En löytänyt myssy- sanalle enkä sen johdannaisille kerrotunlaista käyttöä. Asiaa on kysytty laajasti työtovereilta ja lisäksi Suomalainen fraasisanakirja on tarkistettu. Mahdollisesti kiinnosrtavana kuriositeettina kerrotttakoon, että Lounais-Suomesta kotoisin olevan kollegan lapsuudenkodissa piti istua hiljaa ja kiltisti "ku tokka" (docka- sanasta arvattavasti). Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistossa voisi olla tähän kysymykseen jotain lisää kerrottavaa. Osoite on Hallituskatu 1, Helsinki ja puhelinnumero 09-0201131240, aukioloajat ma-pe klo 9-16.
Eduskunnan täysistuntoja on voinut seurata verkosta syksystä 2008 alkaen. Linkki täysituntojen, mm. kyselytuntien, verkkolähetyksiin on http://www.goodmoodtv.com/internettv/application/eduskunta/system/Edusk… . Eduskunnan etusivulla http://www.eduskunta.fi on linkki verkkolähetyksiin.
Jääkiekon SM-liigan ja NHL:n lähetyksiin on syksyllä 2005 yksinoikeudet Canal+:lla. Näitä lähetyksiä pystyy toki katsomaan tietokoneellakin, jos tietokoneessa on digikortti.
Lizzie McGuire -kirjat perustuvat Terri Minskyn luomaan amerikkalaiseen televisiosarjaan, jota on esitetty myös Suomessa. Televisiosarjan pohjalta on tehty myös elokuva. Sanoma Magazines Finland kustantaa Suomessa Lizzie McGuire -kirjasarjoja. Kirjoittajia sarjassa on useita, mutta kirjoittajien henkilötiedot ovat todella kiven alla. Niin myös Kirsten Larsenin. Yksi vinkki voisi olla tiedustella asiaa kustantajalta, palautelomakkeen löydät täältä http://www.asiakaspalvelu.fi/palaute/ . Englannin kielellä Lizzie McGuire -ilmiöön voi tutustua esim. osoitteessa: http://en.wikipedia.org/wiki/Lizzie_McGuire .
Tiedustelin tuota kappaletta Santanderin asiakaspalvelusta. Kappaleen nimi on One and one. Kappaleen laulaa Laura Närhi ja se on tehty nimenomaan tuota mainosta varten.
Helsingin kaupunginkirjaston osalta eduskuntavaalien esitemateriaalia ja tilaisuuksia koskien kirjastoja on ohjeistettu seuraavan linjan mukaisesti :
- puolueet ja yksittäiset ehdokkaat voivat pitää suljettuja kokouksia kirjaston kokoustiloissa
- puolueet ja yksittäiset ehdokkaat eivät voi järjestää kirjastoissa avoimia yleisötilaisuuksia
- vaalimainoksia ei saa laittaa esille kirjastoihin
Kirjasto voi itse halutessaan järjestää tasapuolisuusperiaatetta noudattavia vaaliaiheisia tilaisuuksia eli paikalle tulee kutsua usean eri puolueen edustajia. Tällaisia ovat esim. paneeli- tai keskustelutilaisuudet.
Tällä hetkellä kirjastoissa ei ole resursseja pitää yllä toimivaa vaali-infopistettä, jossa puolueet ovat tasapuolisesti edustettuina ja...
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan kirjaston myöhässä oleva aineisto siirtyy perintätoimiston perittäväksi n. 60 vuorokauden kuluttua eräpäivästä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Poikasi lainan eräpäivä oli 18.9., joten ehditte hyvin palauttaa kirjan ennen sen siirtymistä perittäväksi.
Olisikohan kyseessä Camilla Mickwitzin "Jason ja vihainen Viivi"? Teos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1977 ja viides painos otettiin vuonna 1985. Kirja kertoo kerrostalossa yksinhuoltajaäitinsä kanssa asuvasta pikku-Jasonista ja hänen naapureistaan.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoista voit tarkistaa alla olevasta linkistä HelMet-kirjastotietokantaan.
Lähteet:
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
https://finna.fi
http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Elokuvia lainataan VHS-muodossa vielä jonkin verran, mutta niiden kysyntä kirjastoistakin on nykyisin varsin vähäistä. HelMet-kirjastojen tietokannasta niitä näyttää tällä hetkellä kuitenkin löytyvän vielä 4685 kappaletta (joista tosin aika monet ovat joko kadonnut- tai laskutettu-tilassa). Vähäisen kysynnän vuoksi esimerkiksi täällä Pasilan kirjastossa VHS-kasetit on siirretty avohyllyistä varastoon, mutta ne ovat sieltä kyllä edelleen lainattavissa. HelMet-kirjastojen VHS-kokoelman voit tarkastaa täältä:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=**&searchscope=9&m=f&l=&b…
Lahjoituksina kirjastot eivät valitettavasti voi eivätkä koskaan ole voineetkaan ottaa vastaan videokasetteja, koska kaikki kirjastokäyttöön tulevat...
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta vastattiin näin:
Kysymykseen kynttilän ja öljylampun paremmuudesta on vaikea antaa oikeata vastausta, koska vertailevaa tutkimustietoa esim. hiukkaspäästöistä ei tunnu helposti löytyvän. Yleisesti voi kuitenkin sanoa, että palamisen päästöt ovat mahdollisimman pienet silloin, kun polttoaine on puhdasta ja palaminen saadaan sujumaan mahdollisimman täydellisesti. Harkiten voisi päätellä, että puhtaan lamppuöljyn palaminen hyvissä olosuhteissa tuottaa vähemmän hiukkaspäästöjä kuin kynttilän polttaminen. Öljylampun tai –tuikun säätäminen (esim. sydämen oikea pituus) lienee helpompaa kuin kynttilässä, joka ainakin jossakin palamisen vaiheessa aina savuttaa näkyvästi eli tuottaa silmin havaittavia...
