Jokaisessa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä on saatavilla helppokäyttöisiä ASKO-asiakastietokoneita, joilla on mahdollisuus käyttää sekä toimisto-ohjelmia (tekstinkäsittelyä ja kuvankäsittelyä) että internetiä.
Word –tekstinkäsittelyohjelmalla voi tallentaa asiakirjoja sekä muistitikulle että työaseman kovalevylle.
Asko-työasemien järjestelmässä voi ajoittain ilmetä tilapäisiä teknisiä häiriöitä, joiden syytä ei aina kyetä välittömästi selvittämään. Kirjastojen henkilökuntaan kuuluu yleensä erityinen it-tukihenkilö, joka on perehtynyt syvällisemmin tekniikan saloihin, hän ei todennäköisesti ollut tuolloin työvuorossa.
Tietokoneen ja ohjelmien käytössä sekä erityisesti ongelmatilanteiden selvittämisessä opastusta saa Helsingin...
Anarkismia, feminismiä ja muuta epätavallista on mm. seuraavissa lastenkirjoissa;
Camilla Mickwitz: Jason-sarja (ruotsiksi ja suomeksi) - teemana erilainen perhe
Kerstin Thorvall: Sara-kirjat (ruotsiksi ja suomeksi) - teemana erilainen perhe
Astrid Lindgrenin tuotanto, esim. Peppi-kirjat. Ensimmäinen ilmestyi jo 1945, muita Peppi-kirjoja ilmes-tyi seuraavina vuosikymmeninä, myös 1960-70-luvuilla (lähinnä satukirjoja)
Roald Dahl, satukirjoja 1960-1970
Tove Jansson, esim. Vem ska trösta knyttet? ilm. 1960, suom. 1960 Kuka lohduttaisi nyytiä?
Ezra Jack Keats: The snowy day (1962), suom. Pepen ensilumi (1968). Esitti ensimmäisenä afrikkalais-amerikkalaislapsen ilman negatiivista stereotypiaa.
Beppe Wolgers, Olof Landström: Ur en kos dagbok (...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on Pertti Valtosen Suomen mustalaiskielen etymologinen sanakirja.Tällä hetkellä se on paikalla mm. Vantaan pääkirjastossa.
Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen kirjastossa on luettavissa julkaisu
Kimmo Granqvist: Suomen romanikielten käänteissanasto.
Suomen romanikielen bibliografiaa on osoitteessa
http://www.domlang.fi/tutkimus/bibliografia.html
Internetissä on muutamia englanninkielisiä linkkejä, jotka sisältävät myös sanastoja:
http://www.geocities.com/soho/3698/rom.htm
http://www.geocities.com/Paris/5121/rumney.htm
http://www.miniclan.org/pathrell/romany.htm
Riippuu tietysti olosuhteista, missä ruumis sijaitsee. Kuivassa tai kylmässä ympäristössä ruumis voi muumioitua, mutta kosteassa ja hapekkaassa maatua nopeammin. Lisätietoa linkeistä:
https://www.ts.fi/teemat/1074176502/Aimo+Massisen+kyselypalsta+Aimo+ann…
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/luusi-haviavat-viimeisena-kuinka-ka…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumio
Ford Escort 1970 vuosimallin korjausopasta ei ole Oulun kaupunginkirjaston kokoelmassa. Sellaisia on kuitenkin muiden kirjastojen kokoelmissa, ja niitä voi kaukolainata.
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä löytyi seuraava teos:
Haynes, J. H., Ford Escort owners workshop manual: all 1100 & 1300 models 1968 to 1974, ISBN: 0-85696-171-x
Kouvolan kaupunginkirjaston aineistorekisteristä löytyi:
Haynes, J. H.: Ford Escort: all 1100 & 1300 models 1968 to 1974,
ISBN: 0-85696-171-x
LINDA - yliopistokirjastojen yhteistietokannasta löytyi seuraavat julkaisut:
Lahti kansainvälistyvässä Suomessa : tavoitesuunnitelmaseminaari 29.11.1989 / [julkaissut]
Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus Lahti : 1990. Pihlaja, Juhani:Lahden peruspiirteet : millainen kaupunki Lahti on? [Lahti] : Tekninen virasto, tietopalvelut, 1991. Happy days are here again : Amerikan ilmiöitä ja ajankuvaa Lahdessa 1945-1965 / [Lahden kaupunki], 1990. Halme, Timo: Kaupungin sisäinen rakenne : kaupunkirakenteen hajautuminen, Kuopion kaupunki, 1995. Vesala, Riitta Maankäytön suunnittelun strategiat ja käytäntö : esimerkkinä Lahti Espoo : Teknillinen korkeakoulu, 1994. The Finnish Urban Indicators System Nimeke A portrait of...
