Rakennushallituksen historiikkia ei ole käytettävissä Varkaudessakaan, vaan lähteenä on Suomen valtiokalenteri. Toimistoarkkitehdeissä ainoa -oja-loppuinen on Martti Talvi-Oja; hänet mainitaan 1950 ja 1955, ei vielä 1946.
Muut toimistoarkkitehdit ovat Siitonen, Waskinen, Cronstedt, Kruskopf ja Erno (1950); vuonna 1955 uusina niminä Setälä ja Virtanen. Koko Rakennushallituksen nimiluettelossa mainitaan toinen -oja: rakennusosaston uudisrakennustoimiston apulaistoimistopäällikön sijaisena Reino Vehkaoja; hänet mainitaan 1955 (ei 1946 eikä 1950).
Valtiokalenterin muut vuodet ovat tarkistamatta. Toivottavasti tämä auttaa eteenpäin.
Kolikkojen arvo määräytyy niiden keräily- ja metalliarvon pohjalta. Vuoden 1949 Saksan kolikolla saattaisi olla jo enemmän arvoa kuin valuutan normaali arvo. Tarkempaa arviota kolikon hinnasta voit tutkia teoksesta Standard catalog of world coins. 2003 : 1901-present / by Chester J. Krause and Clifford Mishler. Krause, cop. 2002. Kirja löytyy HelMet-kirjastoista http://www.helmet.fi
Verkossa on useita kolikkojen keräilyyn erikoituneita sivustoja tässä ohjeita keräilyä aloittaville http://koti.mbnet.fi/jm78/ohjeita.html ja Gallery of world coins http://www.worldcoins.org/
Kyseessä on todennäköisesti Maila Pylkkösen runo, joka alkaa "Kun meissä oli hinkuyskä". Se on Pylkkösen runokokoelmasta Kootut: runot ja proosarunot 1957-1977. Kirja löytyy useiden Piki-kirjastojen kokoelmista, mm. Kangasalan kirjastosta.
Tiedot ovat todella niin yleiset, että on vaikea sanoa mikä kirja olisi kyseessä.
Kajaanin kaupunginkirjaston luettelosta voi etsiä hakusanalla fantasiakirjallisuus englanninkielistä kirjallisuutta, jolloin saa 60 teosta.
Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmat löytyvät linkistä
http://kirjasto.kajaani.fi/Intro.
Hakuvinkki
Kirjoita asiasanaksi fantasiakirjallisuus ja valitse kohdasta kieli alasvetovalikosta englannin kieli.
Tietokoneet -asiasanalla rajaamalla löytyy mm. Artemis Fowl -sarja, joita on useita eri kirjoja. Kirjalijan nimi on Eoin Colfer.
Wikipediasta löytyy fantasiakirjallisuudesta seuraava sivusto:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fantasiakirjallisuus
Linkkejä seuraamalla löytää lisää teoksia.
Kannattaa ottaa yhteyttä Varsinais-Suomen elokuvakeskuksen yhteydessä toimivaan Elokuvakerhopalveluun. Elokuvakeskuksesta saa neuvoja ja palvelu mm. välittää elokuvia suomalaisille elokuvakerhoille ja järjestää koulutusta.
http://www.vselokuvakeskus.net/
"Monte Criston saari" ei ole tiivistelmä "Monte Criston kreivistä", vaan sen jatko. Vuonna 1952 ilmestyneen suomennoksen esipuheessa suomentaja Yrjö Korhonen kertoo, että 'Kreiville' kirjoitettiin kaksikin jatkoa, jotka olivat toisistaan riippumattomia, mutta ilmeisesti kuitenkin molemmat sopusoinnussa Alexandre Dumas'n suunnitelmien kanssa. Toisen jatkon ("Maailman herra" ja "Miljoonamorsian") pääasiallinen kirjoittaja oli Adolf Mützelburg, toisen, siis tämän "Monte Criston saaren", Le Prince.
