Iriadamant-intiaaneista on vuonna 1993 tehty kirjallinen kysymys ja siihen on annettu vastaus. Kysymys on netissä osoitteessa www.eduskunta.fi | Oikopolkuja: Valtiopäiväasiat ja –asiakirjat | kohtaan Hakusana kirjoita iriadamant* | Hae. Vasemmasta framesta klikkaa auki KK 171/1993. Sivun keskiosan framesta näet, ettei kysymyksestä ole keskusteltu, vaan se on vain annettu tiedoksi. Sivun oikeasta ylälaidasta voit klikata Ohje, jossa kerrotaan miten kysymysten kanssa menetellään.
Voit tutkia myös täysistuntokeskusteluja: samalta sivulta näpäytä Pöytäkirjat. Hakusanalla iriadamant* ei löydy mitään, mutta sanalla intiaani* on jo useita viitteitä.
Valtiopäiväasiakirjat ovat netissä vain muutamilta viime vuosilta. Sitä aikaisemmat...
Oletpas valinnut hankalan tutkielman aiheen, sillä afrikkalaisilla kielillä kirjoittavia tunnettuja kirjailijoita löytyy vain vähän. Lähes kaikki afrikkalaiset kirjailijat ovat kirjoittaneet englanniksi, ranskaksi tai portugaliksi. Sama asia heijastuu myös Arikan kirjallisuutta käsitteleviin teoksiin ja artikkeleihin, sillä niissä keskitytään lähes pelkästään englanniksi tai ranskaksi kirjoittaviin kirjailijoihin. Internetistä on kuitenkin mahdollista löytää englanniksi tietoa mm. seuraavista: Thomas Mofolo, Shaaban Robert, D.O. Fagunwa, F Kwasi Fiawoo, J H Kwabena Nketia ja Okot p'Bitek.
Jos haluat tutustua eurooppalaisilla kielillä kirjoittaviin afrikkalaisiin, niin kannattaa ehdottomasti aloittaa Ritva Niklas-Salmisen afrikkalaisen...
Sweet Valley High -sarjasta on tehty kysymyksiä Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalveluun ennemminkin. Voit etsiä kysymykset etätietopalvelun arkistosta esimerkiksi sanalla sweet. Arkiston osoite on: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Aikaisemmin kysymykseen vastannut kirjastonhoitaja on tiedustellut sarjan suomalaiselta kustantajalta Otavalta jatko-osien suomentamisesta. Kopioin vastauksen tähän:
"Sweet Valley High -kirjoja on todellakin suomennettu 50 sekä lisäksi kuusi erillisen SVH-trillerisarjan kirjaa. Viimeiset suomennokset ilmestyivät 2002 eikä enempää ole luvassa. Sarjan suomentaminen lopetettiin, koska sen
suosio alkoi laskea - mutta myös siksi, että 50-osainen kirjasarja on Suomen oloissa jo todella laaja...
Tuota sarjaa on suomennettu tähän mennessä 20 osaa, viimeinen on Löytö vuodelta 2007. Lisäksi on suomennettu 2 Megamorphs-kirjaa, jotka ovat tavallaan samaa sarjaa. Ne ovat Andaliitin lahja ja Dinosaurusten aikaan.
Ehdotamme käyttöönne Aisopoksen satua Tuuli ja aurinko. Aurinko saa lämmöllään miehen riisumaan viittansa, puhuri ei pysty voimallaan puhaltamaan sitä pois. "Minun paisteeni on vahvempi kuin sinun puhurisi", kehuskeli aurinko.
Positio-lehteä voi lukea Helsingin yliopiston Viikin ja Kumpulan tiedekirjastoissa, Humanistisen tiedekunnan kirjastossa Topeliassa, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastossa sekä Museoviraston kirjastossa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Yliopiston sivuilta ja Helka-tietokannasta http://www.helsinki.fi/kirjastot/ ja kirjastojen kokoelmat ovat kaikkien käytettävissä. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin Positio-lehteä ei tule.
Hei!
Martta ja Maria -tarina löytyy Luukkaan evankeliumista, luvusta 10, jakeista 38-42. Esimerkiksi Suomen Pipliaseuran sivuilla, osoitteessa
http://www.bible.fi/koulutuspalvelu/marttajamaria.pbs on tulkittu tarinaa. Varsinaisesti ei siis ole kysymys oikeassa olemisesta, Jeesus vain sanoo,että Maria on valinnut hyvän osan.
