Kysyjän viestissä ei täsmennetä, minkä kirjaston kokoelmissa tiedotuskeskus on kertonut laulun Visa från Utanmyra löytyvän, mutta Porin pääkirjaston musiikkiosastolta löytyy nuottikokoelma Vispop 1, joka sisältää tämän laulun sanat ja ainakin melodianuotin.
Pianosovitus löytyy HelMet-kirjaston kokoelmasta nuotista Pianoklassiker (suora linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b2007579~S9*fin). Tämän saa kaukolainaksi Porin pääkirjaston kautta.
Suomenkielistä versiota tästä laulusta ei ainakaan Viola-tietokannan mukaan ole olemassa. Tai jos on, sitä ei löydy tietokantojen perusteella, kun emme tiedä käännöksen nimeä (voi olla jossain suomenkielisellä nimellä ilman viittausta alkukieliseen nimeen).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Highway Flowers on The Regentsin versio Jonny Loken valssista Asfalttikukka. Jonny Loke oli säveltäjä Ernest Pingoudin (1888-1942) salanimi.
Regentsin versiossa valssi on muunnettu nelijakoiseksi twistiksi ja alkuun on lisätty intro, jota alkuperäisessä sävelmässä ei ole. Tätä muunneversiota ei ole julkaistu nuottina. Alkuperäisen Asfalttikukka-valssin nuotit löytyvät esimerkiksi Suuri Toivelaulukirja osa 7:stä. Siitä näkee ainakin nuoteista perusmelodian sekä soinnut. Tabulatuureja kappaleeseen ei ole julkaistu.
Laajempaa nuotinnosta tai tabulatuureja on mahdollista tiedustella Muusikoiden.net-sivuston keskustelufoorumilta. Sen Tanssimusiikki-osiossa on keskusteluketju "Nuotteja + sointuja + sanoja + apua". Osion osoite on http://...
Hämeessä ei ole Uno Cygnaeus -museota eikä muuallakaan Suomessa. Jyväskylän yliopiston museossa on ilmeisesti kuitenkin aineistoa myös Cygnaeuksen elämäntyöstä, http://www.jyu.fi/tdk/museo/uno.html
Hämeenlinnassa on Uno Cygnaeuksen muistolaatta hänen syntymäkotinsa paikalla sijaitsevan talon seinässä osoitteessa Saaristenkatu 5,
http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Kulttuuri/Taidemuseo/Julkinen/Muisto…
Hämeenlinnassa on myös vuonna 1965 valmistunut Uno Cygnaeuksen muistomerkki "Kasvun kivi" Kaurialan koulun edustalla. Veistos on Harry Kivijärven suunnittelema, http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Kulttuuri/Taidemuseo/Julkinen/Veisto…
Cygnaeuksen lapsuuden kotipaikkakunnalla Janakkalan Leppäkoskella on Armas Hutrin suunnittelema Cygnaeuksen...
Hei,
Kiitos kysymyksestä.
Kyseessä on Rare Export -elokuvaa varten luotu teos, jota ei siis ei ole oikeasti julkaistu. Elokuvassa esiintyvät kirjan sivut on julkaistu netissä.
Joulupukista löytyy tietoa ainakin jouluperinteisiin liittyvistä kirjoista. Hieman samantapaista tietoa pohjoisesta mytologiasta voi löytää teoksista:
Egerkrans, Johan: Pohjoismaiset taruolennot (Minerva, 2014)
Tukiainen, Maaretta & Frey, Markus: Pohjolan voimaeläimet (Tuuma-kustannus, 2018)
Haavio, Martti: Suomalainen mytologia
Harva, Uno: Suomalainen muinaisusko (uudistettu laitos: SKS, 2018)
Pulkkinen, Risto: Suomalainen kansanusko (Gaudeamus, 2014)
Ganander, Christfrid: Mythologia Fennica (3. täyd. laitos, Salakirjat, 2016)
Internetsivu http://www.koulukanava.fi/historia/muinegy/ on tarkoitettu koululaisten käyttöön. Sivuilla on lyhyt selostus mm uskonnosta, pyramideista, kirjoitustaidosta, Niilistä. Lisäksi kunkin sivun lopussa ehdotettuja tehtäviä, kirjallisuutta ja linkkejä (mm. oman nimen voi kääntää hieroglyfimuotoon).
Kirjassa Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992) on seuraava tieto: "Mirella: italialainen muunnos nimistä Mireille, Miranda tai Mirabella. Katso Mirelle, Mira." Suomalaisessa almanakassahan Mirella-nimeä ei ole, mutta Mira viettää nimipäivää 30.04.
