Lastenkirjastotyöstä ja (ehkä vähemmän) sen historiasta löytyy suomeksi mm. seuraavanlaista kirjallisuutta:
Kirjastotyön perusteet (toim. Blinnikka, Holmberg, Lehväslaiho), 1987, s. 78-82
Lastenkirjasto-opas (Suomen kirjastoseura), 1978
Lapsi, kieli ja mieli : lasten kulttuurista ja kirjastosta, 1990
Mäkinen, Ilkka: "Nödvändighet af LainaKirjasto" - modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot
Närhi, Mauri K: Lukuseurasta kansankirjastoon, 1963, s. 271-275
Voutilainen, Helena: Lastenkirjastotoiminta ja sen asema Suomessa ennen vuotta 1921, 1986
(Pro gradu)
Kirjoja löytyy Helsingin yleisistä kirjastoista lukuun ottamatta Voutilaisen gradua, josta voi tehdä kaukopalvelupyynnön. Lisää kirjallisuutta löytyy ehkä paremmin...
Muistamasi elokuva voisi olla amerikkalaisesta rock and roll -laulajasta Buddy Hollysta tehty dokumenttielokuva nimeltä Buddy Holly: Rave On! Elokuva on vuodelta 2017, ja sen on ohjannut George Scott. Buddy Holly kuoli lento-onnettomuudessa vuonna 1959.
Elokuvan esittely löytyy esim. Yle Teeman sivuilta. Elokuva on esitetty Teemalla vuosina 2018 ja 2019.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/13/buddy-holly-rave-on
Samassa lento-onnettomuudessa kuoli myös nuori rockmuusikko Ritchie Valens. Myös hänestä on tehty omaelämäkertaelokuva. Elokuvan nimi on La Bamba. Se on vuodelta 1987, ohjaaja on Luis Valdez):
https://www.leffatykki.com/elokuva/la-bamba
Käytettyjä kirjoituskoneita myydään verkossa. Esimerkiksi sivustolla Tori.fi on myynnissä Brother-merkkisiä kirjoituskoneita, joihin näyttäisi olevan saatavilla värinauhoja ainakin Amazonista. Lähempänäkin erilaisia värinauhoja myyvät esimerkiksi Lasku-Laite Oy ja Systeema. Kannattaa muistaa, että käytettyjen koneiden kunto voi vaihdella paljon ja korjaaminen voi olla vaikeaa. Uusia konemallejakin valmistetaan, mutta ei ilmeisesti yhtään skandinaavisella näppäimistöllä.
Tällä hetkellä Helmet-kirjastoilla ei ole suunnitelmissa aloittaa striimattavan elokuvapalvelun tarjoamista asiakkailleen. Striimattavat elokuvapalvelut ovat suhteellisesti katsottuna kalliita. Helmet-kirjastojen alue on väestöltään suuri ja siten striimattavaan palveluun täytyisi budjetoida vastaavasti suuri summa rahaa. Fyysisten tallenteiden kysyntä on kuitenkin vielä hyvällä tasolla, joten panostamme toistaiseksi niihin.
Suomalaisen paikannimikirjan (Kotimaisten kielten keskus, 2019) mukaan ruotsinkielinen paikannimi Pyttis esiintyy ensimmäistä kertaa asiakirjalähteissä vuonna 1380. Suomenkielinen nimi Pyhtää lienee kuitenkin alkuperäinen ja ruotsinkielinen nimi Pyttis sen mukaelma. Tätä perustellaan sillä, että suomen ht-yhdistelmä ei kuulu ruotsin äännejärjestelmään, ja se on usein korvattu ruotsin kieleen lainatuissa nimissä kt:llä tai tt:llä. Ruotsin kielen tt-yhdistelmää taas ei olisi suomeen lainattaessa tarvinnut muuttaa. Pyhtää-nimen alkuperä on toistaiseksi tuntematon. Se saattaa liittyä eteläkarjalaiseen sukunimeen ja talonnimeen Pyyhtiä.
Lähteet
Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 63....
Oletuksena on, että kysyjä tarkoittaa normaalissa vanhuuseläkeiässä tapahtuvaa eläköitymistä eikä työkyvyttömyys- tai varhaiseläkettä.
