Lähetin kysymyksesi Helsingin yliopiston Luonnontieteelliseen museoon, josko heidän sienituntijansa voisi valaista asiaa, mutta en ole vielä saanut vastausta. Itse en ole kuullut sienien myrkyn tarttuvan kuvaamillasi tavoilla, mutta ainakin ensimmäinen vaihtoehto kuulostaa mahdolliselta. Sienioppaissa yleensä kehotetaan vain välttämään epäilyttävien tai tunnistamattomien sienien poimimista ja varsinkin syömistä, mutta ei kerrota voiko myrkky "tarttua" pinnoilta. Merkitystä on varmaankin sillä, mistä ja kuinka vaarallisesta myrkkysienestä on kysymys tai miten pitkään ne ovat kosketuksissa muihin sieniin.
Tea von Bonsdorff (2020) kertoo kirjassa Ruokasienet Suomen luonnossa, että Suomessa tunnetaan yli 50...
Tähän hätään ei löytynyt uimastadionin mittoja tai piirustuksia, mutta hahmotellaan hieman tilavuutta.
Täysimittaisen olympiauima-altaan mitat ovat nykyisellään 50 m x 25 m x 2-3 m. Yhden radan leveys on 2,5 metriä, joten nykyisellään olympia-altaassa on kymmenen rataa, joista uloimmat radat ovat kilpailuissa tyhjiä. Uimastadionilla ratoja on kuvien ja muistin pohjalta 8, jolloin leveys on 20 metriä, jos oletamme, että radan leveys on myös Helsingin olympialaisissa ollut 2,5 metriä. Syvyydelle nykyiset allassertifikaatit antavat joustovaraa kahden ja kolmen metrin väliltä. Valitaan niistä vaikka tuo 2 metriä - muistikuvat eivät ylety tällä erää altaan pohjaan.
Tällöin tilavuudeksi saadaan 50 m (pituus) x 20 m (leveys) x 2 m (syvyys) eli...
Englanniksi löytyy kaksi sinulle sopivaa teosta:
Marron, Aileen: The henna body art book ISBN: 1-885203-64-0
Fabius, Carine: Mehndi : the art of henna body painting ISBN: 0-609-80319-0
Näitä teoksia ei valitettavasti ole saatavilla pääkaupunkiseudulla,
joten sinun täytyy jättää kaukopalvelupyyntö joko lähimpään
kirjastoosi tai internetissä osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/syke/kaukopal/kaukop.html
Internetistä esim. osoitteesta http//www.varainhankinta.net/index.shtml löytyy paljon tietoa raha-avustusten hakemisesta kuin myös omatoimisen varainhankinnan kehittämisestä. Sivustossa on paljon tietoa, mielestäni hyvin jäsennettynä, joten seulomalla teille varmaankin löytyy oikea lähde avustuksen anomiseksi. Kirjan muodossa on olemassa useita oppaita: esim. Vaijärvi, Kari, Apuraha-avain (vuodelta 1997, ISBN 9529501366). Yleisten kirjastojen kokoelmista löytyy myös luetteloita ja yhteystietoja apurahoja jakavista tahoista esim. säätiöistä, rahastoista jne.
On olemassa myös säätiöpalvelu, joka toimii Suomen Kulttuurirahaston alaisuudessa. Internetosoitteesta http//www.skr.fi pääsette säätiöpalvelun sivuille.
Kannattaa kuitenkin ottaa...
