Mikäli tarkoitat saksanpaimenkoiraa, josta puhekielessä käytetään nimitystä susikoira, se on laillinen ja Suomen kennelliiton hyväksymä rotu. Koirasusi puolestaan on on suden ja koiran risteymä. Se on luokiteltu vieraslajiksi, jota ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.
Lähteet
Kennellitto: Saksanpaimenkoira: https://www.kennelliitto.fi/files/saksanpaimenkoira
Vieraslajit: Koirasusi https://vieraslajit.fi/lajit/MX.5014936
Saamelaisilla on käytössä kaksi rinnakkaista nimiperinnettä. Saamelaisiin kutsumanimiin kuuluu määriteosa, joka on usein vanhemman ja tavallisesti myös isovanhemman nimi: esim. Kaabi Isá Onni (Kaaperin Iisakin Onni). Saamelaisen nimen yhteydessä ei käytetä sukunimeä.
Lisäksi kaikilla on lähtökohtaisesti myös länsimainen nimi, joka koostuu etunimistä, mahdollisista välinimistä ja sukunimestä/nimistä. Saamelaisten sukunimien juuret ovat usein saamenkielisissä etu- tai paikannimissä, mutta niiden kirjoitus- ja äänneasu on Suomen puolella tavallisesti suomalaistettu (esim. Aikio, Näkkäläjärvi). Kolttasaamelaisilla ja Kuolan saamelaisilla sukunimet muodostuvat usein henkilönnimestä ja venäjänkielisestä -ov tai -ev -johtimesta (esim....
Kysymyksesi on sen verran spesifi, että Suomessa saatavilla olevista kirjoista tuskin löytyy vastausta kysymykseesi. Suosittelenkin ottamaan yhteyttä suoraan hotelliin esim. sähköpostitse info@haparandastadshotell.se . Hotellin kotisivu löytyy osoitteesta http://www.haparandastadshotell.se/ .
Voit kokeilla myös laajempaa Internet-hakua esim. Googlessa, http://www.google.com . Laita hakukenttään esim. seuraavanlainen hakulauseke: historia "haparanda stadshotell". Näin voit saada esiin kiinnostavia linkkejä.
Muumimaailman hahmojen kehittäjä ja näin ollen äiti on Tove Jansson. Hän julkaisi ensimmäisen muumi-lastenkirjansa jo vuonna 1945. Tämän jälkeen muumit ovat levinneet sarjakuvina, joita piirsi Toven veli Lars, sekä mm. muumianimaatioina. Muumit asuvat ennen kaikkea lasten mielikuvituksessa ja aikuistenkin, sekä tietysti Muumilaakson sinisessä Muumi-Talossa.
Kivoja pelejä ja muumiaiheista puuhailua sekä todellisen tarinen kuinka muumit syntyvät löydät osoitteesta http://www.muumimaailma.fi/
Tampereen taidemuseolla on muumilaakso, josta löytyy mm. viisikerroksinen Muumi-Talo. http://inter9.tampere.fi/muumilaakso/
Heikki Poroilan Tekijänoikeutta kirjastoille http://www.kaapeli.fi/~musakir/copyright/etusivu.htm sisältää usein esitettyjä kysymyksiä ja myös kysymyksen ja vastauksen karttojen kopioinnista kirjastossa. Kirjaston asiakkailla on oikeus valmistaa kartoista kopioita yksityiseen käyttöön tekijänoikeuslain 12 §:n nojalla.
Tao-Taon tunnusmusiikin voi löytää mm. seuraavilta CD-levyiltä: 30 kaikkien aikojen lastenlaulua, 40 kaikkien aikojen lastenlaulua, Pienten suosikit, Tenavatahdit, Rakkaimmat lastenlaulut ja 40 riemukasta lastenlaulua.
Laulu löytyy myös C-kaseteilta Tenavakaraoke, Lasten TV-suosikit sekä Taotao ja muut tv-tutut.
