Teosta nimeltään Armeijan puhdetyöopas ei löytynyt käytettävissä olevista tietokannoista. Sen sijaan löytyi :
LAINE, Yrjö : Sotilaan puhdetyöopas. 1943.
Plussa-tietokannan http://www.libplussa.fi/ mukaan kirja on saatavissa Helsingin ja Vantaan pääkirjastoiden varastosta.
Suomessa Internetin käyttäjiä (= jossain käyttäneet) oli vuoden 2002 lopulla seuraavasti:
- miehet 58% - n. 1,47 milj. miestä
- naiset 57% - n. 1,52 milj. naista
- kaikki 58% - n. 2,99 milj. henkilöä
Aktiivisimmat käyttäjät löytyvät 15-49 vuotiaiden joukosta.
Kaksi hyvää painettua lähdettä:
Tietoyhteiskunnan kehkeytyminen / Juha Nurmela, Marko Ylitalo. - Tilastokeskus, 2003. - (Katsauksia 2003/3)
Suuri muutto tietoyhteiskuntaan / Juha Nurmela, Lea Parjo ja Marko Ylitalo. - Tilastokeskus, 2002. - (Katsauksia 2002/4).
Nettiosoite, josta myös löytyy tietoa:
- http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/index.html
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjan Sukunimet (Otava 2000) mukaan talonnimi Penttilä, siis Pentin talo, on yleinen koko maassa.
Pentti-nimi puolestaan pohjautuu pyhimysnimeen Benedictus (ruots. Bengt, Bente). Pentti-nimi on tavattu jo 1374 -luvulla Lammilla (Bente af Maeskaelum).
Sukunimi Penttilä on käytössä vain Länsi-Suomessa Oulu-Ähtäri-Heinola-Imatra -linjan länsi- ja eteläpuolella.
Esimerkiksi Lapuan Yli-Nurmon Penttilän isäntä oli vuonna 1571 Bencht Simonsson eli Pentti Simonpoika.
Teos on käännetty puolaksi nimellä 'Sto lat samotnosci'. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä (www.helmet.fi) löytyy puolaksi Garcia Marquezilta ainoastaan teos 'Zla godzina'(alkuteos 'La mala hora'). Kotimaisten korkeakoulukirjastojen tietokannoistakaan ei etsimääsi teosta näyttäisi löytyvän, ei myöskään suomalaisista maakuntakirjastoista. Se on mahdollista saada kaukolainaksi ulkomailta kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta (http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227 tai www.lib.hel.fi > Hakemisto > K > Kaukopalvelu). Voit vielä varmuuden vuoksi tiedustella teosta Helsingin yliopiston Slaavilaisesta kirjastosta (http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Slavica/Slaavilainen_kirjasto.htm), Helka-...
Mahtaisiko kyseessä olla Sharon Gmelchin teos Nan: the life of an Irish Travelling woman. London : Pavanne/Pan Books, 1987. Ainakin sisältö tuntuu vastaavan kuvausta. http://www.amazon.com/Nan-Life-Irish-Travelling-Woman/dp/0881336025
http://www.waveland.com/Titles/Gmelch-Nan.htm
Valitettavasti teosta ei enää näytä pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyvän. Varastokirjastossa (Kuopiossa) kirja on, ja se on mahdollista tilata kaukolainana Helsinkiin. Kaukolainapyynnön voi tehdä Internetissä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Todellisuudessa hait hyökkäävät harvoin ihmisen kimppuun. Vaarallisimmat alueet ovat Etelä-Afrikan Natalin osavaltion ja Australian Uuden Etelä-Walesin rannikoilla sekä Yhdysvalloissa Floridassa ja Kaliforniassa. Vaarallisia rantoja on useita vuosia suojattu haiverkoilla.
Tutkimuksissa on todettu, että kalastuksen takia haiden tavanomaisen ravintonsa vähennyttyä ne ovat näillä alueilla käyneet muiden saaliiden, myös ihmisten kimppuun.