Kolikkojen arvo määräytyy niiden keräily- ja metalliarvon pohjalta. Vuoden 1949 Saksan kolikolla saattaisi olla jo enemmän arvoa kuin valuutan normaali arvo. Tarkempaa arviota kolikon hinnasta voit tutkia teoksesta Standard catalog of world coins. 2003 : 1901-present / by Chester J. Krause and Clifford Mishler. Krause, cop. 2002. Kirja löytyy HelMet-kirjastoista http://www.helmet.fi
Verkossa on useita kolikkojen keräilyyn erikoituneita sivustoja tässä ohjeita keräilyä aloittaville http://koti.mbnet.fi/jm78/ohjeita.html ja Gallery of world coins http://www.worldcoins.org/
Lukuisilla järjestöillä ja yhdistyksillä on Suomessa omat, myös lainaustoimintaa harjoittavat kirjastonsa, joten mitään lainsäädännnöllistä estettä kirjaston perustamiselle ei ole. Kirjastojen lainausoikeuden perustana on tekijänoikeuslain 19§, jossa mainitaan "Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, saa kappaleen levittää edelleen" eli laillisesti hankittuja teoksia voi antaa asiakkaille kotilainaksi. Poikkeuksen muodostavat elokuvateokset ja tietokoneohjelmat, joita ei ilman lupaa voi saattaa lainattavaksi yleisölle. Tekijänoikeuskysymyksistä saa tietoa esim. Heikki Poroilan Tekijänoikeutta kirjastoille -verkkojulkaisusta http://www.kaapeli.fi/~musakir/copyright/etusivu.htm ja...
Ei ole olemassa tutkimusta, jossa käytäisiin kattavasti läpi sarjakuvien asemaa kirjastoissa, joten voin tässä kertoa vain Turun kaupunginkirjaston, lähinnä pääkirjaston aikuistenosaston, käytännöistä ja toimintaperiaatteista.
Turun kaupunginkirjastoon pyritään hankkimaan kattavasti ilmestyvät suomenkieliset sarjakuvat. Niitä hankitaan pääkirjastoon 1-4 kpl / nimeke, oletetusta kysynnästä riippuen. Sarjakuvia hankitaan myös muilla kielillä, lähinnä ruotsiksi ja englanniksi. Sarjakuvia hankitaan myös lähikirjastoihin. Sarjakuvia lainataan vilkkaasti.
Kirjastosta on mahdollista löytää myös vanhempia sarjakuvia, koska niitä on varastoitu. Kirjastossa on myös sarjakuvan tutkimukseen liittyvää aineistoa.
Kun vanhan pääkirjastorakennuksen...
Leslie Dunklingin ja William Goslingin Everyman's dictionary of first names (1987) -kirjan mukaan Shara on Sharon-nimen 'hellittelymuoto' ("pet form"). Sharon taas merkitsee Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (1999) hepreaksi lakeaa maata. Edelleen Lempiäistä lainaten "Raamatussa sillä tarkoitetaan Palestiinan rannikkotasangon kukista ja hedelmistä rikasta pohjoisosaa". Suuren etunimikirjan mukaan Sharon on yleistynyt toisen maailmansodan jälkeen erityisesti anglosaksisissa maissa. Edelleen Lempiäinen arvelee,että nimen raamatullisesta alkuperästä johtunee, että myös Suomen juutalaiset suosivat sitä. - Internetissä voi tutustua englanninkielisiin selityksiin mm. Think baby names -sivuilla http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/...
Iliana-nimi on espanjalainen etunimi ja muunnelna nimestä Ileana joka vuorostaan on muunnella nimestä Helena.
Helena esintyy kreikkalaisessa mytlologiassa missä hän on Zeusin ja Ledan tytär.
Katso lisää
http://www.behindthename.com/name/helen
Carolyn Keene on pseudonyymi (= salanimi, taiteilijanimi) niille kirjailijoille, jotka kirjoittivat Stratemeyer Syndicate-kustantamon julkaisemia Neiti Etsivä ja Dana-tytöt -kirjasarjoja. Edward Stratemeyerin(1862–1930)perustama The Stratemeyer Syndicate -kustantamo olikin kuuluisa siitä, että se oli julkaissut kirjojaan keksityillä kirjailijanimillä, oli alkuperäinen kirjailija kuka tahansa. Kustantamo palkkasi kirjailijoita kirjoittamaan lyhyitä romaaneja kirjasarjaan. Heille maksettiin vain vaatimattomat 125 Yhdysvaltain dollaria tarinaa kohti ja heidän oli myös luovuttava kaikista oikeuksistaan kirjoittamaansa materiaaliin.
Edward Stratemeyerin kuolinvuonna julkaistiin Nancy Drew -sarjan ensimmäinen kirja, The secret of the Old Clock,...
