Hei,
Samaa laulua koskien on esitetty kysymys pari vuotta sitten ja silloin vastattiin:
"Kappaleen nimi on Asuntopula Helsingissä, ja sen on levyttänyt Reino Helismaa vuonna 1963. Myöhemmin laulun on levyttänyt Einari Ketola nimellä Kulkuripoika Helsingissä.
Laulun sanat löytyvät julkaisusta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 55, 3 - 1963."
Nuottia kappaleesta ei ilmeisesti ole julkaistu.
Uuden suomalaisen nimikirjan (Otava, 1988) mukaan etunimi Erkko on yksi skandinaavisen henkilönnimen Erikin/Airikin muunnelmista. Nimi levisi Suomeen keskiajalla roomalaiskatolisen kirkon pyhimysnimenä. Siitä tuli 1500-luvulla yksi yleisimpiä etunimiämme. Muita nimen muunnoksia ovat mm. Eerikki, Eerikkä, Erkki, Eero ja Ero. Osaa ei enää käytetä etuniminä, mutta jotkin niistä ovat säilyneet suku- tai talonniminä.
Uusimmat löytämäni suomenkieliset kirjat, joissa saattaisi olla kaipaamaasi tietoa Meksikosta, ovat Mitä-missä-milloin 2001 ja Hakkarainen, Outi: Jyrkänteen reunalla : matka meksikolaiseen arkeen (1999). Edellisessä on mm. tietoa Meksikon viimeisimmistä vaalituloksista. M-M-M -vuosikirjan muissakin 1990-luvun loppuvuosien osissa näyttää olevan Meksikon viime vuosien yhteiskunnallisiin ja poliittisiin tapahtumiin liittyviä tietoja. Jälkimmäinen on kuvateos, mutta sisältää myös taustatietoa Meksikosta.
Seuraavat Meksikoa käsittelevät suomenkieliset yleisteokset ovatkin sitten hieman vanhempia:
Maailma tänään osa 4: Meksiko, Keski-Amerikka ja Karibia (1966)
Maailma nyt, osa 4 (1994)
Talvitie, Jyrki K., Meksiko ja Keski-Amerikka : Belize,...
Nykysuomen sanakirja, osa 4 (WSOY, 1996), kertoo palkka-sanan eri merkityksistä mm. seuraavaa sivulla 189: "Paha saa aina palkkansa 'rangaistuksensa'". Eli pahan palkka on rangaistus pahantekijälle.
Suuressa sitaattisanakirjassa, osassa 3 (Otava 1982) s. 267, mainitaan seuraavanlainen sitaatti: "Tää opetus nyt mielees paina:/ On paha pahan palkka aina" Wilhelm Busch (1832-1908). Busch on kirjoittanut mm. tunnetun lastenkirjan "Maks ja Morits - kertomus kahden pojan seitsemästä kepposesta"
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy eduskunnan pöytäkirjoja 1900-luvun alusta tähän päivään asti. Vanhat pöytäkirjat sisältyvät nimittäin Valtiopäivien pöytäkirjoihin ja näitä meiltä löytyy haluamaltasi aikaväliltä.
Valtiopäivien pöytäkirjat ovat käsikirjastoaineistoa, niitä ei voi saada kotilainaan mutta niitä voi käydä tutkimassa kirjastossa paikan päällä.
Factum : uusi tietosanakirja, osa 2 v. 2003 kertoo Enver passasta seuraavaa: eli 1881-1922, turkk. sotilas ja poliitikko. Tuli 1914 passaksi, sotaministeriksi ja pääesikunnan päälliköksi. Saks.-ystävällisenä vaikutti Turkin osallistumiseen 1. maailmansotaan, jossa toimi itse maavoimien komentajana. Kaatui Turkestanissa neuvostohallitusta vastaan puhjenneessa kapinassa.
Kannattaa huomata, että pasha on vanha turkkilainen virkamiesten arvonimi ja Enver Pashan oikea nimi oli Ismail Enver. Tietosanakirjoista kannatta siis hakea Enverin kohdalta. Teoksesta Stoneman, Richard: Matkaopas historiaan: Turkki löytyy vähän enemmän tietoja tästä Enveristä.
Englanninkielistä tietoutta löytyy taas Internetin osoitteesta http://encyclopedia....
Pelkästä koirien vesiterapiasta ei löytynyt kirjoja, mutta HelMet-kirjastoista löytyy kirja Hourdebaigt, Jean-Pierre/Koirahieronta: käytännön opas hierontaan ja venyttelyyn, sekä pian on tulossa HelMet-kirjastoihin kirja Mühlbauer, Brunhilde/ Koiran oikeaoppinen hieronta. http://www.helmet.fi/
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy lainattava englannin kielinen teos: Canine rehabilitation & physical therapy/Darryl L Millis;David Levine;Robert A Taylor. Kirja käsittelee fysikaalista hoitoa ja hoitomenetelmiä.
