Tietokannoista on hankala löytää yksittäisten esineiden kuvia tai ohjeita. Ne on etsittävä selaamalla kirjoja. Toisin sanoen on parasta mennä johonkin isoon kirjastoon ja selata käsityö- ja kirjontakirjat läpi.
Tuire Kansasen kirjasta Kukkia ja kyyneleitä : vanhoja kirjontamalleja (Otava 1981) löytyy kaksi sanomalehtipussin kuvaa. Niiden tekoajankohtaa ei kerrota kuvatekstissä. Kirjontamalleja on kirjan liitteessä. Jugend-tyylinen sanomalehtipussin kuva on Onerva Puhakka-Hyvösen kirjassa Jugend-kukka kirjonnassa (Ky Veikko O. Hyvönen & Co, Espoo 1989). Kaikissa kuvissa on tekstikirjailu Sanomia.
Pari ruotsalaista lehtipussinkuvaa kannattimineen löytyy Noomi Augustssonin kirjasta Brodera gamla mönster (LTs förlag1986).
Ruotsalaisia 1930...
Nimi Mitja tulkitaan Demetrius-nimen lyhenteeksi. Sillä on ennen ollut kolme sijaintia meikäläisissä kalentereissa:
heinäkuun 7. päivä
lokakuun 7. päivä
lokakuun 8. päivä (viimeksi vuonna 1907)
Nivanka, Eino
Suomalaisen almanakan nimipäivät ja kiinteät juhlapäivät vuosina 1705 (s. 183-290 teoksessa Suomen alamanakan juhlakirja. - Helsingin yliopisto, 1957).
Vanhat kalenterit
http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/index.html
Ortodoksisessa kalenterissa on useita vaihtoehtoja
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm
Runo Varjolleni löytyy kirjasta Sydänpuu. Tekijä on Leena Krohn. Kirja on julkaistu 1984 ja sitä löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kirjassa on Outi Heiskasen grafiikkaa.
Jos haet koko Lapin kirjaston kokoelmasta, ei eksegetiikka-asiasana todellakaan tuota paljoa. Lapin kirjastossa on 15 eri kunnankirjastoa ja oppilaitoskirjastoa ja niiden kokoelmien asiasanoitus ei ole yhtä systemaattista ennen kuin vasta 2000-luvulla.
Luokka 22 jakaantuu vielä alaluokkiin, jotka ovat 22.1 Vanha testamentti , 22.11 Vanhan testamentin historialliset kirjat, 22.12 Vanhan testamentin runolliset kirjat , 22.13 Vanhan testamentin profeetalliset kirjat, 22.2 Uusi testamentti, 22.21 Evankeliumit , 22.22 Apostolien teot. Apostolien kirjeet. 22.3 Raamatun henkilöt. Luokista tarkemmin täällä: http://ykl.kirjastot.fi/
Teologiaa opiskelleen kollegan pohdintaa tähän hakuun: Kyllä minusta pitkälle tuo luokka 22 kattaa koko...
Voisikohan kyseessä olla Danny Hustonin ohjaama Disney-elokuva nimeltä Bigfoot vuodelta 1987?
Ainakin juoni kuulostaa ihan samanlaiselta:
http://www.sell.com/23Z9G7
Keskeisin teos sinulle on Heikki Metsämäen "Badding", elämäkerta vuodelta 1996. Peter von Baghin "Iskelmän kultainen kirja" vuodelta 1986 sisältää myös Rauli Badding Somerjoen henkilöesittelyn. Hänestä on jutut myös seuraavissa lehdissä: musa.fi 2000:3 ; Rytmi 1999:6 ja Soundi 1997:8. Näitä kaikkia on lainattavissa Pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi . Aleksi-artikkeliviitetietokannasta, joka on käytettävisä kirjastojen asiakastyöasemilla, löytyi lisäksi 17 viitettä lehtiartikkeleihin. Tuoreimmat Marko Ahon "Sortuvat iskelmäkuninkaat ja suomalaisuus" Hiidenkivi 2000, nro 4, Riitta Kylänpään "Baddingin sielunveljet tuntevat tähden tuskan" Anna 2000, nro 31 ja Ulla Saikkosen...