Nimenomaan eläkkeelle siirtymisen aiheuttamasta masennuksesta ei löydy kokonaisia kirjoja. Masennuksesta yleensä löytyy monia hyviä kirjoja:
Banks, Ian: Mies ja terveys. Karisto 2000
Furman, Ben: Jossakin on ilo : tietoa ja toivoa masennuksesta kärsiville ja heidän läheisilleen. Lyhytterapia-instituutti, 2000
Vartiovaara, Ilkka: Kaksi kelloa. Otava 2000
Seligman, Martin E. P.: Optimistin käsikirja. Otava 1999
Kohorttierot 65-69-vuotiaiden henkilöiden toimintakyvyssä, terveydessä ja harrastustoiminnoissa--havaintoja Ikivihreät-projektin kohorttivertailututkimuksesta vuosilta...
Voitte hakea kirjoja Muonion historiasta Lapin läänin kirjastojen yhteistietokannasta Aurorasta osoitteessa http://intro.rovaniemi.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1024298994
valitsemalla pudotusvalikosta Haetaan "Asiasana" ja seuraavaankin pudotus valikkoon "Asiasana" - sanoilla Muonio ja historia. Myös aineiston saatavuustiedot selviävät täältä.
Alf Börskogin kirja on Ruijan Kaiku 1/2004 -lehdessä olleen tiedon mukaan hyväksytty julkaistavaksi ja se on tulossa myös Lapin maakuntakirjastoon, josta sen voi lainata kaukopalvelun kautta. Lapin kirjasto -tietokannassamme teos on näkyvissä pian sen jälkeen kun se on tilattu. - Kveenin kieli on norjalaisympäristössä kehittynyt suomalaisperäinen kieli.
Suomennetut teokset löydät Suomen kansallisbibliografiasta: http://finna.fi
Alkuperäisteokset ja niiden suomennokset löytyvät Pegasoksen sivulta:
http://www.kirjasto.sci.fi/johnstei.htm
Luettelo Steinbeckin kirjoista löytyy mm. National Steinbeck Center'n ja Center for Steinbeck Studies'n sivuilta:
http://www.steinbeck.org/BooksMovies.html
http://www.steinbeck.sjsu.edu/works/index.jsp
Tsaarin satula -kirjassa Pena Nummela matkustaa sisarensa Jennin kanssa Keniaan parantelemaan työuupumustaan. Sillä välin Nummelan ponitallia saapuu hoitamaan Penan ja Jennin isoäiti, Ulrika Agte. Iästään huolimatta Ulrika on etevä ratsastaja, joka ottaa vastuun myös ratsastustunneista.
Ulrika saa kuitenkin selville, että Nummelan ponitalli on ajatumassa konkurssiin, ja tallilaiset arvelevat sen Penan stressin syyksi. Pelastaakseen tallin ja hevoset he päättävät järjestää kaupunkiin hevosparaatin mainostamaan tallia. Sen vetonaulana on Ulrikan perintökalleus, tsaarin aikoinaan lahjoittama satula, johon on myös kaiverrettu aarrekartta.
Pena joutuu Keniassa vaikeuksiin, ja samaan aikaan ponitallilla alkaa tapahtua outoja. Tallilla käy...
Kirjastoissa yksi kokoelmatyön osa on seurata kirjojen kuntoa ja kiertoa. Jos kirja on likainen tai rikkinäinen, se poistetaan kokoelmasta. Vanhentunutta tietoa sisältävät kirjat pannaan myös pois.Kirjan ikä sinänsä ei ole poistamisen syy, mutta jos kirjaa ei ole pitkään aikaan lainattu, eikä sillä kokoelman kannalta ole suurta merkitystä, se poistetaan.
Ehjät poistokirjat menevät myyntiin. Useissa kirjastoissa on hyllyjä tai kärry, josta asiakkaat voivat ostaa kokoelmasta poistettuja kirjoja. Joskus järjestetään poistokirjojen myyntitempauksia. Jäljelle jääneet poistettavat kirjat päätyvät kannettomina paperinkeräykseen.
Lehtola on ollut yleinen talonnimi Länsi-Suomessa ja siitä se on tullut sukunimeksi. Lisäksi sitä on käytetty suomennettaessa sukunimiä, kuten Lundberg, Lundén, Granlund, Söderlund, Nordlund, Bärlund ja Grönlund, jotka on muutettu Lehtolaksi. Lisää sukunimistä kirjassa Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (2000).
Ainakin alla olevan linkin kautta pääsee nettikauppaan ja on mahdollista ostaa tuotteita kuten jakkaroita jms.
