Kirjallisuutta sarjakuvista voi hakea esim. Tampereen ja ympäristökuntien PIKI-tiedonhausta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ , vasemman reunan linkistä Haku. Asiasanaksi tulee SARJAKUVAT, aineistolajiksi kannattaa valita Kirjat ja alimmista vaihtoehdoista kannattaa ilman muuta valita Tietokirjallisuus (jotta ei tulokseen tule kaikkia sarjakuva-albumeja). Näin saa 177 viitettä, joista voi hakea sopivia. Sarjainfo-lehti on myös hyvä alan tiedonlähde.
Nuoret lukevat nykyään edelleen Tinttejä, Aku Ankkoja, Lucky Lukeja ja Asterixeja. Lassi ja Leevi -sarjakuvat ovat myös hyvin suosittuja.
Tällä hetkellä varatuin kirja lienee Dan Brownin Da Vinci -koodi. Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-järjestelmän varatuimmasta aineistosta julkaistaan lista n. kerran kuukaudessa Helsingin kaupunginkirjaston www-sivuilla (www.lib.hel.fi > kirjasto-info > lukeminen). Tarkka osoite on:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1643
Olisikohan kyseessä Cornelia Funken kirja Mustesydän. Siinähän juuri isällä on tällainen kyky, ja hänen ääneenlukemansa tarinan henkilöt alkavat elää ja uhkaavat pian koko perhettä. Tyttärellä osoittautuu olevan sama tämä sama kyky. Kirja on ilmestynyt viime syksynä. Saatavuus pääkaupunkiseudun kirjastossa, ks. www.helmet.fi
Voisikohan kyseessä olla Raisa Cacciatoren teos Korkkari : jokamiehen jännityslukemisto Helsinki : Tammi, 2004 (Keuruu : Otava). Nimekkeestä huolimatta teos kuuluu lääketieteen luokkaan ja käsittelee mieheyttä ym.
Tällainen opas on olemassa Alfamerin sivujen mukaan:
Honda CR125R 1992-97 /CR250R 92-96
ISBN: 0892876948 Kieli: englanti Hinta: 41,7 e
Meillä Lapin maakuntakirjastossa ei ole tätä kirjaa, juuri nyt en pysty tarkistamaan myöskään tilannetta muissa maakuntakirjastoissa. Jos jostain löytyisi, sen voisi tilata kaukolainaksi, jonka hinta on 6 e.
Heinrich Böllin novelli "Wanderer kommst du nach Spa..."(Kulkija, kun tulet Spa...)on julkaistu suomeksi teoksessa "Aadam, missä olit. Proosaa vuodelta 1947-1951".
Kustantaja on Otava ja painokset vuodelta 1965 ja 1974 (2. p.).
Merenkulkualaa koskevaa kirjallisuutta ja merenkulkualan tutkimuksia voit hakea suoraan Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Internetsivuilta osoitteesta http://mkk.utu.fi
Helsingissä löydät tällä erää merikirjallisuuden bibliografioita Kansalliskirjastosta. Tässä luettelo bibliografioista:
- Aav, Yrjö: Suomen merikirjallisuuden bibliografia(julk. Suomen laivastoliitto,1963)
- Aav, Yrjö: Meribibliografia, Suomessa 1863-1968 painettua merenkulkukirjallisuutta(julk.Meriliitto,1970)
Turun yliopiston merenkulkualan koulutuskeskuksen julkaisuja:
- Nyman, Kristina: Suomen merikirjallisuuden bibliografia 3(1969-1974)(julk.1976)
- Nyman, Kristina: Suomen merikirjallisuuden bibliografia 4(1975-1979)(julk. 1981)
- Vähäkyrö, Ilse: Suomen...
Tämän hetken tunnetuimmat itävaltalaiskirjailijat lienevät Peter Handke (s. 1942) ja Elfriede Jelinek (s. 1946). Eräitä heidän teoksistaan on mahdollista lukea myös suomen kielellä.
Alla olevasta linkistä löydät saksankielisen internetsivuston, joka käsittelee viime vuosien itävaltalaiskirjailijoita ja heidän teoksiaan:
http://www.literature.at/elib/index.php5?title=Oesterreich_-_Gegenwarts…
Hoitolaitosten tilaratkaisuista esteettiseltä kannalta, taideteoksista hoitolaitoksissa sekä taiteen ja kulttuurin merkityksestä hoidossa yleensä löytyy tietoa esim seuraavista teoksista: Hyyppä, Markku: Kulttuuri ja terveys, Edita 2005, Liikanen, Hanna-Liisa: Taide kohtaa elämän, Suomen mielenterveysseura 2003, Parantava taide, Toimihenkilöjärjestöjen sisistysliitto 2001, Dementiakoti, Suomen dementiahoitoyhdistys 2003, Simpanen, Marjo-Riitta: terveyttä taiteesta, Minerva 2007.
Värien vaikutusta tilaan ja ympäristöön käsitellään esim. suraavissa teoksissa: Rihlama, Seppo: Värit ja kuviot ympäristövaikuttajina, 1993, Rihlama, Seppo: Väri sisustuksessa, 1998 ja Huttunen, Matti: Värit pintaa syvemmältä, WSOY 2004
Turun kaupunginkirjaston kirjastokortilla ei voi lainata Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta, vain turkulaisten tieteellisten kirjastojen kortilla voi lainata, lisätietoja
http://www.turkuamk.fi/Public/default.aspx?contentid=13803
Kyseessä näyttäisi olevan Salme Sadeniemen kirja Pension Grunérin tytöt. Kirja kuvaa tyttökoululaisten elämää 1850-luvun Hämeenlinnassa. Lopussa on erillinen luku, jossa kerrotaan tyttöjen myöhemmistä vaiheista, hautamuistomerkistä jne.