Netin ilmaiset kääntäjät eivät ole kovin hyviä kääntämään muista kielistä suomen kielelle. Google Translator kääntää esim. ruotsin kielestä englantiin melko hyvin, mutta suomen kieltä sekään ei kovin hyvin käännä. http://translate.google.com/#
Oikeustieteen termistöä löytyy jonkin verran ilmainensanakirja.fi:stä
http://ilmainensanakirja.fi/
Katso myös Makupalojen listaamat sanakirjat:
http://www.makupalat.fi/fi-FI/Hakutulokset/?QueryString=sanakirjat
Ajantasainen lainsäädäntö ruotsiksi:
http://www.finlex.fi/sv/
Lähde:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=dbc48c3f-27a…
Tämäntapaisiin kysymyksiin on usein vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Kiinan kielessä ei ole aakkosia, sillä kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin. Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kielen yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä. Nimiä ei siis pysty kääntämään suoraan kiinan kielelle. Vaikka merkkien ääntämys sattuu olemaan lähellä suomenkielistä nimeä (merkitkin äännetään erilailla eri murteissa), on niillä oma merkityksensä, josta kannattaa ottaa selvää ennen kuin tatuoi sen ihoonsa. Voit tiedustella Suomi-Kiina-seurasta nimen Pekka...
Käyttökelpoisia suomenkielisiä tiedonlähteitä tämäntapaisten kysymyksien ratkaisemiseksi ovat esimerkiksi seuraavanlaiset teokset:
Richard D. Lewis, Kulttuurikolareita. Otava, 1996
Reima T. A. Luoto, Kansainvälinen etikettikirja. Fenix-kustannus, 1993
Arja Mikluha, Lahjat ja liikelahjat eri maissa. Yrityksen tietokirjat, 1997
Arja Mikluha, Kommunikointi eri maissa. Yrityksen tietokirjat, 1998
FINTRAn Kulttuureja ja käyttäytymistä -sarjan kirjat
Erityisesti japanilaista kulttuuria käsitellään mm. näissä:
Japanin kulttuuri. Otava, 1994
Juhani Lompolo, Japanin aapinen : japanilaismaailman salat avautuvat.
Orienta, 2002
Japanilaiset ovat hyvin isänmaallisia. Isänmaahan ja isänmaallisuuteen liittyvät tunteet ovat Japanissa hyvin voimakkaita....
Ilmeisesti kyse ei ole runosta ollenkaan vaan ruotsalaisesta sanonnasta. Tarina kertoo suutarin laittaneen kyltin ovelleen ja sulkeneen liikkeensä tuomien ja syreenien kukinnan väliseksi ajaksi. Sanonnalla tarkoitetaan siis alkukesää.
Sanonnan alkuperästä on monia teorioita, mutta varmuutta siitä ei ole.
Lähde: Språkrådet, Sveriges officiella språkvårdsorgan
http://www.sprakradet.se/2124#item103000
Tuulikki Otsolan oikea nimi oli Elli Tuulikki Ylitalo. Varsinaiselta ammatiltaan hän oli kansakoulunopettaja. Elli Ylitalo opetti Pellon Orajärven kansakoulussa yli 30 vuoden ajan (Suomen kansakoulukalenterissa varhaisin maininta hänestä on vuoden 1948 laitoksessa) - Orajärven kyläkirjakin (2010) mainitsee hänet "koulun pitkäaikaisena opettajana". Kirjan tietolähteenä on käytetty vuonna 1995 julkaistua Pellon koulun satavuotishistoriikkia Pellon koulu 100 vuotta; sitä ei valitettavasti ollut käytettävissäni, joten en osaa sanoa, löytyisikö siitä mahdollisesti lisätietoa Ylitalosta.
Siihen, miksi "Tuulikki Otsola" lopetti kirjoittamisen, en onnistunut vastausta löytämään. Kenties kyse oli yksinkertaisesti päivätyön ja kirjailijanuran...
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta vastattiin näin:
Kysymykseen kynttilän ja öljylampun paremmuudesta on vaikea antaa oikeata vastausta, koska vertailevaa tutkimustietoa esim. hiukkaspäästöistä ei tunnu helposti löytyvän. Yleisesti voi kuitenkin sanoa, että palamisen päästöt ovat mahdollisimman pienet silloin, kun polttoaine on puhdasta ja palaminen saadaan sujumaan mahdollisimman täydellisesti. Harkiten voisi päätellä, että puhtaan lamppuöljyn palaminen hyvissä olosuhteissa tuottaa vähemmän hiukkaspäästöjä kuin kynttilän polttaminen. Öljylampun tai –tuikun säätäminen (esim. sydämen oikea pituus) lienee helpompaa kuin kynttilässä, joka ainakin jossakin palamisen vaiheessa aina savuttaa näkyvästi eli tuottaa silmin havaittavia...