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy lainattava opinnäytetyö: Toijala/Koiran kuntoutus ortopedisen leikkauksen jälkeen. Asiasanoiksi mainitaan mm. kuntoutus ja fysioterapia. http://www.helsinki.fi/helka/
Koiramme lehdessä 2004...
"Monte Criston saari" ei ole tiivistelmä "Monte Criston kreivistä", vaan sen jatko. Vuonna 1952 ilmestyneen suomennoksen esipuheessa suomentaja Yrjö Korhonen kertoo, että 'Kreiville' kirjoitettiin kaksikin jatkoa, jotka olivat toisistaan riippumattomia, mutta ilmeisesti kuitenkin molemmat sopusoinnussa Alexandre Dumas'n suunnitelmien kanssa. Toisen jatkon ("Maailman herra" ja "Miljoonamorsian") pääasiallinen kirjoittaja oli Adolf Mützelburg, toisen, siis tämän "Monte Criston saaren", Le Prince.
Nimi Mitja tulkitaan Demetrius-nimen lyhenteeksi. Sillä on ennen ollut kolme sijaintia meikäläisissä kalentereissa:
heinäkuun 7. päivä
lokakuun 7. päivä
lokakuun 8. päivä (viimeksi vuonna 1907)
Nivanka, Eino
Suomalaisen almanakan nimipäivät ja kiinteät juhlapäivät vuosina 1705 (s. 183-290 teoksessa Suomen alamanakan juhlakirja. - Helsingin yliopisto, 1957).
Vanhat kalenterit
http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/index.html
Ortodoksisessa kalenterissa on useita vaihtoehtoja
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm
Katso-lehti lienee paras televisionohjelmatietojen lähde vuosilta 1990-2007 kuten kysyjä tiesikin. Kansalliskirjaston (ent. Helsingin yliopiston kirjasto) kotimaisten aikakauslehtien kokoelmasta ko. lehti löytyy. Katso-lehden vuosikertoja voi tilata lukusalikäyttöön. Niitä annetaan vain tutkimustarkoituksiin. Niitä tilattaessa on täytettävä käyttölupa-anomus.
Myös Kansallisen audiovisuaalisen arkiston (Kava) (ent. Suomen elokuva-arkisto) kirjastosta Katso-lehden vanhoja vuosikertoja löytyy ainakin vuoteen 2003 asti. Sielläkin niitä annetaan vain paikan päällä tutkittavaksi. Kavan yhteystiedot: http://www.kava.fi/
Kirjaston sähköposti: kirjasto@kava.fi
Kavassa toimii v. 2008 aloittanut Radio- ja televisioarkisto. Heidän asiantuntemustaan...
Kyllä vain, PIKI-verkkokirjastossamme osoitteessa http://www.pikikirjasto.fi.
Verkkokirjaston käyttöön tarvitset kirjastokortin numeron ja henkilökohtaisen tunnusluvun. Jos sinulla ei vielä ole tunnuslukua, saat sen käydessäsi kirjastossa. Puhelimitse tai sähköpostilla tunnuslukua ei voida antaa. Tunnusluvun avulla voit paitsi uusia lainoja ja tehdä varauksia Internetissä myös käyttää kirjaston lainausautomaatteja ja tietokoneita.
Lainat voi uusia verkkokirjastossa korkeintaan 5 kertaa, ellei niistä ole varauksia. Jos viidennen uusinnan jälkeen haluaa vielä jatkaa laina-aikaa, kirjat on käytävä näyttämässä kirjastossa.
Kannattaa mennä omaan lähikirjastoon ja kysyä, olisiko siellä tarvetta lahjoitettaville kirjoille. Kirjaston henkilökunta arvioi, otetaanko lahjat kokoelmiin. Varsinkin hyväkuntoisia kirjoja, joita ei ennestään ole kokoelmissa, otetaan mielellään vastaan.
Kirjastoon voi ja saa tulla tietämättä esim. kirjan hyllypaikkaa. Helmet-verkkokirjasto ja muut itsepalvelun välineet ovat apuneuvoja niille, jotka haluavat niitä käyttää.
Ikävää, että olet kokenut jääväsi vaille palvelua. Me kirjastolaiset olemme asiakaspalvelijoita, ja meiltä saa aina kysyä neuvoa. Ja ehdottomasti sinua palvellaan myös suomeksi.