Lähetän kysymäsi tilastot eri viestissä liitetiedostona. Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole listaa lainasuosikeista. Sitä voi selvittää vain näppituntumalla, sillä kirjaston atk-järjestelmistä ei voi tulostaa sellaista tietoa.
Soittokierros muutamiin kirjastoihin antoi seuraavan tuloksen: Tällä hetkellä ei ole mitään lainasuosikkia ylitse muiden eikä edes kovin selvää kärkeä. Syksymmällä kun uutuudet alkavat ilmestyä, saattaa jokin hyvinkin muodostua ylivoimaiseksi kuten joskus tapahtuu.
Lehdissä mainittuja kirjoja kuten Keijo Korhosen Sattumakorpraali on jo kyselty paljon. Keväällä kysyttiin paljon Neil Harwickin kirjaa Hullun lailla. Yleensäkin tiedotusvälineisä esillä olleita muistelmia tai elämäkertoja kysytään ja jonotetaan.
Pari...
Reine Rimon: Variationes horatianae iazzicae / es. Reine Rimon Eiusque Papae Fervidissimi. Julkaisija YLE 1993. Saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta CD:nä ja kasettina.
Ammondt, Doctor: The legend lives forever in latin. Julkaisija K-tel International Finland (1995?).
Ammondt, Doctor: Tango triste finnicum. Julkaisija Musiikkilaiho Oy 1993.
Ammondtin levyt saatavissa CD:nä.
Levyt löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-haulla, kun vain muistat kirjoittaa esittäjät kohtaan "Tekijä tai esittäjä". Lisäksi on hyvä muistaa,
että Jukka Ammondtin taiteilijanimi, silloin kun hän esiintyy laulajana, on Doctor Ammondt. Tällä tekijällä löydät molemmat levyt, Jukka Ammondtilla vain toisen. Habeas horas bonas cum musica linguaque latina!
Aineistotietokannastamme löytyi kolme suomenkielistä kirjaa aiheesta:
Heinonen, Sauli:Kamppailuvalmennus : judo, karate, taekwondo, paini, nyrkkeily, potkunyrkkeily / Sauli Heinonen ; [kuviot ja taulukot: Sauli Heinonen] ; [valokuvat: Pekka Lehdes ja Juhani Rintakumpu]
[Helsinki] : Suomen painiliitto, 2000;
Lewis, Peter:Taistelulajien maailma / Peter Lewis ; suomentanut Kimmo Kankaanpää,Hämeenlinna : Karisto, 1998 ja
Mitchell, David
Itämaiset itsepuolustuslajit / David Mitchell ;käännös: Tuula Sandström ; [valokuvat: Andy Crawford]
Porvoo : WSOY, 1997 Saatavuustietoja voit katsoa Helmet-aineistohaussa osoitteessa www.helmet.fi
Hyvä johdanto pohjoismaiseen naiskirjallisuuteen on 5-osainen "Nordisk kvinnolitteraturhistoria". Se on tehty pohjoismaisten kirjallisuudentutkijain yhteistyönä.
Kirjailijoiden nimistä tulevat ensimmäisiksi mieleen ruotsalaiset Moa Martinson ja Kerstin Ekman, norjalainen Cora Sandel, tanskalainen Karen Blixen sekä suomenruotsalaiset Edith Södergran, Tove Jansson ja Märta Tikkanen.
Seuraavista teoksista löytynee aiheeseen liittyvää tietoa. Tarkista myös näiden teosten (uusimpien) lähdeluettelot, niistä saa yleensä hyvin tietoa materiaalista, joka on keskeistä. Saatavuus sinun täytyy tarkistaa läheisestä kirjastostasi. Kirjastojen aineistotietokannoista on myös hyvä etsiä lisää kirjallisuusviitteitä, Internetin hakukoneilla niitä ei vielä löydy yhtä hyvin.
