Tähän hätään ei löytynyt uimastadionin mittoja tai piirustuksia, mutta hahmotellaan hieman tilavuutta.
Täysimittaisen olympiauima-altaan mitat ovat nykyisellään 50 m x 25 m x 2-3 m. Yhden radan leveys on 2,5 metriä, joten nykyisellään olympia-altaassa on kymmenen rataa, joista uloimmat radat ovat kilpailuissa tyhjiä. Uimastadionilla ratoja on kuvien ja muistin pohjalta 8, jolloin leveys on 20 metriä, jos oletamme, että radan leveys on myös Helsingin olympialaisissa ollut 2,5 metriä. Syvyydelle nykyiset allassertifikaatit antavat joustovaraa kahden ja kolmen metrin väliltä. Valitaan niistä vaikka tuo 2 metriä - muistikuvat eivät ylety tällä erää altaan pohjaan.
Tällöin tilavuudeksi saadaan 50 m (pituus) x 20 m (leveys) x 2 m (syvyys) eli...
Tuglas-seuran Internetsivuilta löytyy Kalev Keskülan artikkeli: Tallinnan kaupunki ja sen jälkiä kirjallisuudessa. Artikkelissa mainitaan mm. kirjailijat
Jaan Kross, Mati Unt(Syystanssi)ja Gert Helbemäe(Uhrilaiva), joiden kirjoja on suomennettu. Löydät artikkelin osoitteesta http://www.tuglas.fi/artikkelit/artikkelit.html
Voit myös kysyä lisätietoja Baltia-kirjastosta, yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tuglas.fi/Tuglas-seura/baltiakeskus.html
Roma-tietokannasta löytyy useita kirjaviitteitä. Roman osoite on http://www.pori.fi/kirjasto/roma/tietoja.html
Plussa-tietokannasta löydät kirjojen sijaintitiedot. Osoite on http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?lib=H&sivu=pikahaku
Teoksessa MAAILMANKIRJALLISUUDEN kultainen kirja 3 : Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933) on suomennosnäytteitä englantilaisesta kirjallisuudesta kautta aikojen. 1700-luvun näytteiden joukossa on mm. William Collinsin (1721-1759) oodi Illalle (Evening) s. 342-343. Kirjassa esitellään myös muita ko.aikakauden runoilijoita. Esim. teoksesta Kansojen kirjallisuus, osat 5 ja 6, saat taustatietoa aiheellesi. Kirjojen sijanti- ja saatavuustietoja pääkaupunkiseudulla voit katsoa Plussa-tietokannasta
http://www.libplussa.fi/
Espoon ja Helsingin kaupunginkirjastoista löytyy kirja
Schellberg, Dirk: Didgeridoo - Ritual Origins and Playing Techniques. Saatavuuden näet aineistotietokannasta http://www.helmet.fi .
Didgeridoosta on runsaasti nettisivuja sekä suomeksi että muilla kielillä. Hae esim googlella http://www.google.fi hakusanoilla didgerido, didgeridoo, didjerido tai didgeridu.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Didgeridoo
http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2004-10-10,1…:
Australialaisessa Aboriginal art culture -sivustossa http://aboriginalart.com.au/ esitellään myös aboriginimusiikkia ja digeridoota http://aboriginalart.com.au/didgeridoo/dig_intro.html
Mainitsemiesi kirjojen lisäksi kannattaa ehkä tarkistaa seuraavat teokset:
Porkkala : ennen, jälkeen ja Parenteesin aikaan / kirj. Lena Selen, Berndt Gottberg, julk. Degerbynseudun kylätoimikunnan yhdistys 2000, ISBN 952-91-2212-8.
Porkkala 1944-1956 : Neuvostoliiton merisotilaallinen tukikohta : tutkimusraportti / kirj. Pekka Silvast, julk. Sotamuseo 1991, ISBN 951-25-0539-8.
Porkkalan kohtalot / julk. Kirkkonummen kunta. Kulttuurilautakunta 1986, ISBN 951-99713-3-5.
Porkkala on meidän : jälkikatsaus sanoin ja kuvin / kirj. ja toim. Kai Brunila. WSOY 1956.
Tieteellisten kirjastojen tietokannoista ei löytynyt mitään hakulauseella Ivan Belov Porkkala. Ehkä kannattaa vielä kääntyä Eduskunnan kirjaston puoleen, internetissä yhteystiedot:...