Arthur Millerin The price on suomennettu kahteenkin otteeseen - ensimmäisen kerran jo alkuperäistekstin ensiesitysvuonna 1968 (Sirpa Kauppinen) ja uudelleen 2003 (Sisko Hallavainio). Molempien suomenkielisten versioiden nimi on Hinta. Kirjana Millerin näytelmää ei suomeksi ole julkaistu - molemmat käännökset on tehty teatterikäyttöön.
Teatterintekijöille tarkoitettua näytelmäkirjastoa ylläpitää Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner Helsingissä.
Lehtola on ollut yleinen talonnimi Länsi-Suomessa ja siitä se on tullut sukunimeksi. Lisäksi sitä on käytetty suomennettaessa sukunimiä, kuten Lundberg, Lundén, Granlund, Söderlund, Nordlund, Bärlund ja Grönlund, jotka on muutettu Lehtolaksi. Lisää sukunimistä kirjassa Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (2000).
Valitettavasti runoa ei ole tunnistettu. Välitimme kysymyksen myös kirjastojen tietopalvelulistalle, mutta ainakaan vielä ei sitä kautta ole tullut vastausta. Tunnistaisiko joku lukijoistamme runon?
Näyttäisi siltä, että Suomen kirjastoista vain Åbo Akademin kirjastossa tuota teosta on painettuna versiona.
Kirjan voi saada Åbo Akademin kirjastosta kaukolainaksi, jollei halua Turkuun asti lähteä sitä lainaamaan. Jos olet Helsingin kaupunginkirjaston asiakas, Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp. Kaukolaina on maksullinen, ja Suomen sisältä tulevana sen hinta on 4 euroa. Kaukolaina toimitetaan haluamaasi kirjaston toimipisteeseen.
Jos olet jonkun muun kuin Helsingin kaupunginkirjaston asiakas, kannattaa tiedustella kaukolainamahdollisuutta omasta lähikirjastosta. Maksun...
Signeerausta T.M. käytti ainakin kuvataiteilija Tauno Miesmaa (1891-1980), joka uransa alkupuolella piirsi karikatyyreja ja pilakuvia poliitikoista. Hänen mainitaan piirtäneen etenkin Tuulispää ja Velikulta –lehtiin. Hänet tunnetaan myöhemmin erittäin tuotteliaana kuvataiteilijana sadoista muotokuvistaan. Tauno Miesmaan piirroksista signeerauksineen on kuvia teoksessa ”Suomen taiteilijoita Alvar Cawenista Wäinö Aaltoseen, Elämäkertoja” (toim. Hertta Tirranen), joiden perusteella voisitte mahdollisesti saada selville sen, muistuttavatko kuvat ja signeeraukset teidän näkemiänne pilakuvia ja olisiko näkemienne kuvien piirtäjä tuo samainen Tauno Miesmaa.
Mitään merkintää siitä, että Tauno Miesmaa piirsi myös Pohjois-Savo –lehdelle emme...
Sukunimet Haitto ja Heitto ovat peräisin Suomeen kulkeutuneesta saksalaisesta henkilönimestä, joka on vaihdellut asuissa Hait, Heit, Heite, Haito, Haitto ja Heitto. Talonnimen kautta sukunimeksi vakiintui myös nimi Heittola. Ainakin kerran sukunimi Heitto on myös valittu uudeksi sukunimeksi nimenmuuton myötä.
(Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Highway Flowers on The Regentsin versio Jonny Loken valssista Asfalttikukka. Jonny Loke oli säveltäjä Ernest Pingoudin (1888-1942) salanimi.
Regentsin versiossa valssi on muunnettu nelijakoiseksi twistiksi ja alkuun on lisätty intro, jota alkuperäisessä sävelmässä ei ole. Tätä muunneversiota ei ole julkaistu nuottina. Alkuperäisen Asfalttikukka-valssin nuotit löytyvät esimerkiksi Suuri Toivelaulukirja osa 7:stä. Siitä näkee ainakin nuoteista perusmelodian sekä soinnut. Tabulatuureja kappaleeseen ei ole julkaistu.
