Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta vastattiin näin:
Kysymykseen kynttilän ja öljylampun paremmuudesta on vaikea antaa oikeata vastausta, koska vertailevaa tutkimustietoa esim. hiukkaspäästöistä ei tunnu helposti löytyvän. Yleisesti voi kuitenkin sanoa, että palamisen päästöt ovat mahdollisimman pienet silloin, kun polttoaine on puhdasta ja palaminen saadaan sujumaan mahdollisimman täydellisesti. Harkiten voisi päätellä, että puhtaan lamppuöljyn palaminen hyvissä olosuhteissa tuottaa vähemmän hiukkaspäästöjä kuin kynttilän polttaminen. Öljylampun tai –tuikun säätäminen (esim. sydämen oikea pituus) lienee helpompaa kuin kynttilässä, joka ainakin jossakin palamisen vaiheessa aina savuttaa näkyvästi eli tuottaa silmin havaittavia...
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Lisa Bevereltä on suomennettu kolme teosta:
Oikea naisen mitta : olet enemmän kuin luuletkaan (2009, The true measure of a woman, suom. Päivi Hautala)
Naisena olemisen voima : kuinka voit löytää sen? (2010, Fight like a girl : the power of being a woman, suom. Oili Räsänen)
Salaisuuksia Jumalan tyttärille : pyhyyteen, vapauteen ja voimaan (2011, Kissed the girls and made them cry, why women loose when they give, suom. Päivi Hautala)
Teokset on kustantanut Kristillinen kirja- ja musiikkikustannus.
https://finna.fi
Voisiko runo olla kuitenkin Aaro Hellaakosken Naurua? Tämä runo kertoo pienen vauvan naurusta, ja sopii hyvin vaikkapa ristiäisiin. Runo alkaa näin:
"Niin hassunkurisen touhun nään:
suu tuoss' on sepposenseljällään,
suu pieni ja hampaaton.
Se naurua on!"
Runo on Aaro Hellaakosken kokoelmasta Jääpeili (1. painos 1928, myös 1998 ja 2008). Jääpeili-kokoelma on myös Hellaakosken Runot-kokoelmassa. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sj%C3%A4%C3%A4peili%20hellaa…
Kyseinen kohta Marcus Aureliuksen teoksesta Itsetutkiskeluja kuuluu Yrjö Raivion suomennoksessa näin: "Muista tämä aina ja vielä se, että tarvitaan kovin vähän, jotta voisi elää onnellista elämää."
http://classics.mit.edu/Antoninus/meditations.7.seven.html
Marcus Aurelius: Itsetutkiskeluja (kreikasta suom. Yrjö Raivio, WSOY, 1950)
Oletko jo kokeillut seuraavaa?
Moberg, Sakari 1998: Erityisopetuksen ja yleisopetuksen integraatio opettajien silmin. Teoksessa Ladonlahti et al (toim.) 1998: Poikkeva vai erityinen? Erityispedagogiikan uudet ulottuvuudet. PS-viestintä/ ATENA KUSTANNUS, Juva 1998.
Yhteinen koulu kaikille - onko inkluusio tarua vai totta? /
Pentti Murto (toim.)
yväskylä : Jyväskylän yliopisto, 1999
(Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisu,
ISSN 1456-8705 ; 2)
isbn 951-39-0520-9. Teos löytyy ainakin seuraavista kirjastoista:
KORKEAK.KIRJ: E H3 Jo Ku O Okaj R X Yh Å, eli löytyy myös Eduskunnan kirjaston, HY opiskelijakirjaston jne. kokoelmista.
Pääkaupunkiseudun plussahaussa löytyy mm. Markku Ihatsun teoksia aiheeseen liittyen.
Seuraavien...
Valitettavasti näyttää siltä, että Charlotte Delbon teoksia ei löydy ainakaan Suomen suurimmista kirjastoista. Häneltä ei myöskään löydy suomennettuja teoksia. Englanniksi häneltä on saatavilla kaksi teosta, jotka ovat muistelmia: Auschwitz and After (1997) ja Days and Memory (1990). Hän on myös toimittanut teoksen Convoy to Auschwitz: Women of the French resistance (1997). Päätimme hankkia Turun kaupunginkirjastoon teokset Auschwitz and After ja Convoy to Auschwitz. Runokokoelmaa häneltä ei näytä olevan saatavilla.