-Innes, Hammond, The Conquistoadors, London 1969.
-Prescott, William H., History of the conquest of Mexico and history of the conquest of Peru. New York, Modern Libary, [1950].
-Coe, Michael D., Mexico. London, Thames and Hudson, [n.1960]. (Ancient peoples and places ; 29).
-Bosworth, A. B., Alexander and the East : the tragedy of triumph. Oxford, Clarendon, 1996.
-...
Seuraavilta verkkosivuilta löytyy perustietoa Tomi Kontiosta:
http://www.tammi.fi/ Kirjailijat, valitse valikosta Kontio Tomi
http://kirjailijat.kirjastot.fi
Myös seuraavasta teoksesta löytyy tietoa Tomi Kontiosta:
Kotimaisia lasten- ja nuorten kirjailijoita 4. (toim. Ismo Loivamaa).
Kirja löytyy Vammalan kirjaston käsikirjastosta.
Aleksi –artikkeliviitetietokannasta löytyy useita viitteitä artikkeleihin, jotka käsittelevät Tomi Kontiota. Tässä muutama esimerkki:
Laaninen, Tiina: Runoilija Tomi Kontio: "Olen riippuvainen naisista" (Mies puhuu naisesta). Anna 2006, nro 33-34, sivu 42-45;
Kankkunen, Sarianna: Ei tästä muuria tullut. Virke 2006 ; 2 ; 29-31;
Sharma, Leena: Paluu todellisuuteen. Suomen kuvalehti 2005 ; (89) ; 45 ; 54-57;...
Kuntien kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti. Useimmiten valinta tehdään erilaisten valintalistojen tai muiden kirjallisten tarjousten perusteella, itse kirjoja ei tarvitse kirjastoihin etukäteen lähettää. Tässä tietoa Helsingin kaupunginkirjaston hankintakäytännöistä:
http://www.lib.hel.fi/Page/1894f441-3ff0-45a2-84f0-829fc689ac18.aspx
http://www.lib.hel.fi/Page/1272d64b-61f3-4f24-9f9f-1df7f795c925.aspx
On myös mahdollista saada teoksensa Kirjavälityksen (http://www.kirjavalitys.fi/) tai BTJ Kirjastopalvelun (http://www.btj.fi/) listoille, joiden kautta tieto kirjasta leviää kattavasti koko Suomen kirjastoihin. Lisätietoa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajatiedotteet/
Myöskään yhteistä jakelujärjestelmää...
Helsingin kaupunginkirjaston lasten sivuilta löytyy kirja-arvosteluja. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/arvostelut/
Kirjoita hakulaatikkoon kirjailijan nimi Brezina, niin saat muiden lasten tekemiä arvioita Thomas Brezinan kirjoista. Tosin arvoita ei löydy valitettavasti mainitsemistasi kirjoista, mutta kylläkin eräistä muista kirjasarjan Seitsemän tassua ja Penny kirjoista.
Tässä lisäksi hieman esittelytekstiä kirjojen takakannesta:
Yhtä apinasirkusta / Brezina, Thomas
Jännittävä kertomus, jossa päähenkilö 14-vuotias Penny selvittää kolmen metsästä löydetyn simpanssin kohtaloa. Penny epäilee, että kyse on eläinten salakuljetuksesta.
Valaita ja valheita / Brezina, Thomas
Pennyllä on koiraongelmia, kun isoäidin häihin Havaijille ei...
Helgen päivä on ollut suomalaisessa almanakassa vuosina 1908-1928 30.9. Nykyisin se on suomen ruotsalaisessa almanakassa 31.5.