Kirja on ilmestynyt 1950, siitä on otettu painos myös vuonna 1980.
Kirja on listattu Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Hämeenlinna kaunokirjallisuudessa -luetteloon
http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/hamekok.htm
Kyselimme asiaa kirjastoammattilaisten valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta sielläkään ei kukaan tunnistanut etsimääsi kirjaa. Tietäisiköhän joku lukijoistamme?
Kirjasta Monty Roberts Hevoskuiskaajan käsikirja voi lukea hevosen psykologiasta. S. 165 on kilpailuvietistä ja hevosen halusta voittaa. Hevonen oppii pitämään kilpailua hauskana ja on valmis laukkaamaan.
Lähde: Roberts, Monty: Hevoskuiskaajan käsikirja. Readme 2008.
William Wordsworthin runon "Lines written in early spring" eli "Säkeitä varhain keväällä" on suomentanut Aale Tynni ja se sisältyy Wordsworthin runojen suomennoskokoelmaan vuodelta 1949. Sähköisessä muodossa runoa ei ole suomeksi luettavissa, mutta saat suomennoksen sähköpostiisi.
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/files/9622/9622-h/9622-h.htm
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Wordsworth, William: Runoja. (Runot valinnut ja esipuheen kirjoittanut Tellervo Tapionlinna ; suomentaneet Aale Tynni, Yrjö Jylhä ja Lauri Viljanen, WSOY, 1949).
Hämeenlinnan pääkirjastossa on muun muassa englanninkielisiä lukemistoja, jotka ovat helppolukuisia ja tarkoitettu juuri kielen opiskeluun. Esimerkiksi S. H. Burtonin Six Ghost Stories ja Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes Investigates saattaisivat kiinnostaa.
Muista voisi ajatella vaikkapa Elizabeth Schaeferin kirjaa Star Wars : the force awakens. Myös Enid Blytonin Viisikko-sarjaa on englanniksi. Jeff Kinneyn Diary of a wimpy kid (Neropatin päiväkirja) -kirjat ovat suosittuja myös englanninkielisenä.
Suzanne Collinsin Hunger Games ja J. K. Rowlingin Harry Potterit ovat tietysti suositeltavia, mutta sekä sivumäärältään että kieleltään edellisiä haastavampia.
Help deskillä tarkoitetaan tukikeskusta tai paikkaa, josta käyttäjät saavat tukea päivittäisiin laitteiston tai ohjelmiston käyttöongelmiin. Tällaista toimintaa hoitaa mm. Sonera. Jos käytössäsi on internet, voit löytää useita vinkkejä osoitteesta www.evreka.fi hakusanalla help desk.
Helsingin kaupunginkirjastossa on teos Tourniaire, Francoise: The art of software support design and operation of support centers and help desks. Upper Daddle River, NJ, Prentice Hall, 1997. Help Desk Institute Nordic on julkaissut kirjan Aale Roos ja Pekka Systä: Help desk - asiakastuen käsikirja.(1998) Help Desk Instituten sivuilla http://www.dpmc.fi/hdi/ julkaistaan aiheeseen liittyviä tiedotteita.
Vaahteramäen Eemeli -elokuvilla on jälkiäänityksen suhteen monenlaista historiaa Suomessa. Jotakin saimme selville:
1970-luvulla Vaahteramäen Eemeli -elokuvat tekstitettiin suomeksi. Niissä oli huomion arvoista, että kertojan äänenä on Astrid Lindgren.
1988 luvulla Vaahteramäen Eemeli -elokuvia julkaistiin VHS-videoilla. Joissakin on tekstitys, joissakin jälkiäänitys suomeksi. VHS-kasettien alku- ja lopputeksteissä suomenkielistä työryhmää ei ole eritelty.
Vaahteramäen Eemeli (1971, ohjaus Olle Hellbom) : FS-filmin DVD-julkaisussa vuonna 2006 Suomenkieliset äänet olivat seuraavat: Inkeri Wallenius, Jan Lindroos, Tom Pöysti, Maija-Liisa Peuhu, Annituuli Kasurinen, Kari Tamminen, Rinna Paatso, Seela Sella. Äänitys: Markus Degerman,...
Kuppien valmistajista ja erityisesti hinta-arvioista kannattaa kysyä vanhojen astioiden myyntiliikkeistä, tässä muutama Astiataivas https://www.astiataivas.fi/ ja Huutokauppa Helander https://www.helander.com/fi. Myös Facebookissa on keskusteluryhmiä keräilijöille, https://www.facebook.com/search/top/?q=arabia-iittala-ker%C3%A4ily-k%C3…
En löytänyt näitä leimoja tästä ruotsinkielisestä sivusta, jossa on suomalaistenkin posliinivalmistajien leimoja, http://www.signaturer.se/index.htm Leimoja on aika vähän julkaistu hakemistoina, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=leimat
Someron kaupunginkirjastosta löytyy kirjallisuutta posliinista ja sen keräilystä, https://somero.finna.fi/Search/Results?...
En löytänyt myssy- sanalle enkä sen johdannaisille kerrotunlaista käyttöä. Asiaa on kysytty laajasti työtovereilta ja lisäksi Suomalainen fraasisanakirja on tarkistettu. Mahdollisesti kiinnosrtavana kuriositeettina kerrotttakoon, että Lounais-Suomesta kotoisin olevan kollegan lapsuudenkodissa piti istua hiljaa ja kiltisti "ku tokka" (docka- sanasta arvattavasti). Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistossa voisi olla tähän kysymykseen jotain lisää kerrottavaa. Osoite on Hallituskatu 1, Helsinki ja puhelinnumero 09-0201131240, aukioloajat ma-pe klo 9-16.