Kyseessä voisi olla lasten ja nuorten kirja
Höjer, Dan
Pusu, purkka & puucee : kaikella on historiansa
Helsingissä : Otava, 1995
ISBN 951-1-13803-0
Nuoria saattaisi kiinnostaa myös samaa aihepiiriä käsittelevä
Turunen, Ari
Ulkokultaisen käytöksen kirja
Jyväskylä : Atena, 2001 (myös aikaisempia painoksia)
ISBN 951-796-242-8
Näistä teoksista löytyy tietoa väestönsuojelusta talvisodan aikana:
1) Talvisodan historia. 4 : Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat / toimittanut Sotatieteen laitoksen sotahistorian toimisto toimittanut KIRJA 1991
2) Helsingin väestönsuojelu : väestönsuojelun taustaa, toimintaa ja tapahtumia 1927-1989 / Jukka Knuutt KIRJA 1990
3) Sodan ja rauhan rajalla: muistelmia ylimääräisten kertausharjoitusten ajalta syksyltä 1939 / toimituskunta: Sture Merikallio, Antero Heikkinen, Osmo Lampinen KIRJA 1996
Tällä hetkellä Neiti Etsivä-sarjan kirjoja ei lainata niin kovin paljon Vaasan kaupunginkirjastosta, mutta lapset, jotka niitä lainaavat ovat iältään 9-11- vuotiaita.
Tsaarin satula -kirjassa Pena Nummela matkustaa sisarensa Jennin kanssa Keniaan parantelemaan työuupumustaan. Sillä välin Nummelan ponitallia saapuu hoitamaan Penan ja Jennin isoäiti, Ulrika Agte. Iästään huolimatta Ulrika on etevä ratsastaja, joka ottaa vastuun myös ratsastustunneista.
Ulrika saa kuitenkin selville, että Nummelan ponitalli on ajatumassa konkurssiin, ja tallilaiset arvelevat sen Penan stressin syyksi. Pelastaakseen tallin ja hevoset he päättävät järjestää kaupunkiin hevosparaatin mainostamaan tallia. Sen vetonaulana on Ulrikan perintökalleus, tsaarin aikoinaan lahjoittama satula, johon on myös kaiverrettu aarrekartta.
Pena joutuu Keniassa vaikeuksiin, ja samaan aikaan ponitallilla alkaa tapahtua outoja. Tallilla käy...
Kysymyksesi on todella haasteellinen. Yritin kysellä apuja sieltä täältä kollegoilta, mutta vastauksena oli syvä hiljaisuus. Ehdotankin, että kyselet vielä lisää esim. alla olevista runous-linkeistä (esim. Lukukeskuksesta http://www.lukukeskus.fi/ ) ja yliopistojen kirjallisuuden laitoksilta, esim. Helsingin yliopiston Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitokselta, http://www.helsinki.fi/hum/skl/ .
Kuvauksesi siitä, mitä kaipaat, sopisi Helena Sinervon vuonna 2004 ilmestyneeseen romaaniin Runoilijan talossa, jossa päähenkilönä on runoilija Eeva-Liisa Manner. Mutta tässä on siis kyseessä romaani, ei runous. Aikoinaan myös Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä oli kirjoitettu niin, että päähenkilöiden esikuvat olivat...
Salakarin ruotsintajan henkilöllisyys ei ole tiedossa. Canth tuskin on itse käännöstyötä tehnyt - siitä päätellen, että kirjeessään Werner Söderströmille 21.1.1888 hän viittaa Salakarin ruotsinkieliseen laitokseen seuraavasti: "Niinkuin jo kirjekortissa mainitsin, on hra Edlund pidättänyt itselleen oikeuden 'Salakarin' ruotsintamiseen, joten ei siis tällä kertaa voi tulla välillämme sopimusta." (Minna Canthin kirjeet)
Blindskär löytyy digitaalisena täältä, http://digi.kirjastot.fi/items/show/7878
SFS-standardissa nro 4414 annetaan ohjeet siitä, mitä tietoja kirjojen nimiölehdille painetaan ja missä muodossa ja järjestyksessä nämä tiedot esitetään.
Tämän standardin mukaan tekijä on ”henkilö tai yhteisö, joka vastaa julkaisun tiedollisesta ja taiteellisesta sisällöstä” ja toimittaja on ”henkilö tai yhteisö, joka vastaa julkaisun sisällön valmistelusta”.
Standardin mukaan nimiösivulla tulee ilmoittaa vähintään tekijä(t) ja nimeke, myös toimittajan ja avustajan nimet.
Toimittajan osuus ilmoitetaan selvästi esim. ”toimittaja”, ”toimittanut”.
