Olisiko kyse jostakin seuraavista kirjoista:
Ferenc Molnar: Koulupoikia https://kirja.elisa.fi/ekirja/koulupoikia#
David Wilkerson: Risti ja linkkuveitsi http://fi.wikipedia.org/wiki/Risti_ja_linkkuveitsi
S.E. Hintonin kirjat: Me kolme ja jengi, Olimme kuin veljet, Taistelukala
Kirjastoautosta saa kirjastokortin. Ota mukaan jokin valokuvallinen henkilötodistus. 15-17 vuotiaat voivat todistaa henkilöllisyytensä kela-kortilla. Alle 15-vuotias saa kortin vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Saaristolääkärit-sivuston mukaan puutiaisaivokuumeen eli TBE-viruksen alkuvaiheen tautimuotoon sairastuneet saavat elinikäisen immuniteetin tuohon virukseen, eli eivät sairastu siihen uudelleen.
Toiseen punkkien levittämään tautiin Borreliaan sen sijaan ei synny immuniteettia, eli siihen voi sairastua uudelleenkin. Täältä lisää tietoa:
http://www.saaristolaakarit.fi/punkkibussi/taudit
Tämä Abrahamin operetista Ball im Savoy (Savoijin tanssiaiset) löytyvä laulu "Toujours l'amour" on julkaistu suomenkielisenä versiona (Aina vain rakkaus) kokoelmissa Suuri toivelaulukirja 11 (s. 58) ja 108 kitaralaulua (s. 62), joista jälkimmäisessä on myös ruotsinkielinen teksti. Nämä löytyvät useimmista suomalaisista kirjastoista.
Saksankielisellä tekstillä varustettu nuotti lauluäänelle ja pianolle (Abraham: Paul-Abraham-Melodien : für Gesang und Klavier)löytyy ainakin Kotkan ja Tampereen kaupunginkirjastoista (jälkimmäisen kappale oli lainassa). Todennäköisesti tämä sama nuotti löytyy myös Espoon Sellon kirjastosta (tiedot eivät riitä varmistamiseen).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
En ehtinyt tuon ajan lehtiä tutkimaan, mutta kyllä netin lähteiden perusteella yhtye kävi 30.11.1984 heittämässä keikan Husulan Casinolla. Tämän linkin http://www.uriah-heep.com/newa/gigs1984c.php takana olevan keikkalistan mukaan yhtye esiintyi seuraavana päivänä Köyliöllä ja vasta sitten Helsingissä, joten Husula ei ollut ainoa pieni paikkakunta kiertueella. Heinäkuussa Uriah Heep keikkaili äskeisen lähteen mukaan kolmella paikkakunnalla Suomessa: Aulava, Mikkeli (Rapu & muikkufestivaali) ja Oulu (Kuusrock).
On myös mahdollista, että nämä marraskuun keikat eivät koskaan toteutuneetkaan. Suomalainen bändin sivusto http://www.uriah-heep.fi/ ei nimittäin näitä kahta marraskuun keikkaa mainitse. Varmuus löytyy vain, kun joku on ollut...
Aku Ankan nettisivuilla (www.akuankka.fi) on tietoa Akun syntymästä
https://www.akuankka.fi/artikkeli/tietolaari/ajankohtaista/hyvaa_munint…
Aku Ankka syntyy ja kuoriutuu munasta Marco Rotan käsikirjoittamassa ja piirtämässä tarinassa Onneksi olkoon, Aku Ankka, joka ilmestyi vuonna 1984 samannimisenä albumina. Tarina on julkaistu myös kirjassa Olipa kerran Ankka (Aku Ankka Jumbo 26) vuonna 2014.
Tietoa Italian koulujärjestelmästä löytyy nettiosoitteesta http://www.geocities.com/Athens/1809/educatio.html . Tästä osoitteesta saat listan ikäkausia vastaavista kouluista. Sivulta selviää mm., että peruskoulu on pakollinen ja ilmainen 6-14-vuotiaille ja jakautuu 8 luokkaan. Lisää Italian kouluihin liittyviä linkkejä on osoitteessa http://www.geocities.com/Athens/1809/indein0.html#Sez4
Kokonaisena valmistettu peltosirkku (Emberiza hortulana) on ollut Ranskassa perinteinen gastronominen herkku. Tapa tuli yleisesti tunnetuksi presidentti Francois Mitterandin aikana, koska hän herkutteli tällä ruokalajilla, useimpien muiden tyrmistykseksi. Mitterandin on sanottu syöneen kaksi kokonaista peltosirkkua viimeisellä ateriallaan 1996, mutta useimmissa Euroopan maissa, myös Ranskassa, on pikkulintujen syöminen kielletty vuodesta 1999 alkaen. Lakia kuitenkin rikotaan ilmeisesti paljon ja muutama vuosi sitten tunnetut kokit halusivat peltosirkun taas ruokalistoille. Suomessa peltosirkku on nopeasti katoamassa oleva laji ja yhtenä syynä pidetään laitonta pyydystämistä Lounais-Ranskassa.