Laulun nimi on Nous tähtönen ja se alkaa sanoilla:
Nous tähtönen kirkas yöhön maan, yön varjot poistavi tuo.
Se löytyy Elsa Kojon toimittamasta nuotista Suuri joululaulukirja (WSOY) ja J. N. Vainion toimittamasta nuotista Valistuksen laulukirjan säestyksiä (3. p. 1927).
Kummassakin nuotissa säveltäjäksi on merkitty A. S-g.
Valistuksen laulukirjan säestyksissä sanoittajaksi on
merkitty A. J. B. ja suomentajaksi I. H. Suuressa joululaulukirjassa sanoittajaa ei mainita.
Kyseessä on epäilemättä italialaisen Giovanni Guareschin "Isä Camillo"-kirjasarja.
Don Camillo ei ollut munkki, vaan roomalaiskatolinen kirkkoherra.
Kirjasarja sopii myös lapsille.
Tässä muutamia vaihtoehtoja:
Trenter, Laura: Prätkäjengin jäljillä 2004
Prätkäjengin kosto 2005
Kontio, Tomi: Keväällä isä sai siivet 2000
Austraasian viimeiset lapset 2002
Maan veli 2005
Altschuler, Sally: Kirjoitus kuun valossa 2004
ja muut Zone 5 -sarjan kirjat
Lukuiloa!
Jaako on lounais- ja pohjalaisissa murteissa käytetty muoto nimestä Jaakko. Talonnimenä Jaako on esiintynyt Kolarissa, Pelkosenniemellä, Tarvasjoella, Vihannissa ja Ylitorniolla. Sukunimenä Jaako perustuu talonnimeen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo - Paikkala, Sirkka: Sukunimet.Otava. 2000.
Teosta Tiibetinspanieli, joka kuuluu sarjaan Suomen suosituimmat koirarodut ja jossa yhtenä tekijänä on Petra Palukka, on hankittu Espoossa Leppävaaran kirjastoon ja Vantaalla Martinlaakson kirjastoon ja kirjastoautoon. Tällä hetkellä se on paikalla Martinlaakson kirjastossa. Mikäli kirjastokorttiinne on yhdistetty tunnusluku (PIN-koodi) voitte tilata kirjan lähimpään kirjastoonne osoitteesta www.helmet.fi . Jos tunnuslukua ei ole tai se on unohtunut, tilaus onnistuu myös soittamalla kirjastoon ja antamalla kirjastokortin numeron. Kirjasta peritään varausmaksu 50 senttiä noudettaessa.
Tilastoa käännösmangan määrästä verrattuna muuhun käännettyyn sarjakuvaan ei taida olla. Mm. mangasarjakuvaa myyvästä Fantasiapelit-liikkeestä kerrottiin, että suomeksi mangasarjakuvia julkaisee kolme kustantajaa: Punainen jättiläinen, Egmont Kustannus ja Sangatsu Manga. Ne julkaisevat vuodessa parikymmentä eri nimekettä mangaa. Myyntitiedoista ei löydy tilastoa, mutta liikkeen mukaan mangaa käännetään suomeksi vielä varsin vähän verrattuna muuhun sarjakuvaan, joskin määrä on kasvava.
Tämän vuoden Helsingin kirjamessuilla on monenlaista mangaohjelmaa ja lisäksi suomalaiset mangakustantajat esittäytyvät. Messujen kautta saattaisi saada aiheesta lisätietoa:
http://tour.cosplay.fi/kirjamessut.html
Finncon on suomalainen science fiction- ja...
Voit ottaa yhteyden BTJ-Kirjastopalveluun ja kysyä, ottaisivatko he kirjan myyntiluetteloonsa. BTJ-Kirjastopalvelu välittää kirjoja kirjastoihin Suomessa. Heidän yhteystietonsa löytyvät sivun http://www.btj.fi/ kautta.
Voit tarjota kirjaasi myös Kirjavälitykseen (http://www.kirjavalitys.fi/ ). Kirjavälitys välittää kirjoja kirjakauppoihin.
Kirjastot.fi-sivuilla on Kirjallisuus-kanavalla Pienkustantajien uutuuksia –palsta (http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajatiedotteet/ ), jossa pienkustantajat voivat julkaista ilmoituksia uusista teoksistaan. Ohjeet julkaisuun, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/keskustelut/foorumiohje/ . Voit myös lähettää kuvauksen teoksesta hintatietoineen osoitteella toimitus@kirjastot.fi .
Kirjaa...