Kirjassa Olga Chastnaya-Leppäniemi: Valitse nimi lapselle!
on mm. italiankielisten nimien luettelo, jossa Mirella-nimi mainitaan. Nimipäivä on 01.11.
Tämänkaltaisiin kysymyksiin on hieman vaikea vastata (varsinkin kun kyseessä on julkisuutta kaihtava kirjailija), mutta tässä joitakin asioita, jotka Huovisesta kannattaa mainita, kun aivan viime vuosien tapahtumia pohditaan:
- Huovisen suosio näyttää vakaalta, esim. Konsta Pylkkänen etsii kortteeria (2004) oli ilmestymisvuotensa neljänneksi myydyin romaani Suomessa. Edelle menivät vain Dan Brownin Da Vinci -koodi, Jari Tervon Myyrä ja Ilkka Remeksen Hiroshiman portti.
- Huoviselle myönnettyjen tunnustuspalkintojen lista on pitkä. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin v. 1999.
- Huovisen romaanista Koirankynnen leikkaaja valmistui viime vuonna elokuva, joka voitti useita Jussi-palkintoja (mm. paras elokuva ja paras ohjaus).
- Huovinen...
Kirjastoista löytyy lukuisia lasten ja nuorten animaatioita käsitteleviä kirjoja. Suuri osa teoksista on englanninkielisiä, mutta tietoa animaatioista löytyy myös suomeksi.
Yleisesitys animaatioiden historiasta on esimerkiksi teoksessa
Beck, Jerry: Animation art: from pencil to pixel, the history of cartoon, anime & cgi. Harper Design International, an Imprint of HarperCollins Publishers 2004.
Animaatioista yleensä kerrotaan myös seuraavassa tietokirjassa
Tietoretki, Lasten tietokirjasto, osa 8, Sanat ja kuvat. Weilin & Göös 2005.
Seuraava hakuteos sisältää listan ja lyhyet juoniselostukset japanilaisista animaatioista 90 vuoden ajalta
Clements, Jonathan: The anime encyclopedia. A guide to japanese animation since 1917. Stone...
Svensk biblioteksforskning saattaisi olla aika lähellä suomalaista Signumia. DIK forum puolestaan näyttäisi käsittelevän ainakin jonkin verran samankaltaisia aiheita kuin Tietoasiantuntija.
Näistä linkeistä pääsee tutustumaan ruotsalaisiin kirjastoalan lehtiin:
Svensk periodica online - A. Bok- och biblioteksväsen
http://www.kb.se/Nbp/sysframe.htm
Kulturnät Sverige - bibliotek
http://www.kultur.nu/Bibliotek/Tidskrifter/index.asp
Ruotsin kuninkaallisen kirjaston päivystävä kirjastonhoitaja, Kungliga biblioteket - Jourhavande bibliotekarie osaa varmasti vastata myös lehtien sisältöjä koskeviin kysymyksiin:
http://www.eref.se/se-kb/vrl_entry.asp
Turun kaupunginkirjastossa voi käydä lukemassa seuraavia alan lehtiä: Biblioteksbladet, Bis, DIK...
Varaus onnistuu vasta sitten kun edes yksi kappale on ehtinyt lainattavaksi johonkin kirjastoon. Teos on niin uusi ettei yhtään kappaletta ole vielä kirjastossa. Ei varmaan kestä kovin kauan että varaus jo onnistuu.
Internetistä löytyy maininta, että Etelä-Suomessa nimitystä Uskelan reki käytettiin leveästä ja kevyestä ajoneuvosta.(Uskela on Varsinais-Suomessa sijaitseva Suomen entinen kunta ja vanha kirkkopitäjä, joka on perustettu mahdollisesti jo 1200-luvulla. Uskelan kunta perustettiin vuonna 1868 ja liitettiin Saloon vuonna 1967 (Wikipedia)). Netistä löytyy mainintoja pienestä ja kauniista kasanilaisesta reestä, mutta ei tarkempaa kuvausta.
Lyhenne isv. voisi mahdollisesti viitata venäjänkieliseen sanaan ’izvoztsik’= ajaja, ajomies, ajuri. (vrt. vossikka)
Kaupunginkirjaston kokoelmassa on vähänlaisesti teoksia, joissa olisi tietoa erilaisista rekityypeistä. Lähinnä löytyy vain maininta siitä, että työrekiä oli kahta päätyyppiä, läntinen ja...