Heikki Poroila
Jatkosodan aikana Riihimäen lasi valmisti talvisodan muistomaljaa ('Mottimalja') alkuperäisestä poikkeavin vuosiluvuin.
Mottimalja 1939-1942; maljakko / muistoesine; muistomaljakko | Turun museokeskus | Finna.fi
Hagelstam & Co | Mottimalja 1939-1944
Helsingin yliopiston kirjaston Fennica-tietokanta on Suomen kansallisbibliografia, joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai valmistetuista kirjoista, lehdistä, CD-romeista ja elektronisista tallenteista
sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Fennica-tietokantaa on mahdollisuus käyttää sekä kotipäätteiltä että kirjastojen työasemilta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/hakemistot/Fennica/
Elävät Kirjat-kustantoman sivuilla http://www.elavatkirjat.fi/ voi selata cd-rom -tarjontaa. Ostotarkoituksessa kannattaa kääntyä Akateemisen tai Suomalaisen kirjakaupan puoleen, sillä he pystyvät parhaiten kertomaan kulloinkin tarjolla olevan aineistonsa tilanteen.
Kysymyksesi on sen verran spesifi, että Suomessa saatavilla olevista kirjoista tuskin löytyy vastausta kysymykseesi. Suosittelenkin ottamaan yhteyttä suoraan hotelliin esim. sähköpostitse info@haparandastadshotell.se . Hotellin kotisivu löytyy osoitteesta http://www.haparandastadshotell.se/ .
Voit kokeilla myös laajempaa Internet-hakua esim. Googlessa, http://www.google.com . Laita hakukenttään esim. seuraavanlainen hakulauseke: historia "haparanda stadshotell". Näin voit saada esiin kiinnostavia linkkejä.
Kirjoja aiheesta kannattaa etsiä seuraavista tietokannoista: pääkaupunkiseudun kokoelmatietokanta HelMet http://www.helmet.fi , Helsingin yliopiston kirjaston Helka, korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta Linda ja maakuntakirjastojen yhteistietokanta Manda. HelMetistä voi hakea esim. kotikoneelta, mutta muista vain kirjastoissa.
Myös artikkeliviitteitä voi hakea esim. seuraavista tietokannoista: Helsingin kauppakorkeakoulun Helecon MIX (sisältää myös kirjoja ja opinnäytteitä), Aleksi ja Arto. Näistä voi hakea vain kirjastoissa.
Kaikista em. tietokannoista voisi aloittaa hakemalla hakusanoilla "esimies ja sihteeri".
Tietokannoista Helka, Linda, Manda ja Arto haun voi suorittaa perushaussa hakulausekkeella "esimie? and sihteeri?" ilman...
En uskalla lähteä tulkitsemaa työtoverisi viestintää, mutta tässä muutama kirjavinkki:
Body talk : kehonkieli työelämässä / Judi James, 2002
Ruumiinkieli / Markku T. Hyyppä, 1986
Kehosi kielii / Anne Hietanen, 2001
Lisää aiheeseen liittyvää materiaalia löydät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta.Aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi. Käytä esimerkiksi hakusanoja ruumiinkieli, sanaton viestintä, eleet,ilmeet,tulkinta.
Nämä viitteet sain tulokseksi Kokkolan kirjaston aineistotietokannasta käyttämällä asiasanoja tietotekniikka, aikakauslehdet ja historia.
Coleman, Michael: Karmea totuus tietokoneista. Helsinki : Tammi, 2000 ; Jyväskylä : Gummerus. ISBN 951-31-1499-6
Huuhtanen, Heidi: Tietoyhteiskuntaa rakentamassa. Helsinki : Tieke tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus, 2001 ; [Jyväskylä] : Gummerus. ISBN 952-9714-20-3
Informaatioyhteiskunnan historia. Tampere : Vastapaino, 2003 ; Jyväskylä : Gummerus. ISBN 951-768-105-4
Keskitalo, Päivi : Lehtiviidakossa : aikakauslehtien lukeminen kirjastossa. Turku : Cultura, 1990 ; Helsinki : Pikaoffset. ISBN 952-9501-01-3
Kivikuru, Ullamaija: Vieraita lehtiä : aikakauslehti ajan ja paikan risteyksessä. Helsinki :...