Laajempaa nuotinnosta tai tabulatuureja on mahdollista tiedustella Muusikoiden.net-sivuston keskustelufoorumilta. Sen Tanssimusiikki-osiossa on keskusteluketju "Nuotteja + sointuja + sanoja + apua". Osion osoite on http://...
Unescon englanninkielisellä sivulla http://whc.unesco.org on paljon tietoa maailmanperintökohteista. Aakkosellinen listaus niistä maittain on osoitteessa http://whc.unesco.org/en/list. Listalla näyttäisi olevan sekä luonto- että kulttuurikohteita. Unescon maailmanperintökohteista löytyy internetistä varsin kattavan näköinen listaus myös suomeksi, Wikipediasta (lista löytyy esim. google-haulla kirjoittamalla Luettelo maailmanperintöluettelon kohteista Amerikassa). Aiheesta on myös kirjallisuutta. Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi) löytyy mm. englanninkielinen The world’s heritage: the bestselling guide to the most extraordinary places, HarperCollins 2012 ja suomenkielinen Maailmanperintöä bongareille, Suomen Unesco-toimikunta 2012. Teos...
Varhaisimpia suomalaisia kauhutarinoita kannattaa etsiä kansanperinteestä. Kirsti Mäkisen muokkaamassa uskomustarinakokoelmassa Kruunupäinen käärme on melko hyytäviä tarinoita. Zacharias Topeliuksen kauhutarina Linnaisten kartanon viheriä kamari ilmestyi 1859, ja sitä ovat aikanaan lukeneet niin aikuiset kuin nuoretkin. Sittemmin nuorten kauhukirjoja ovat kirjoittaneet ainakin Jorma Kurvinen, Maijaliisa Dieckman, Ritva Toivola, Vesa Sisättö, Markku Pietikäinen ja kirjoittajapari Seita Parkkola ja Niina Repo.
Ensimmäisiä lasten ja nuorten sci-fi kirjailijoita Suomessa olivat Tyko Hagman ja Arvid Lydecken 1900-luvun alussa. Sen jälkeen sci-fi-kirjoja nuorille ovat julkaisseet ainakin Jukka Parkkinen, Tapani Bagge, Marko Leino, Inkeri...
Opetushallituksen sivuilta löytyvät rehtorin kelpoisuusvaatimukset. Rehtorin ehdottomia kelpoisuusvaatimuksia ovat
• ylempi korkeakoulututkinto
• asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus
• riittävä työkokemus opettajana
• oppilaitoksen opetuskielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito
• Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.
• Lisäksi muodollisesti kelpoisten hakijoiden vertailussa noudatetaan perustuslain 125 §:n sisältöä eli vertailussa otetaan huomioon hakijoiden taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto...
Kirja löytyy meiltä ainoastaan Söderströmin kustantamana, joten emme voineet tehdä vertailua. Fennica-tietokannasta (Suomen kansallisbibliografia) löytyy tiedot molemmista laitoksista ja sen mukaan molemmissa on saman verran sivuja, kirjojen koko on myös sama.
Söderströmin kustantamassa kirjassa on karttapiirros, Raben kustantamassa ei ole mainintaa kartasta. Luultavasti teksti on molemmissa aivan sama.
Voit uusia helposti lainasi Internetissä. Menet meidän kotisivultamme (http://lib.vaasa.fi ) aineistohakuun. Sieltä valitset lainat. Nyt sinun täytyy tietää kirjastokorttisi numero (kirjastokortin takaosassa 12-numeroinen numerosarja, joka alkaa 905...) ja kirjastosta saamasi nelinumeroinen tunnusluku, joilla pääset lainojen uusintaan. Sen jälkeen:
Näet ruudulla teokset, jotka ovat sinulla lainassa. Voit uusia yhden tai useamman teoksen.
Valitse uusittavat lainat rastimalla lainan vieressä olevia ruutuja. Näpäytä sitten painiketta Uusi lainat.
Lainoille tulee uudet eräpäivät. Merkitse eräpäivät itsellesi muistiin.
Sinun täytyy kuitenkin huomioida, että voit uusia lainasi vain kolme kertaa. Sen jälkeen sinun täytyy tulla kirjojen kanssa...