BTJ Pro web shop –verkkokauppa on ns. avoin verkkokauppa ja avoin kaikille. Tehdäksesi ostoksia sinun on ensin rekisteröidyttävä verkkokaupan asiakkaaksi.
Nettikauppa: http://shop.eurobib.com/directfi/
Yhteystiedot: Asiakaspalvelu:
Puh: (09) 5840 4567, sähköposti: btjpro@btj.fi
Valitettavasti runoa ei ole tunnistettu. Välitimme kysymyksen myös kirjastojen tietopalvelulistalle, mutta ainakaan vielä ei sitä kautta ole tullut vastausta. Tunnistaisiko joku lukijoistamme runon?
Mietettä "Istuen saatu ajatus ei ole minkään arvoinen" en sanatarkasti onnistunut Nietzschen teoksista löytämään. Kaksi samanhenkistä ajatelmaa kuitenkin löysin, joihin kysymyksen aforismin voisi ajatella perustuvan. Nämä katkelmat selventävät myös, mihin Nietzsche perustaa näkemyksensä istumalla saatujen ajatusten arvottomuudesta: henki on yhteydessä ruumiiseen, ja aktiivinen henki edellyttää aktiivista ruumista.
Kirjassaan Ecce homo Nietzsche kirjoittaa: "Istua niin vähän kuin mahdollista; ja uskoa vain sellaisiin ajatuksiin, jotka ovat syntyneet ulkosalla vapaassa liikkeessä - silloin kun lihaksetkin viettävät juhlaa. -- Sitkeät istumalihakset - olen sanonut tämän aiemminkin - suoranainen synti pyhää henkeä vastaan." Tässä sitaatissa...
Tiedustelin asiasta Mare nostrum-kirjan tekijä Jaakko Hämeen-Anttilalta. Hän kertoi tiedemaailman olevan tällä hetkellä sitä mieltä, että Faistoksen kiekon arvoitus jää ratkaisematta, ellei uusia vastaavia kirjoituksia löydy. Edistystä ei siis ole tapahtunut kirjan julkaisemisen jälkeen.
Hän toteaa myös, että epäuskottavia ja tieteen hylkäämiä ratkaisuyrityksiä ilmestyy kuitenkin koko ajan. Luotettavaa lähdettä asian seuraamiseen ei siis näyttäisi tällä hetkellä internetistä löytyvän.
Kirjastoautosta saa kirjastokortin. Ota mukaan jokin valokuvallinen henkilötodistus. 15-17 vuotiaat voivat todistaa henkilöllisyytensä kela-kortilla. Alle 15-vuotias saa kortin vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton, mutta jos kortti katoaa, uusi on maksullinen. Uusi kirjastokortti maksaa aikuisille 3 euroa, alle 15-vuotiaille 2 euroa.
Helsingin, Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen anatomian yksiköt ottavat vastaan ruumiin lahjoituskirjoja. Tietoa aiheesta:
http://www.uef.fi/documents/1081098/1081139/ruumiinluovutustestamentti…
Kuopion yliopisto saa joka vuosi 30-40 testamenttausta. Voimassaolevia testamentteja on noin 800. Opetuskäyttöön otetaan Kuopiossa vuosittain vain kuusi, ja Tampereella kymmenkunta ruumista. Nämä tiedot löytyvät Suomen kuvalehden artikkelista:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/lahjoitetaan-ruumis-tiet…
Julkisia, kaikkia viittä yliopistoa koskevia tilastoja ei ilmeisestikään ole.
Voimaeläimistä löydät tietoa mm. seuraavista kirjoista:
Backman, Markku: Voimaeläimet 1-2 (2008-2010) ja Voimaeläimet: syvä yhteys (2013)
Vuori, Kanerva: Voimaeläimet oppainasi (2011)
Gauding, Madonna: Personal power animals: for guidance, protection and healing (2006)
Noita kirjoja voit tiedustella omasta kirjastostasi, ja jollei niitä ole siellä, voit pyytää niitä kaukolainaksi.
Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry:n Seita- lehden numerossa 2/2005 on artikkeli aiheesta. Sen löydät myös verkosta linkistä http://www.thuleia.com/voimael.html
Verkosta löytyy tietoa myös esim. osoitteista: http://www.energiakeskus.com/energiasivut/intiaanit/voimaelaimet-p-v ,
http://www.kuudesaisti.net/voimaelaimet
http://anandaseva.fi/artikkelit/...