Jouko Heinosen toimittamassa teoksessa Lahden historia (1980) on Oiva Turpeisen artikkeli Lahden alue ja väestö. Sen yhteydessä on sivulla 14 kartta Lahden alueen kehityksestä v. 1978-1978.
Päijät-Hämeen seutukaavaliiton julkaisussa 7/1981, Kaupunkirakenteen kehitys Lahdessa vv. 1878-1938, on sivulla 87 (liite 25) kartta, jossa esitetään alueliitokset vuoteen 1956 asti.
Voit tarkastella kirjastojen internet-tarjontaa Mainio-kirjastotietokannassa. Osoite on http://mainio.kirjastot.fi/
Kirjastojen sähköpostiosoitteiden määrän perusteella on arvioitu, että n. 95%:ssa kirjastoja on internet-yhteydet. Käytännössä kaikki näistä kunnista tarjoavat internetin myös asiakaskäyttöön ainakin yhdessä toimipisteessä.
Materiaalia tuntuisi löytyvän melko runsaasti. Paras paikka lienee Helsingin Kauppakorkeakoulun kirjasto eli Helecon-tietokeskus. Tieteellisten kirjastojen yhteisestä tietokannasta eli Lindasta löytyy mm. seuraavanlaisia Kauppakorkeakoulun kirjastoon hankittuja kirjoja: Anton, Jon: Customer Relationship Management : Making Hard Decisions with soft Numbers, 1996; Customer relationship management: A Strategic Imperative in the World of E-Business (toim. Stanley A. Brown), 2000; Petersen, Glen S.: Customer Relationship Management Systems : ROI and Results Measurement, 1998.
Helecon-tietokeskuksessa on mahdollista hakea tietoa erilaisista tietokannoista, joihin ei pääse "ulkopuolelta". Kannattaa varmaankin käydä paikan päällä kysymässä ja...
Kappaleen sanoitus tulee venäläisrunoilija Anna Ahmatovan vuonna 1918 kirjoittamasta runosta Yöllä (Ночью).
Lyyra on antiikin Kreikan aikainen kielisoitin. Lyyralla on useita symbolisia merkityksiä, mutta runoilijan yhteydessä luontevalta tuntuisi sen merkitys runoilijoiden ja runouden symbolina. Lyyran koskettamisen voisi siis tulkita esimerkiksi runojen kirjoittamiseksi tai esittämiseksi.
Tarkempia tietoja Yöllä-runon syntyhistoriasta ei löytynyt, mutta on tiedossa, että Anna Ahmatova eli vuonna 1918 varsin vaikeissa olosuhteissa. Toisaalta osa hänen runoistaan oli myös täysin mielikuvituksen tuotetta, joten yhteyttä todellisiin tapahtumiin ei välttämättä ole.
Lisätietoja Anna Ahmatovasta:
Ahmatova, Anna: Valitut runot (2008)...
Autonomian aikaan Siperiaan karkotetuista suomalaisista löytyy edelleen pdf-muotoinen lista netistä. Linkki Listaan
Nettiarkistosta löytyy myös Alpo Juntusen tutkimus SUOMALAISTEN KARKOTTAMINEN SIPERIAAN AUTONOMIAN AIKANA JA KARKOTETUT SIPERIASSA 1983. Linkki tutkimukseen
Nykyisen Venäjän alueella eläviä on kutsuttu isovenäläisiksi ja esimerkiksi ukrainalaisia ja valkovenäläisiä vähävenäläisiksi. Nimityksilllä on pyritty korostamaan eroa slaavilaisten kansojen välillä.Lähteet ja lisätietoaYle: Venäjän ja Ukrainan kansat, kuin veljet keskenään? Tutkijan mukaan Ukraina on historiansa kautta lähempänä Keski-Eurooppaa kuin Venäjää: https://yle.fi/a/3-12343975Savonmaa: Isovenäläiset ja vähävenäläiset https://savonmaa.fi/articles/article/isovenalaiset-ja-vahavenalaiset