Suomen Kustannusyhdistys ry:n nettisivuilta löytyy tieto, että vuonna 2010 julkaistiin 1071 lasten- ja nuortenkirjaa Suomessa. Ohessa linkki kyseisille nettisivuille:
http://tilastointi.kustantajat.fi/PublicReporting/Yearly.aspx?reportNam…
Tilastotiedot on kerätty yhdistyksen jäseniltä. Kaikki kustantamot eivät kuulu yhdistykseen, mutta jäsenkustantamot vastaavat noin 80 %:sta maan kaupallisesti kustannetuista kirjanimikkeistä. Sikäli luku antaa varmasti hyvin suuntaa.
Tämän tanskalaisen vuosina 1782 — 1848 eläneen kirjailijan tuotantoa on suomennettu kolmen kokoelman verran: Kuvaelmia Juutinmaalta 1 ja 2 (1867 ja 1868) ja Pitäjän lukkarin päiväkirja ; Vejlbyn pappi (1972) (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi
Kaikki nämä kokoelmat ovat novellikokoelmia, mutta novelleista mikään ei todennäköisesti ole kysymäsi. Alkukielinen novelli löytyy kirjailijan kokoelmasta Samlede noveller og skizzer 2 (1882). Nimensä (ehkä suomennettuna suurin piirtein Sukkakauppias) tai sisällön yhtäläisyyksien perusteella mikään suomennos ei vastaa kysymääsi novellia. Tanskankielinen novelli ja kaikki suomennetut kokoelmat löytyvät Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
http://helmet.fi/
http://www.lib.hel....
Ainakin http://puutarha.net/ on sellainen nettikauppa, josta löytyy sekä vuoriruokobambua että eukalyptuksen taimia. Myös Plantagenista http://www.plantagen.fi/ Vantaalta löytyy vuoriruokobambua.
Runo on Lauri Pohjanpään Serenaadi runosikermästä Lauluseppele, joka on kirjoitettu Ylioppilaskunnan Laulajain 50-vuotisjuhlaan. Se löytyy Lauri Pohjanpään Valituista runoista sivuilta 354-355.
Leevi Madetoja on säveltänyt runosikermän, ja Ylioppilaskunnan kuoron laulamana se on äänitteellä Madetoja, Leevi: The complete songs for male voice choir. Vol. 3, 1991. Äänitteen tekstilipukkeessa on laulujen sanat.
Kyseinen kohta Marcus Aureliuksen teoksesta Itsetutkiskeluja kuuluu Yrjö Raivion suomennoksessa näin: "Muista tämä aina ja vielä se, että tarvitaan kovin vähän, jotta voisi elää onnellista elämää."
http://classics.mit.edu/Antoninus/meditations.7.seven.html
Marcus Aurelius: Itsetutkiskeluja (kreikasta suom. Yrjö Raivio, WSOY, 1950)
Keskeisin teos sinulle on Heikki Metsämäen "Badding", elämäkerta vuodelta 1996. Peter von Baghin "Iskelmän kultainen kirja" vuodelta 1986 sisältää myös Rauli Badding Somerjoen henkilöesittelyn. Hänestä on jutut myös seuraavissa lehdissä: musa.fi 2000:3 ; Rytmi 1999:6 ja Soundi 1997:8. Näitä kaikkia on lainattavissa Pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi . Aleksi-artikkeliviitetietokannasta, joka on käytettävisä kirjastojen asiakastyöasemilla, löytyi lisäksi 17 viitettä lehtiartikkeleihin. Tuoreimmat Marko Ahon "Sortuvat iskelmäkuninkaat ja suomalaisuus" Hiidenkivi 2000, nro 4, Riitta Kylänpään "Baddingin sielunveljet tuntevat tähden tuskan" Anna 2000, nro 31 ja Ulla Saikkosen...
Rautamäen kylästä ei valitettavasti löytynyt karttaa. Yleistä tietoa Rautamäen kylästä on kirjassa
Kyliä ja kyläläisiä (1989) sivuilla 113-118.
Lahden kaupunginkirjaston lukusalissa on Orimattilan pitäjän rippikirjoja 1800-luvun lopulta
mikrofilmeinä. Rippikirjoista käy ilmi talojen nimet ja asukkaat.
Karttoja voisi tiedustella Hämeenlinnan maakunta-arkistosta puh. 03-656460, sähköposti:
Hameenlinna@ narc.fi. Yleistä tietoa pitäjien kartoista löytyy Internet-osoitteesta:
http://www.dic.fi/~strang/JsKarttatieto.html.