Rahoista/kolikoista ja niiden arvosta löytyy kirjallisuutta käyttämällä tiedonhaussa asiasanoja rahat, metallirahat, numismatiikka. Kuopion kaupunginkirjastossa uusimpia teoksia ovat: Suomen rahat arviohintoineen 2002 (Suomen Numismaattinen yhdistys, 2002) ja Standard catalog of world coins: 1901-present (Krause, 2003). Teosten saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta osoitteessa: http://kirjasto.kuopio.fi
Suomen Numismaatikkoliitto julkaisee kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää Numismaatikko –lehteä. Kuopion kaupunginkirjastossa lehti tulee pääkirjaston lehtilukusaliin. Kannattaa tutustua myös keräilyyn liittyviin lehtiin (esim. Keräilyn maailma).
Internetistä löytyy aihetta käsitteleviä sivustoja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston...
Kannattaisi tutustua esim. seuraavaan julkaisuun, jota on pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa saatavana:
Ensimmäinen painos : miten saan tekstini julki ja kuinka elän kirjoittamisella / Kari Ojala ; [kuvitus: Helena von Alftan].
[Helsinki] : Etukeno, 2006.
Teoksessa kerrotaan mm. apurahoista.
Internetissä on myös sivusto Kulttuuri.net, jossa on lista säätiöistä, jotka myöntävät apurahoja:
http://www.kulttuuri.net/show_cat.php?id=18
Muistatte oikein, sillä ko. virsi "Valitan vaikeasti Kuin Daavid kuningas Ja huokaan haikeasti, Jumala laupias" on numerolla 271 vuoden 1938 virsikirjassa, joka otettiin käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina 3.12.1939. Muistamanne kohta on kolmannesta säkeistöstä, joka kuuluu:
"Mä pyydän armahdustas, Oi Herra Jumala, Sun anteeks'antamustas Synneistä suurista. Ah Vanhurskas, Mua Poikas tähden säästä Ja vihas alta päästä, Oi, ole laupias!"
Tämä alkuaan tanskalainen virsi on ensi kertaa suomennettu Hemminki Maskulaisen virsikirjaan (n. v. 1605), vuoden 1701 kirjassa (jota nimenomaan kutsutaan "vanhaksi virsikirjaksi") se oli numerolla 254, vuoden 1886 kirjassa 218. Nykyisessä, vuoden 1986 virsikirjassa virttä ei enää ole.
Hallio, Kustaa...
Kyseisistä kirjoista on enää saatavilla Kymenlaakson kirjastoista vain Kasvintuotanto 1 vuoden 1994 painos Elimäen kirjastossa. Toisen osa ja uudemman painoksen ensimmäisestä osasta saa kyllä lainaksi kaukopalvelun kautta muualta Suomesta.
Muita aiheeseen liittyviä kirjoja voi hakea kirjastotietokannasta esim. sanoilla kasvintuotanto, rikkakasvit, nurmikasvit, palkokasvit
Piirainen: Rikkaruohot (2002)
Erkamo: Rikkakasviopas (2001)
Raatikainen: Rikkakasvikuvasto (1991)
Nurmenviljely (1994)
Nurmikasvien siementuotanto (1997)
Kalliola: Ruokakasvit (2005)
Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen : ravintokasvit (1997)
Hiukan vanhempia ovat
Uusi maatilatieto (1987)
Tuottava maa : viljelijän tietokirja, osa 2 (1976)
Kirjastoalan englannin kielen sanastoja ja sanakirjoja on joitakin mm.:
- Kirjastosanasto. 1 : Suomi-englanti-suomi -sanakirja ja lyhennehakemisto / Liisa Junno (2006)
- Tieto- ja dokumentointisanasto = Information and documentation : vocabulary (2004)
- Kirjastosanasto : lend or borrow? / Liisa Junno (2002)
Englannin kielen oppikirjaa kirjastoalalle ei taida olla. Lähin sopiva saattaisi olla Yleisradion tuottama VHS-video At your service : palveluenglantia / ohjaaja: Marja Jaakola ; toimittaja: Sirkka Hautamäki (2002)
Putsi tarkoittaa joissakin suomen murteissa ja muutamissa suomen kielen sukukielissä tynnyriä, puista (taikina-)astiaa ja saavia (Lähde: Suomen sanojen alkuperä 2, L-P, 1995). Tervaputsi-termiä ei löytynyt. Mutta tervatynnyriin joutuminen olisi varmasti aika pelättävä tilanne.