Myös avustajan osuus ilmoitetaan selvästi esim. ”kuvittaja”. Avustajan tiedot voidaan standardin mukaan painaa vaihtoehtoisesti myös nimiösivun kääntöpuolelle.
Kyseessä olevaa standardia kirjojen...
Tiedutelemasi kirja on paikalla tällä hetkellä Nurmijärven kirjastossa, josta se on mahdollista saada seutulainaksi Riihimäelle. Seutuvarausmaksu 2€. Riihimäellä ensimmäinen kappale erääntyy 30.5. Otapa yhteyttä Tietopalveluun kirjasto@riihimaki.fi, p. 019 758 4678, jos haluat tehdä kirjaston kautta seutuvarauksen
Klikkaamalla Tarkasta missä -painiketta saa selville missä kirjastossa kirja on paikalla. Paikalla olevasta aineistosta voi itsekin tehdä hylly- tai seutuvarauksen. Omasta kirjastosta tehty hyllyvaraus on maksuton, mutta seutuvaraus maksaa aina 2€.
Olisiko kyseessä ollut tietoliikennehäiriö, ohjelma on toiminut ainakin kirjastossa normaalisti. Jos tunnusluvussasi on jotain ongelmaa, sinulle voidaan antaa uusi tunnusluku...
Lähin Helsingin kaupunginkirjaston toimipiste Sinulla taitaa olla Ruoholahden lastenkirjasto osoitteessa Santakatu 6. Kirjasto on auki koulujen lukukausien aikana seuraavasti:
maanantai 13:00 - 19:00
tiistai 12:00 - 16:00
keskiviikko - torstai 13:00 - 19:00
perjantai 12:00 - 16:00
Toinen lähikirjastosi on Rikhardinkadun kirjasto osoitteessa Rikhardinkatu 3. Sen aukioloajat ovat:
maanantai - torstai 9:00 - 20:00
perjantai 9:00 - 18:00
lauantai 10:00 - 16:00
Aivan keskustassa on vielä Kirjasto 10, joka toimii Postitalossa osoitteessa Elielinaukio 2 G. Kirjasto 10:n aukioloajat ovat:
maanantai - torstai 8:00 - 22:00
perjantai 8:00 - 18:00
lauantai - sunnuntai 12:00 - 18:00
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot löytyvät...
Aalto yliopiston Arabian kampuskirjastosta löytyy seuraavat teokset:
Comstock, Helen: 100 most beautiful rooms in America (New York 1965)
https://finna.fi
Hine, Thomas: Populuxe (New York 2007) Asiasanat: sosiologia, kulutus, kulutushyödykkeet, aineellinen kulttuuri, amerikkalaisuus, kulutussosiologia, Yhdysvallat --1950-luku --1960-luku
https://finna.fi
Wright, Frank Lloyd: Frank Lloyd Wright’s contribution to the beauty of American life : specially bound House Beautiful. Vol. 98 no. 11, November 1955 (New York 1955)
https://finna.fi
Edwards, Clive: Turning houses into homes : a history of the retailing and consumption of domestic furnishings (Aldershot 2005) Käsittelee sisustuksen historiaa 1700-1900-luvuilla.
Aalto-yliopiston kirjasto...
Lauri Pohjanpään runo "Vanha koti : Ma kiitän ja siunaan" kuuluu ainakin teokseen: Tämän runon haluaisin kuulla. 2 / toim. Satu Marttila, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen
Lähde: Pirkanmään kirjastojen Piki-verkkokirjasto https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_li…
Helsingin, Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen anatomian yksiköt ottavat vastaan ruumiin lahjoituskirjoja. Tietoa aiheesta:
http://www.uef.fi/documents/1081098/1081139/ruumiinluovutustestamentti…
Kuopion yliopisto saa joka vuosi 30-40 testamenttausta. Voimassaolevia testamentteja on noin 800. Opetuskäyttöön otetaan Kuopiossa vuosittain vain kuusi, ja Tampereella kymmenkunta ruumista. Nämä tiedot löytyvät Suomen kuvalehden artikkelista:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/lahjoitetaan-ruumis-tiet…
Julkisia, kaikkia viittä yliopistoa koskevia tilastoja ei ilmeisestikään ole.
