuilla sekä varsinkin vv. 1934-36 ja vv. 1940-41. Puurakenteisista torneista tarkkailtiin valtionmetsien metsäpaloja. Myöhemmin torneja alettiin rakentaa galvanoidusta raudasta. Vuonna 1959 valtion mailla oli sata tornia, näistä 70 kappaletta Lapin ja Oulun läänin alueella. 1980-luvulla lentovalvonta syrjäytti tornit lopullisesti palojen tarkkailussa.
https://www.ammattilehti.fi/uutiset.html?a3200=59242
Vuonna 1958 kirjoitti Helsingin Sanomat artikkelissaan metsähallituksen palotorniverkon käsittäneen 104 vartiointipaikkaa.
Kuusikymmenluvun loppupuolella palojen tarkkailun avuksi tuli lentovalvonta, mutta vielä heinäkuussa 1973 kerrottiin...
Emme ole juridiikan asiantuntijoita, joten tämä vastaus on laadittu pelkän maallikkotietämyksen perusteella. Vastausta ei siis kannatta pitää ammattilaisen tulkintana asiasta.
Suomen tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on oikeus ”määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna” (2 §). Kirjan videoitu lukeminen tulkitaan teoksen muunnelmaksi, joten videon julkaiseminen vaatii tekijän tai tekijöiden lupaa. Vaikka tuollaiset kirjat ovat tekstimäärältään lyhyitä, se ei vaikuta asiaan, sillä oikeuskäytännössä teoksen ei tarvitse olla kovinkaan pitkä tai erikoinen ylittääkseen ns. teoskynnyksen eli ollakseen riittävän omaperäinen, jotta saisi lain suojaa.
Tarvitset siis lain...
Suomen jääkiekkoliiton sääntökirjan mukaan naisten jääkiekossa, miesjuniorien U20- ja U18-sarjoissa sovelletaan erityissääntöjä ja ohjeita pää- ja kasvosuojaukseen (Jääkiekon sääntökirja, kohta 11.8). Jääkiekon sääntökirjan kohdan 102.1 mukaan naisten jääkiekossa "kaikkien pelaajien aikuisten ikäluokassa täytyy käyttää kokokasvosuojusta (visiiri- tai häkkimallinen), joka on oikein kiinnitetty kypärään." Kokokasvosuojuksen käytön syy on se, että se vähentää oleellisesti kasvovammoja. Jääkiekon sääntökirjassa tai muissa vieraalisista lähteissä ei ole kerrottu syytä sille, miksi naisten kasvoja halutaan suojella enemmän kuin ilman kokokasvosuojaa pelaavien aikuisten miesten kasvoja. Osa naispelaajista pitää naisten jääkiekon...
Kyllä historiallisia nuortenkirjoja vielä julkaistaan. Suomalaisista kirjailijoista tuotteliain on ollut Maijaliisa Dieckmann, joka kirjoitti 80-luvulla sarjan kaksososista, jotka elivät 1400-luvun Naantalissa, 90-luvun alkupuolella kivikaudesta kertovan Ram-sarjan ja nyt viimeksi vuoden 1809 Porvoon valtiopäivistä (Keisari ratsastaa kaupunkiin ja Kolme hopeasormusta).
Raili Mikkanen on kirjoittanut historiamme suurnaisista: Aurora - keisarinnan hovineito, Karhun kumarrus -Miina Sillanpään nuoruus, Teatteriin - Ida Aalbergin nuoruus. Marja-Leena Lempiseltä on ilmestynyt jännittävä sarja viikinkiajasta: Kerubin hymyssä tarina alkaa Samos-saarella, Pohjantähden valtakunnassa matkataan viikinkiveneellä Sigtunaan asti. Historiastamme nuorille...
Ongelmasi on kieltämättä hankala. Oman tyttäreni pelastukseksi koitui reipas peruskoulunopettaja, joka sai hänet vakuuttumumaan, että vasenkätinen neuloo aivan samoin kuin oikeakätinenkin. Kovin vähän aiheesta on kuitenkin kirjoitettu. Kaipaamasikaltaisia teoksia en pystynyt löytämään. Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta löysin muutaman opinnäytetyön, joita voisit pyytää kaukolainaksi opintosalikäytöön. 1)Alanen, Anne: "Vasenkätinen oppilas tekstiilityössä Vaasan läänin opettajien arvioimana." Kasvatutieteen pro gradu-työ : Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, 1990.
2)Kukkonen, Anna-Maria: "Vasenkätisyys ilmiönä ja tekstiilityön didaktisena ongelmana". Kasvatustieteen pro gradu-tutkielma : Joensuun yliopisto, Savonlinnan...
Kyseessä voisi olla lasten ja nuorten kirja
Höjer, Dan
Pusu, purkka & puucee : kaikella on historiansa
Helsingissä : Otava, 1995
ISBN 951-1-13803-0
Nuoria saattaisi kiinnostaa myös samaa aihepiiriä käsittelevä
Turunen, Ari
Ulkokultaisen käytöksen kirja
Jyväskylä : Atena, 2001 (myös aikaisempia painoksia)
ISBN 951-796-242-8
Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmista löytyy alueen sanomalehtiä mikrofilmeinä. Kirjaston lehtiluettelot löytyvät kirjaston www-sivuilta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lehdet.html
Ilkka-lehteä säilytetään mikrofilmattuna vuodesta 1906 lähtien. Kirjaston neuvonnasta voi varata ajan mikrofilmien lukulaitteelle, puh. (06) 416 2318 tai (06) 416 2326. Yhdellä laitteista voi myös ottaa kopioita. Kopiointitarpeesta kannattaa mainita laitetta varattaessa. Kopion hinta on 0,20 €. Mikrofilmien lukulaitteet sijaitsevat kirjaston kellarikerroksessa.
Oletpas valinnut hankalan tutkielman aiheen, sillä afrikkalaisilla kielillä kirjoittavia tunnettuja kirjailijoita löytyy vain vähän. Lähes kaikki afrikkalaiset kirjailijat ovat kirjoittaneet englanniksi, ranskaksi tai portugaliksi. Sama asia heijastuu myös Arikan kirjallisuutta käsitteleviin teoksiin ja artikkeleihin, sillä niissä keskitytään lähes pelkästään englanniksi tai ranskaksi kirjoittaviin kirjailijoihin. Internetistä on kuitenkin mahdollista löytää englanniksi tietoa mm. seuraavista: Thomas Mofolo, Shaaban Robert, D.O. Fagunwa, F Kwasi Fiawoo, J H Kwabena Nketia ja Okot p'Bitek.
Jos haluat tutustua eurooppalaisilla kielillä kirjoittaviin afrikkalaisiin, niin kannattaa ehdottomasti aloittaa Ritva Niklas-Salmisen afrikkalaisen...