Lauri Pohjanpään runo "Vanha koti : Ma kiitän ja siunaan" kuuluu ainakin teokseen: Tämän runon haluaisin kuulla. 2 / toim. Satu Marttila, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen
Lähde: Pirkanmään kirjastojen Piki-verkkokirjasto https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_li…
Kertomus onnellisen miehen paidasta on alunperin kansantarina. Se sisältyy yhteen venäläiskirjailija Leo Tolstoin kouluja varten laatimista lukemistoista, jotka sisälsivät mukaelmia eri maiden kansansaduista. Suomeen tarina on kulkeutunut mitä todennäköisimmin juuri Tolstoin ja maassamme hänen ajatuksiaan tunnetuksi tehneen Arvid Järnefeltin kautta, joka otti sen mukaan toimittamaansa kirjaan Lukemisen ja kirjoittamisen alkuopetus (Otava, 1905). Järnefelt ei tosin kirjassaan Tolstoita mainitse, mutta hänen Kuningas ja paita -versionsa perustuu selvästi samaan alkutekstiin kuin vuonna 1908 Jokamiehen ja joka naisen viikkolehdessä Tolstoin nimissä julkaistu samanniminen tarina.
Jokamiehen ja joka naisen viikkolehden Kuningas ja paita löytyy...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole kyseistä nuottia ainakaan vielä. Amazon.comin nettikaupasta huomasin kuitenkin tänä syksynä ilmestyneen nuotin Dream Theater: Metropolis, joka luutavasti on etsimäsi nuotti. Ainakin nuotin ja cdlevyn kansikuvat olivat samanlaiset. Amazonissa ei ollut nuotista sen kummemmin sisältötietoja, mutta ymmärsin sen olevan tabulatuurinuotti.
Kyseisen nuottikokoelman ISBN-numero oli: 0769296521.
Tähän kysymykseen on aika vaikea vastata. Eräs tiedonlähde on Organization of Women Writers in Africa, http://www.owwa.org/html/owwa.html . Etiopian kirjallisuutta esitellään seuraavassa teoksessa: Silence is not golden : a critical anthology of Ethiopian literature, 1995 ja Afrikan kirjallisuutta teoksissa Niklas-Salminen, Ritva: Johdatus Afrikan maiden kirjallisuuteen, 1993, Postcolonial African writers--a bio-bibliographical critical sourcebook, 1998, The Penguin book of modern African poetry, 1998, African literature today -sarjajulkaisu ja sen numero 15, Women in African literature.
Farah, Nuruddin on Etiopiassa asunut somalikirjailija, jonka kirjoja on käännetty myös suomeksi. Jotain apua voisi saada myös Suomi- Etiopia -seurasta,...
Inferno on Julie Kagawan Talon-saagan viides osa. Julkaisija on Harper Collins Nordic. Kustantajalta ilmoitettiin, että näillä näkymin Talon-saagan viidennestä osasta ei ole tulossa suomennosta.
Kotimaisten kielten keskuksen ja Karttakeskuksen julkaiseman Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Kongonsaaren nimen sisältö on valitettavasti epäselvä. Nimen alkuosaa voi verrata sanoihin konka, konko ’koukku’ ja konkelo ’mutkainen, kaatuva tai kaatunut puu’
https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63b/SuomalainenPaikannim… (2019)
Kysymyksesi on sen verran spesifi, että Suomessa saatavilla olevista kirjoista tuskin löytyy vastausta kysymykseesi. Suosittelenkin ottamaan yhteyttä suoraan hotelliin esim. sähköpostitse info@haparandastadshotell.se . Hotellin kotisivu löytyy osoitteesta http://www.haparandastadshotell.se/ .
Voit kokeilla myös laajempaa Internet-hakua esim. Googlessa, http://www.google.com . Laita hakukenttään esim. seuraavanlainen hakulauseke: historia "haparanda stadshotell". Näin voit saada esiin kiinnostavia linkkejä.
Nykysuomen sanakirja, osa 4 (WSOY, 1996), kertoo palkka-sanan eri merkityksistä mm. seuraavaa sivulla 189: "Paha saa aina palkkansa 'rangaistuksensa'". Eli pahan palkka on rangaistus pahantekijälle.
Suuressa sitaattisanakirjassa, osassa 3 (Otava 1982) s. 267, mainitaan seuraavanlainen sitaatti: "Tää opetus nyt mielees paina:/ On paha pahan palkka aina" Wilhelm Busch (1832-1908). Busch on kirjoittanut mm. tunnetun lastenkirjan "Maks ja Morits - kertomus kahden pojan seitsemästä kepposesta"