Carlo Laszlon kirjoista on suomennettu vain Viides mies.
Larssonin Borell-kirjojen järjestys on seuraava:
Alex Borell ja rasistit. WS 1994
Alex Borell ja totuuden tien tulkit. WS 1995
Alex Borell ja rahan valta. WS 1996
Kylmä hiki -sarjassa on ilmestynyt vain yksi Jukka Parkkisen kirja, Jäljet vedessä. WS 1991.
Jorma Ranivaaran Skeittaaja-sarjaa on ilmestynyt viisi osaa:
Skeittaajan kesäloma.WS 1991
Skeittaaja kakkosketjussa. WS 1992
Skeittaaja lumilaudalla. WS 1993
Keskiyön skeittaaja. WS 1994
Skeittaajan paluu. WS 2004
Wikipediassa on mainittu jo kaksi ensi vuonna (2008) ilmestyvää osaa Nummelan ponitalli-sarjaan: Susivaaran aarre ja Mustan korpin linna. Ilmestymisajankohtaa ei mainita.
Nummelan ponitallia kustantaa WSOY, joten voit tiedustella
heiltä mahdollista ilmestymisaikataulua, osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Iliana-nimi on espanjalainen etunimi ja muunnelna nimestä Ileana joka vuorostaan on muunnella nimestä Helena.
Helena esintyy kreikkalaisessa mytlologiassa missä hän on Zeusin ja Ledan tytär.
Katso lisää
http://www.behindthename.com/name/helen
Helsingissä ei ole kirjailija- tai kirjallisuusmuseota. Eri puolilla Suomea on yhteen kirjailijaan liittyviä museoita, lähin niistä taitaa olla Järvenpään Ahola, jossa kirjailija Juhani Aho ja hänen puolisonsa taiteilija Venny Soldan-Brofelt asuivat:
http://www.jarvenpaa.fi/nahtavyydet/nayta.tmpl?id=14;sivu_id=228
Suomen museoiden yhteiseltä sivustolta löytyy luettelo kirjailijoiden museoista:
http://www.museot.fi/kirjailijamuseot
Ehkä Helsingin kirjastojen kirjailijoitakin käsittelevistä näyttelyistä olisi apua:
Kansalliskirjaston näyttelytiedot löytyvät täältä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kulttuuritoiminta/nayttelyt.html
Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjaston näyttelyistä kannattaa kysyä täältä:
http://www.finlit.fi/palvelut/...
Olisiko tuo 68 vuotta kaksosten yhteinen elinikä...
34 vuotiaat siamilaiset kaksosethan ovat eläneet yhteensä 68 vuotta. Tapahtumien aikajanakin viittaa 33-34 vuoteen.
Voit ensin kysyä lähikirjastostasi, ollaanko siellä kiinnostuneita kirjoistasi. Kannattaa ensin kysyä ennen kuin lähtee kuljettamaan kirjoja, mikäli niitä on paljon. Voit tehdä listan lahjoitettavista kirjoista, jolloin kirjastonhoitaja näkee nopeammin, onko niille kirjastossa tarvetta.
Kirjastoilla on oikeus päättää, mitä ne tekevät lahjoitetulla aineistolla. Aina ei lahjoitettu aineisto päädy hyllyihin, vaan niitä joudutaan heittämään pois. Toisinaan lahjoituskirjat ovat liian huonokuntoisia, toisinaan kirjastoilla on jo kyseiset kirjat eikä uusille ole tarvetta. Tämä karsinta teettää lisätyötä henkilökunnalle, ja siksi olisi hyvä etukäteen tiedustella tilannetta. Huonokuntoisia kirjoja ei kannata lahjoittaa kirjastoon.
50- ja 60-luvun...
Hei!
Tilastokeskuksen kulttuuritilastoista, http://tilastokeskus.fi/til/klt/index.html, löytyy elokuvateattereiden ensi-iltojen lukumäärät. Valitse vasemmasta sivupalkista kohta taulukot, seuraavakasi sivun keskeltä liitetaulukoista Elokuvateatterit 1980-2009 (Excel).
Lähteet:
Suomen elokuvasäätiö, http://www.ses.fi/
Suomen Filmikamari, http://www.filmikamari.fi/page.php?id=1
Televisiokanavien ohjelmatuonnista tilastokeskukselta ei löydy tilastotietoa. Kannattaa kysyä esimerkiksi löytyykö Yleltä tai muilta televisioyhtiöiltä ko. tietoa.