Lähteenä: Lempiäinen: Suuri etunimikirja. 1999
Aluehallintoviraston (AVI) sivuilla on tietoa mm. kesätyön työehdoista:
http://www.avi.fi/fi/Tiedotepalvelu/2011/Sivut/Kes%C3%A4ty%C3%B6ss%C3%A…
Alla olevan linkin kautta löytyvät yhteyshenkilöt. Ota yhteyttä oman kotipaikkasi työsuojelusta vastaavaan henkilöön.
http://www.tyosuojelu.fi/fi/yhteystiedot/3391
Kirsi Kunnas on suomalaisen lastenrunouden ja riimittelyn uranuurtajia. Hänen tunnetuimmista teoksistaan on otettu kymmeniä painoksia, niitä on käännetty useille kielille ja runot ja tarinat ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Kunnas on sekä suomalaisen sadun että lastenlyriikan uudistaja. Hän on kirjoittanut myös useita runokokoelmia aikuisille. Kirjailijantyönsä lisäksi Kirsi Kunnas on myös merkittävä kulttuuripersoona, joka on nostanut esille lukemisen merkitystä, runoutta ja lapsille ääneen lukemisen tärkeyden.
Kirsi Kunnaksesta löytyy nettitietoa mm. Tampereen kaupunginkirjaston ylläpitämästä pirkanmaalaisten kirjailijoitten tietokannasta: http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/kunnas.htm
tai Suomen...
Fennica-tietokanta tietää kertoa, että kyseisen suomentajan oikea nimi on L. T. Heinonen. Minulla oli hiukan hankaluuksia löytää hänestä lisätietoja nimikirjaimilla, mutta vanha ylioppilasmatrikkeli kertoi, että nimikirjaimiin sopisi Turussa 13.11.1887 syntynyt Lauri Teofilius Heinonen, jonka mainitaan olleen liike- ja lehtimies sekä suomentaja Helsingissä.
Heinonen on käynyt Turun klassillisen lyseon, joten hänen tietonsa löytyivät koulun matrikkelista. Sen mukaan Heinonen on kuollut Helsingissä 11.3.1951. Kyseessä on sama henkilö, sillä matrikkelissa hänen mainitaan suomentaneen useita teoksia, mm. J. P. Müllerin pääteoksen ja Mussolinin elämäkerran.
Hei,
Aika joka kuluu kirjan ilmestymisestä siihen että se tulee aineiston toimittajalta kirjastoon vaihtelee hivenen. Tämä vaihe tulee kyllä jatkossa nopeutumaan aineiston toimittajan uuden logistiikkakeskuksen myötä. Nyt tämän muutoksen vuoksi viime viikojen aikana on aineiston tulo kirjastoon kyllä kestänyt hivenen normaalia pidempään. Kun kirja tulee Kouvolan kaupunginkirjastoon se rekisteröidään Kyyti-tietojärjestelmään ja sen luettelointiedot siirretään omaan tietokantaan. Tässäkin vaiheessa voi kulua aikaa, koska ostamme valmiit luettelointiedot. Sen jälkeen kirja siirtyy muovitukseen, josta se siirtyy lainausvalmiina asiakkaitten lainattavaksi. Valittelen jos tämä väliaikainen hitaus järjestelmässämme on aiheuttanut sinulle...
Näyttää siltä, että Vem-kappaletta ei ole julkaistu nuottina. Ingmar Nordströmsiltä löytyy vain muutamien kappaleiden nuotinnoksia esim. kokoelmasta Dansbandsklassiker.
Vemin sisältävää levyä ei ollut saatavillani, joten kappaleen tekijätiedot jäivät hämärän peittoon. Vem ei myöskään ole Youtubessa.
Alkuperäinen When voisi olla Paul Evansin ja Jack Reardonin sävellys vuodelta 1958. Youtubessa on siitä mm. nämä versiot: The Kalin Twins: https://www.youtube.com/watch?v=G55yNWCnXTI
Showaddywaddy: https://www.youtube.com/watch?v=n_Nqi89dd0w
Jos tuo on etsitty kappale, siihen löytyvät nuotit ja englanninkieliset sanat ainakin kokoelmasta The New Busker's Fake Book : 1001 All-time Hit Songs (ISBN 0-7119-3750-8).