Suomessa julkaistun kirjallisuuden painostiedot voi tarkistaa Fennica-tietokannasta, joka on Suomen kansallisbibliografia. Tietokantaan pääsee nettiyhteydellä sivulta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/fennica.htm . Tietokanta julkaistaan myös CD-ROM-levyinä. Fennica CD-ROM on käytettävissä kirjastoissa. Uudempien kirjojen tarkistukseen voi toki käyttää myös jonkun vapaakappalekirjaston kokoelmatietokantaa. Esim. Oulun yliopiston kirjastolla on ollut vapaakappaleoikeudet.
Uusimmat Mainonnan kansainväliset perussäännöt on vuodelta 1997 ja painettu samaan julkaisuun kuin Internet-mainonnan kansainväliset ohjeet (1998). Fennica CD-ROMilta tai Oulun yliopiston kirjaston kokoelmatietokannasta http://www.kirjasto.oulu.fi/tietokannat/oula....
Seuraavissa kirjoissa on tietoa kransseista, hautakoristeista jne.
Bergenström, Anna: Talvitunnelmia
Göthlin, Solveig: Sido seppeleet ja kukkaköynnökset
Innilä, Merja: Emmyn ikikukkia
Weimar, Martin: Tee itse kauneimmat kukkakranssit
Aleksi-tietokannasta löysin viitteen Helsingin Sanomien 29.huhtikuuta 2003
seuraavaan artikkeliin: Suvi Ahola on laatinut kirja-arvostelut teoksista Susan Vreeland: Artemisian rohkeus ja Manuel Vicent: Matissen morsian otsikkona "Taide on naisellista?: Kuvataide on taas muotia romaaneissa". Mukana on lisäksi tausta-artikkeli: "Romaaneja, jotka keksittiin taidemuseossa"
Työministeriön sivuilta löytyy palvelu, jonka avulla voi hakea eri ammattien kuvauksia.Kirjoita hakuun "kirjasto", niin saat luettelon kirjastoissa käytössä olevista nimikkeistä ja niiden kuvailut. Palvelu löytyy osoitteesta: http://www.mol.fi/webammatti.cgi
Tietoa kirjasto- ja tietopalvelualan peruskoulutuksesta ja kelpoisuusehdoista löytyy seuraavasta linkistä:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html#koul….
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole ympäristöjärjestelmää tai –ohjelmaa. Kirjastossa seurataan vuosittain aineiston uudelleen käyttöä, energian käyttöä, ympäristötietouden jakamista, hankintoja, liikennettä ja jätehuoltoa. Osioille asetetaan etukäteen tavoitteet ja niiden toteutumista seurataan.
Helsingin kaupunginkirjasto raportoi vuosittain kaupungin ympäristökeskukselle ympäristöön liittyvistä tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Vuoden 2004 tiedot löytyvät Helsingin kaupungin ympäristöraportin http://www.hel2.fi/ymk/raportti04/ hallintokuntakohtaisesta liitteestä http://www.hel2.fi/ymk/raportti04/hallintokuntaliite04/linkkisivu04.html .
Kaikkien kolmen nimen merkitystä ja alkuperää on tiedusteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta aiemminkin. Aiemmat vastaukset löydät vastattujen kysymysten arkistosta. Hakusanoina kannattaa käyttää esimerkiksi "etunimet Annika".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Löytyy teoksesta: Grimm, Jacob, Grimmin sadut. III : Lumikki / suomentaneet ja toimittaneet Raija Jänicke ja Oili Suominen ; [kuvitus: Otto Ubbelohde .. ]. 2. p. 2000. Helsinki : Tammi, 1999.
Pasilan kirjaston eli Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston osoite on Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti on kuitenkin osoitteesta Kellosilta 9. Vanhoja lehtiä on mikrofilmeinä, joista voi halutessaan ottaa kopioita.
Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Voisi kokeilla ainakin näitä, toiset kaunokirjalliset teokset ovat hyvinkin vahvasti tietokirjallisuutta ainakin silloin kun ne ovat omaeläkerrallisia. Pro -gradutyö (3) ja väitöskirja (4) ovat töitä jotka perustuvat kasvattilasten kertomuksiin:
1.Kostamo, Eila : Mulperipuun mehu : (omaelämäkerrallinen) romaani
2. HÄMÄLÄINEN, HELVI : Uusi Aadam / Helvi Hämäläinen (psykologinen romaani)
3. Tämän pro -gradutyön voinee kaukolainata, kysy kirjastosta--> Tekijät: Malin, Sanna
Nimeke: Kasvattilapsena Suomessa : kertomuksia ja kokemuksia vuosilta 1880-1940 / Sanna Malin
Aineisto: kirja
Julkaistu: Turku , 1993
Opinnäyte: Pro gradu -työ : Turun yliopisto , folkloristiikka
4. Väitöskirja, saanee kirjastoon kaukopalvelun kautta kuten...
En löytänyt kirjasta pienten lasten versiota lukuunottamatta pahvisia ensikirjoja, joista ei liene apua. Kirjan tematiikkaa pohditaan seuraavissa teoksissa: Saint-Exupery: Pikku prinssi (ja miten tarina syntyi); Webster: Antoine de Saint-Exupery - Pikku prinssin elämä; Drewermann: Vain sydämellä näkee hyvin - Pikku prinssi ja syvyyspsykologia. Ehkäpä apua olisi myös Yleisradion kuunnelmasta (cd-levy tai kasetti) vuodelta 1988?
"Monte Criston saari" ei ole tiivistelmä "Monte Criston kreivistä", vaan sen jatko. Vuonna 1952 ilmestyneen suomennoksen esipuheessa suomentaja Yrjö Korhonen kertoo, että 'Kreiville' kirjoitettiin kaksikin jatkoa, jotka olivat toisistaan riippumattomia, mutta ilmeisesti kuitenkin molemmat sopusoinnussa Alexandre Dumas'n suunnitelmien kanssa. Toisen jatkon ("Maailman herra" ja "Miljoonamorsian") pääasiallinen kirjoittaja oli Adolf Mützelburg, toisen, siis tämän "Monte Criston saaren", Le Prince.
Molempia kirjoja on ollut Helsingin kaupungin kirjastoissa, yksi kappale kumpaakin. Tietokannan mukaan toinen kirjoista on korjattavana ja toinen on jo kokonaan poistettu kokoelmista.
Kirja "The Mastery of Movement" on korjattavana ja voi palautua korjauksen jälkeen jälleen Rikhardinkadun kirjaston lainattavien kirjojen kokoelmaan. Kirja "Rudolf Laban: an introduction to his work & influence" on valitettavasti jo kokonaan poistettu Pasilan kirjaston kokoelmista; mahdollisesti kirja on vain kulunut puhki ja poistettu rikkinäisenä tms. Valitettavasti kumpaakaan kirjaa ei löydy HelMet-alueen kirjastoista muita kappaleita.
Molemmat kirjat löytyisivät kuitenkin ainakin Teatterikorkeakoulun kirjaston kokoelmista Helsingistä, josta niitä...
Tuulikki Otsolan oikea nimi oli Elli Tuulikki Ylitalo. Varsinaiselta ammatiltaan hän oli kansakoulunopettaja. Elli Ylitalo opetti Pellon Orajärven kansakoulussa yli 30 vuoden ajan (Suomen kansakoulukalenterissa varhaisin maininta hänestä on vuoden 1948 laitoksessa) - Orajärven kyläkirjakin (2010) mainitsee hänet "koulun pitkäaikaisena opettajana". Kirjan tietolähteenä on käytetty vuonna 1995 julkaistua Pellon koulun satavuotishistoriikkia Pellon koulu 100 vuotta; sitä ei valitettavasti ollut käytettävissäni, joten en osaa sanoa, löytyisikö siitä mahdollisesti lisätietoa Ylitalosta.
Siihen, miksi "Tuulikki Otsola" lopetti kirjoittamisen, en onnistunut vastausta löytämään. Kenties kyse oli yksinkertaisesti päivätyön ja kirjailijanuran...
Hei!
Ainakin yksi ehdokas kirjaksi voisi olla Ellen Niitin kirja Ihmeellinen maalari. Tästä löytyy lisätietoa Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta, jossa on mahdollisesti samaa kirjaa kyselty:
http://www.kysy.fi/kysymys/hyva-kirsti-1970-luvulla-meilla-oli-kirja-ni…
Toisena ehdokkaana voisi olla Mauri Kunnaksen Riku, Roope ja Ringo : värikäs päivä (1986), joka näyttää tältä:
http://maurikunnas.net/teokset/kuvakirjat/riku-roope-ja-ringo-varikas-p…
Jospa näistä tärppäisi!