Asiaa käsitellään esim. seuraavissa teoksissa:
- Jari Paavonheimo: Digitaalisen ja painetun rajalla : kirjoituksia kirjasta, digitaalisuudesta ja kirjastosta (2006). Osa teoksen aineistosta on netissä http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/viest/pg/paavonheimo/digitaal… .
- Kirjastot it-ympäristössä, 2005
- Raine Wilén, Terttu Kortelainen: Kirjastokokoelmien kehittämisen ja arvioinnin perusteet, 2007. Tässä kirjassa on esim. artikkeli: Painettujen ja digitaalisten julkaisujen valinta.
Google Scholarista http://scholar.google.fi/ hakusanoilla digitaalinen kirjasto löytyi useita aiheeseesi liittyviä viitteitä, mm.
- Digitaalisen kirjaston infrastruktuuri http://elektra.helsinki.fi/se/k/1459-3467/50/1/digitaal.pdf
tai kokemuksia...
Molemmat kirjat ovat aivan uusia, eikä niitä ole ilmestynyt HelMet-verkkokirjastoon vielä yhtään kappaletta. Siksi niitä ei pysty vielä varaamaankaan. HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä näen, että kirja on aivan vastikään saapunut tukkutoimittajalta, mutta kirjat täytyy vielä käsitellä lainauskuntoon ja viedä rekisteriin ennen kuin niitä voidaan antaa lainattaviksi. Varmasti kirjat ovat tulossa aivan piakkoin lainattaviksi. Kannattaa seurata HelMet-verkkokirjastoa. Kun ensimmäinen kappale kirjaa ilmestyy sinne, varauksen pystyy jo tekemään.
Kaitafilmien digitointi on teknisesti sen verran vaativaa puuhaa, ettei palvelua taida olla vielä missään kirjastossa tarjolla (tämä tieto on toivottavasti piankin väärä). Kuluttajatasoiset kompaktilaitteet maksavat vähintään muutaman tuhannen euron verran, joten mahdotonta tällaisen hankkiminen ei isompaan kirjastoon välttämättä ole.
Kaitafilmejä digitoidaan kahdella päätekniikalla. Se parempi perustuu jokaisen filmin ruudun kuvaamiseen, jolloin lopputuloksena on mahdollisimman hyvälaatuinen digitaalinen versio. Työ on kuitenkin erittäin hidasta ja kaupallisesti ostettuna myös kallista.
Toinen tekniikka perustuu siihen, että filmi heijastetaan valkokankaalle ja kuvataan siitä digitaalisella videokameralla. Nämä kuluttajalaitteet...
Tauno Tukkinen on kirjoittanut teoksen "Mäkeen, mäkeen vaan!: punaisten henkilötappiot Forssassa, Jokioisissa ja Tammelassa 1918" (2001).
Jokioislaisen Unto Kiiskisen kirjat "Äitiä en jätä" (2007) sekä "Orpojen vuosi" (2010) sisältävät sekä dokumentteja että dokumentteihin perustuvia kuvauksia keväästä 1918 Jokioisilla ja sen lähiympäristössä.
Kirjassa "Kuoleman kentiltä : muistojulkaisu vuoden 1918 ajoilta" on pari sivua Jokioisista sekä luettelo työläisuhreista.
Näistä Lahden kirjastosta löytyvät "Orpojen vuosi" seka "Kuoleman kentiltä", muita voi pyytää kaukolainaksi.
Lisää tietoa voisi löytyä myös arkistolähteistä http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sis%C3%A4llissota_1918
Kirjastot kyllä ottavat vastaan kirjalahjoituksia, mutta tällöin kyseeseen yleensä tulevat vain paljon kysytyt ja varatut uutuuskirjat. Helsingissä Pasilan kirjastossa sijaitseva kirjavarasto saattaa ottaa vastaan myös vanhempia nimekkeitä, mikäli sen kokoelmassa on näistä nimekkeistä huonokuntoisia kappaleita, jotka sitten voidaan korvata lahjoituksina tulleilla parempikuntoisilla.
Monissa kirjastoissa on myös kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat saavat tuoda omia kirjoja muiden asiakkaiden ilmaiseksi otettaviksi.