Lähde:
Meret : delfiinit, ryhävalas, hait...Valitut Palat 1993 s. 64-66
Lisää haikaloista löydät lehtiartikkeleista:
Kivipelto, Arja: Hait heitteillä : haita ja rauskuja saa pyytää miltei mielin määrin
julkaisussa: Helsingin sanomat 2008-11-04, D1 2008
Thomas, Lars: Valashai ui kartalle
julkaisussa: Tieteen...
Kirjastoautosta saa kirjastokortin. Ota mukaan jokin valokuvallinen henkilötodistus. 15-17 vuotiaat voivat todistaa henkilöllisyytensä kela-kortilla. Alle 15-vuotias saa kortin vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
150 vuotta sitten eli 1860-luvulla Suomessa perustettiin lukuisia nykyisten Suomen kaupunginkirjastojen edeltäjiä eli kansankirjastoja. Tällä vuosikymmenellä syntyi 242 kansankirjastoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansankirjasto
Marjaana Karjalaisen kirjasta Kansankirjastojen kehitys Suomessa 1802-1906 (1977) löytyy tietoa tuon ajan kirjastoille sopivista kirjoista. Vuonna 1856 julkaistiin Sanomia Turusta -lehdessä ensimmäinen luottelo kansankirjastoille suositeltavista kirjoista. Luettelossa oli 120 kirjaa. Hengellinen kirjallisuus oli "lyhyyden vuoksi" jätetty pois, mutta luettelossa oli 34 taloutta käsittelevää kirjaa, 23 historiallista, 8 lainopillista, 11 luonnontieteellistä ja 44 kaunokirjallista teosta. (s. 68-69)
Vuonna 1861...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan veriveljeys tarkoittaa seuraavaa:
"Muinainen nuorten miesten ystävyysliitto, joka solmittiin leikkaamalla haava ihoon ja antamalla valuvan veren yhtyä; kuv. miesten erittäin vahvasta ystävyyssiteestä."
Lähde:
MOT Kielitoimiston sanakirja
Ohessa muutama lastenkirja, jotka käsittelevät surua ja masennusta.
Appelgren, Tove: Vesta-Linnea kuunvalossa, Helsinki : Tammi, cop. 2013.
Hippu, hilpeä hylje, Helsinki : Kuvajulkaisut, (1967).(Eläintarha-sarja ; 5.)
Hintsala, Minna: Tepa tahtoo tietää, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Miete-projekti, 2002.
Järvinen, Liisa Marjatta: Isän isot askeleet, [Helsinki] : Lasten oma kirjakerho, 1986.
Koivunen, Arja : Markuksen äiti saa apua, Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry, 2006.
Kurenniemi, Marjatta : Kana, jonka nimi oli Elviira, 1964. (Varpusprinsessa : satuja.)
Mäkinen, Paula: Mikon äiti on masentunut, Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry, 2002.
Hintsala, Minna: Tepa tahtoo tietää, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Miete-...
Kulosaari - Brändö: huvilakiinteistöt ja niiden omistajat - villafastigheter och deras ägare (toimittanut Matti Räsänen, 2004) -kirjan mukaan Lars Sonckin tie 8 -kiinteistön on omistanut vuodesta 1997 alkaen Romencraft Oy. Tämä tieto on siis vuodelta 2004.
Kirja löytyy meiltä Lappeenrannan Maakuntakirjastosta, voit pyytää sen oman kirjastosi kaukopalvelun kautta lainaksi itsellesi. Kirjan tiedot: Rauta, Hanna: Mummu kertoo, painovuosi 1952, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys.