Tässä tarkoitetaan varmaankin lastenkirjaa. Wikipedian mukaan "lastenkirja on nimitys eräälle kirkolliselle asiakirjaryhmälle, joka sisältyy kirkonarkiston henkilörekisteriarkistoon. Muodoltaan se on rippikirjan kaltainen ja sitä täydentävä. Lastenkirjan tehtävänä oli kontrolloida niiden lasten edistymistä kristinopintaidoissa, jotka eivät vielä olleet päässeet ripille ja näin ollen tulleet merkityiksi seurakunnan rippikirjaan muun perheen yhteyteen".
Suomen sukututkimusseuran nettisivuilla sanotaan, että lastenkirjat ovat sukututkimuksen lähdeaineistoa. Ne ovat "luettelo perheen lapsista, jotka eivät ole vielä päässeet ripille". Niitä pidettiin "useimmiten itäsuomalaisissa seurakunnissa".
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lastenkirja...
Mainitsen muutamia: Klassikko Johan Turi. Kertomus saamelaisista
(Muittalus samid birra); Aikio, Eläinten nahoissa; Guttorm Eino. Tunturimorsian ; Mattus Ilmari. Covcjäävrist Kaamasan = Syysjärveltä
Kaamaseen (inarinsaamel.); Fofonoff Claudia. Paatsjoen laulut (kolttasaamel); Paadar-Leivo. Vieras talvi, Vest Jovnna-Ande. Poropolku sammaloituu; Paltto Kirstin Juokse nyt naalin poika ja Voijaa minun poroni.
Runojen puolella tietenkin Valkeapää ja Rauni Magga Lukkari. Käännöksiä on siis vähän. Muista myös Antologia
Skabmatolak : Tulia kaamoksessa. Saamelaisen kirjallisuuden antologia.
Porin kaupunginkirjasto - Satakunnan maakuntakirjasto toimii unkarilaisen kirjallisuuden keskuksena Suomessa.
Lisää tietoa löytyy osoitteessa http://www.pori.fi/kirjasto/unkari .
Kirjastosta voi toki kysellä kirjavinkkareita kouluunkin. Useissa kirjastoissa on viime vuosina satsattu kirjavinkkaukseen. Yleisemmin käydään ala-asteilla, mutta on myös yläasteikäisten nuorten kirjallisuuteen perehtyneitä kirjastonhoitajia. Kirjavinkkareista on tekeillä valtakunnallinen lista.
Kannattaa ottaa yhteyttä lähikirjastoon ja neuvotella. Jos ei kunnassasi vielä ole resursseja kirjavinkkaukseen kouluilla, saat varmasti sovittua vierailuajan kirjaesittelyineen kirjastoon.
Otavan Signal-sarjassa on julkaistu seuraavat teokset:
Geoffrey Beattie: Belfastin pojat (The corner boys, suom. Jukka Nyman, 1999)
Christina Nord Wahldén: Liian lyhyt hame? (Kort kjol, suom. Nora Schuurman, 1999)
Melvin Burgess: Hepo (Junk, suom. Jukka Nyman, 1999)
Walter Dean Myers: Peto (Monster, suom. Jukka Nyman, 2000)
Susanne Fülscher: Mustaa kajalia (Schöne Mädchen fallen nicht vom Himmel, suom. Tiina Hakala, 2000)
Peter Pohl: Valonarkaa (Man kan inte säga allt, suom. Nora Schuurman, 2000)
Julia Bell: Ahmatti (Massive, suom. Sirpa Kähkönen, 2003)
Christina Wahldén: Kunnian tähden (Heder, suom. Nora Schuurman, 2003)
Nick McDonell: Vuoden viimeiset bileet (Twelve, suom. Suvi Mikkola, 2004)
Randa Ghazy: Rauhaa! (...
Helsingin kirjastoissa ei valitettavasti ole kotiin lainattavia tietokoneita.
Alla on linkki hakutulokseen Helmet-kirjastoista nimellä Gilles Deleuze. Tuloksena on sekä hänen kirjoittamiaan teoksia että häntä käsitteleviä kirjoja. Voit halutessasi rajata hakua sivun vasemmasta reunasta esim. teoksen kielen perusteella:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SGilles%20Deleuze__Ff%3Afac…
Jos tarvitset lisää tiedonlähteitä, löydät niitä hakupalvelu Finnan kautta. Alla on linkki hakutulokseen Finnasta, josta löytyy kirjojen lisäksi mm. opinnäytteitä ja artikkeleita:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Gilles+Deleuze%22&type=A…
Maa, multa, maaperän pintakerros on maaperän orgaaninen eli eloperäinen aines, mineraalien ja humuksen seos. Humusta (humus eli mullas) syntyy kun lahottajabakteerit ja sienet hajottavat kasvi- ja eläinperäistä jätettä. Maassa elää myös lukuisia hyönteisiä ja nilviäisiä. Maa on kokonainen ekosysteemi pienoiskoossa. Se sitoo ja varastoi ravinteita, joita kasvit käyttävät hyväkseen. Kasvit imevät juurillaan maasta vettä ja ravinteita. Yhteyttämisessä kasvit imevät hiilidioksidia ilmakehästä. Juurien kautta maahan vapautuu yhteyttämisessä syntyneitä sokereita ja aminohappoja. Tämä edistää maaperän orgaanisen aineksen hajoamista, jossa vapautuu kasvien tarvitsemia mineraaliravinteita. Osa hiilestä muuntuu pysyviksi orgaanisiksi...