Käytännöt vaihtelevat kirjastokohtaisesti jonkin verran, joten sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan siitä kirjastosta, johon haluaisit kirjoja lahjoittaa.
Kysyttyä tietoa ei löytynyt historiikeista Maanpuolustuskorkeakoululta tai Rajavartiolaitokselta. Näissä puhuttiin ainoastaan merivartiostoista, mutta ei juurikaan yksittäisistä merivartioasemista. Kotkan merivartiomuseosta lähetettiin seuraavat tiedot
Tervehdys Merivartiomuseosta,
Kiitos kiinnostavasta kysymyksestä! Pahoittelen, että vastaukseni venyi tämän päivän puolelle.
Museon arkistosta ei valitettavasti löydy kootusti kattavaa tietoa koko maan merivartioasemien toiminnasta. Asemien luonne ja sijainti on vuokymmenien aikana vaihdellut toiminnan tarpeiden ja kehityksen mukaan paljon, ja käänteistä on meiltä löytyvään aineistoon tallentunut tietoa vaihtelevasti. Taustana vuoden 1948 tilanteelle on edellisenä vuonna tapahtunut...
Maallikkona, mutta aihepiiristä kohtalaisen paljon lukeneena vastaisin näin. Narsismi on luonteenpiirre, jonka "aste" eli voimakkuus ihmisissä vaihtelee. Monet meistä ovat hiukan narsistisia ei taipuvaisia ihailemaan itseämme enemmän kuin mihin ehkä olisi perusteita. Mutta jos oletamme, että kysymyksessä tarkoitetaan ihmistä, jota voidaan pitää "vahvana" narsistina, jolla narsismi on voimakas tai jopa hallitseva luonteenpiirre, voi vastaamista yrittää.
Aito narsisti ei varsinaisesti arvosta ketään muuta pysyvästi, koska toisen ihmisen arvostaminen todennäköisesti häiritsee narsistin omakuvaa. On epätodennäköistä, että narsisti kykenisi arvostamaan ihmistä, joka on asioista eri mieltä, koska narsistin osaamisen ja tietämisen...
Hyvän käytöksen kirjassa vuodelta 1978 sanotaan näin: Ikä on niitä asioita, joista ei yleensä keskustella julkisesti, koska sen on uskottu loukkaavan varsinkin seurueesn iäkkäämpiä naisia, joiden oletettiin haluavan näyttää nuorilta ja haluavan salata oikean ikänsä.
Voisi ajatella, että naisen ikä ja ikääntyminen on ollut olennainen seikka ainakin sellaisessa yhteisössä, jossa naisen pääasiallinen tehtävä on ollut jälkeläisten synnyttäminen. Vanheneminen on ollut siirtymistä roolista toiseen eri tavalla kuin miehillä. Suomalaisessa yhteiskunnassa on sekä naisilla että miehillä nykyään enemmän tehtäviä ja rooleja sekä myös vapautta valita elämäntapansa. Näin ollen voisi luulla, että hyvän käytöksen "säännötkin" muuttuisivat....
Pori perustettiin vuonna 1558. Kaupungin väkiluku oli vuonna 1564 n. 400 asukasta. Samana vuonna Rauman väkiluku oli n. 425 henkeä, joten varsin tasaväkisiä kaupungit olivat keskiajalla. Porin väkiluku oli vuonna 2017 84 587 henkeä ja Rauman 39 377 henkeä.
Lähteet: Tilastollinen vuosikirja 2018 Porin kaupunki https://www.pori.fi/sites/default/files/atoms/files/tilastollinen_vuosi…
Rauman kaupunki tilinpäätös 2018 https://www.rauma.fi/wp-content/uploads/2019/05/Rauman-kaupungin-ja-kau…
Lähteenoja, Aina: Rauman kaupungin historia 1
Porin historia 1-2
Helsingin Kaupunginkirjaston pääkirjastoon (Pasilassa) tulee kiinankielinen sanomalehti "Europe journal".
Lehteä ei lainata kotiin, säilytetään kolmen kuukauden ajan.
Kirjoja on sekä Helsingissä että Espoossa pääkirjastoissa.