Ainakaan Helsingin kirjastoissa ei ole yhteisesti sovittuja poistoaineiston myyntipäiviä. Osa kirjastoista myy poistoaineistoaan jatkuvasti, toiset keskittävät poistomyynnin erilaisten tapahtumien yhteyteen (esim. Lainan päivä). Voit tiedustella poistomyynneistä kustakin kirjastosta erikseen. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ , linkki 'Kirjaston toimpisteet'. Muiden kuntien kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/
Vinyyleitä löytynee nykyisin enää lähinnä suurimpien kirjastojen musiikkiosastoilta.
Helsingin kaupungin pääkirjastossa Pasilassa säilytetään joitakin 70-luvun aikauslehtien vuosikertoja. Listan lehdistä löydät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/pasila/varasto/vale01.htm. Voit käydä lukemassa ja kopioimassa niitä paikan päällä, kotilainoiksi vanhoja lehtiä ei anneta. Kopiot maksavat 50 penniä/sivu. Sanomalehtiä on luettavissa mikrofilmeinä. Lista näistä lehdistä on osoitteessa http://www.lib.hel.fi/pasila/mikrofl.html. Mikrofilmikopiot maksavat 5 mk/sivu.
Suuren toivelaulukirjan osien 14 ja 15 sisällöt löytyvät esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta Plussasta, osoitteesta http:// www.libplussa.fi. Nimekehakukenttään "suuri toivelaulukirja", valitaan sopiva osa ja täydet tiedot
Perusteellista tietoa aikuiskoulutuksesta Suomessa saa Tilastokeskuksen julkaisusta AIKUISOPISKELU SUOMESSA - AIKUISKOULUTUSTUTKIMUS 1995. Sen kirjoittajia on mm. Irja Blomqvist. Kirja on ainakin Helsingin kaupungin pääkirjastossa lainattavana. Internetistä kannattaa katsoa sivut http://www.stat.fi/tk/tpt_opas/koulutus.html sekä juuri yllämainittua tutkimusta koskeva sivu http://www.stat.fi/tk/he/aku95b.html. Lisäksi kannattaa tutkia Heikki Havenin toimittama kirja KOULUTUS SUOMESSA, julk. Tilastokeskus 1998.
Kirjoja aiheesta kannattaa etsiä seuraavista tietokannoista: pääkaupunkiseudun kokoelmatietokanta HelMet http://www.helmet.fi , Helsingin yliopiston kirjaston Helka, korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta Linda ja maakuntakirjastojen yhteistietokanta Manda. HelMetistä voi hakea esim. kotikoneelta, mutta muista vain kirjastoissa.
Myös artikkeliviitteitä voi hakea esim. seuraavista tietokannoista: Helsingin kauppakorkeakoulun Helecon MIX (sisältää myös kirjoja ja opinnäytteitä), Aleksi ja Arto. Näistä voi hakea vain kirjastoissa.
Kaikista em. tietokannoista voisi aloittaa hakemalla hakusanoilla "esimies ja sihteeri".
Tietokannoista Helka, Linda, Manda ja Arto haun voi suorittaa perushaussa hakulausekkeella "esimie? and sihteeri?" ilman...
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa on mahdollisuus ottaa kopioita mikrofilmatuista lehdistä, myös Uudesta Aurasta (1.1.1897-17.5.1964), Rannikkoseudusta (4.5.1948 - 28.12.1979) ja Turun Sanomista (1.1.1905 -28.2.2005). A4 kopio maksaa 0,40 euroa/sivu ja A3 0,50 euroa/sivu. Käsikirjastoon kannattaa soittaa etukäteen (puh.02-2620 629) ja varata itselleen tulostava mikrofilmin lukulaite. Laiteopastaja ohjaa laitteen käytössä, jos ette ole aikaisemmin käyttänyt lukulaitetta.
Fennica-tietokannan mukaan ensimmäinen Francois Rabelaisin suomennettu teos (Suuren Gargantuan hirmuinen elämä) on vuodelta 1947. Fennicasta eli Suomen kansallisbibliografiasta löytyvät tiedot Suomessa painetuista kirjoista. Fennicaa voit käyttää itsekin tästä osoitteesta:
http://finna.fi