Lehtijuttu on ilmeisesti tämä Salon Seudun Sanomissa 3.1.2016 ilmestynyt: https://www.sss.fi/2016/01/salon-murteen-sanakirjaan-kertyi-satoja-sanoja-2/
Jutusta päätellen kerätyt sanat on julkaistu vain lehdessä.
Salon murteella kirjoitettuja kirjoja on olemassa useita, mm. "Ei ränt krannata" ja "Arkjoelämän toilauksi - Salon seudun murreantologia". Lisäksi on olemassa "Uskelan murteen sanakirja". Nämä kirjat ovat saatavilla Vaski-kirjastoissa, ja lisää Salon murteella kirjoitettuja kirjoja löytyy hakemalla hakusanoilla "murteet Salo": https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=murteet+salo&type=AllFields
Perusteellista tietoa aikuiskoulutuksesta Suomessa saa Tilastokeskuksen julkaisusta AIKUISOPISKELU SUOMESSA - AIKUISKOULUTUSTUTKIMUS 1995. Sen kirjoittajia on mm. Irja Blomqvist. Kirja on ainakin Helsingin kaupungin pääkirjastossa lainattavana. Internetistä kannattaa katsoa sivut http://www.stat.fi/tk/tpt_opas/koulutus.html sekä juuri yllämainittua tutkimusta koskeva sivu http://www.stat.fi/tk/he/aku95b.html. Lisäksi kannattaa tutkia Heikki Havenin toimittama kirja KOULUTUS SUOMESSA, julk. Tilastokeskus 1998.
Kyllä historiallisia nuortenkirjoja vielä julkaistaan. Suomalaisista kirjailijoista tuotteliain on ollut Maijaliisa Dieckmann, joka kirjoitti 80-luvulla sarjan kaksososista, jotka elivät 1400-luvun Naantalissa, 90-luvun alkupuolella kivikaudesta kertovan Ram-sarjan ja nyt viimeksi vuoden 1809 Porvoon valtiopäivistä (Keisari ratsastaa kaupunkiin ja Kolme hopeasormusta).
Raili Mikkanen on kirjoittanut historiamme suurnaisista: Aurora - keisarinnan hovineito, Karhun kumarrus -Miina Sillanpään nuoruus, Teatteriin - Ida Aalbergin nuoruus. Marja-Leena Lempiseltä on ilmestynyt jännittävä sarja viikinkiajasta: Kerubin hymyssä tarina alkaa Samos-saarella, Pohjantähden valtakunnassa matkataan viikinkiveneellä Sigtunaan asti. Historiastamme nuorille...
Kai Ekholmin teoksessa CD-ROM -käsikirja (1994) kerrotaan CD-levyn koostumuksesta seuraavaa (s. 28-29):
"Hopean ja sateenkaaren värinen pinta koostuu alumiinista tai vastaavasta materiaalista, jota peittää telluriumseos tai hopeahaloidi. Jotkut levyt käyttävät kultaa heijastavuuden ja suuremman kestävyyden vuoksi, sillä se on hapettumisen kannalta pitkäikäisempää kuin alumiini ja hopea. Levyä peittää molemmin puolin suojaava polykarbonaatti eli muovikalvo."
Onkohan kysymyksessä LP-levy "Laula partiolainen", julk. Hämeen Partiopojat, esittäjät: Lehtonen, Rauni (johtaja). Plpk Kotkien soittokunta (orkesteri: puhallinorkesteri). Kokkonen, Jarmo (kuoronjohtaja). Pirkan Pojat (kuoro: poikakuoro). Viimeistähuutoa (yhtye). Ojanen, 'Lulu' Leena (laulu). Räsänen, Pauli (laulu). Nuotio-trio (yhtye).
Tämä levy on Sibelius-Akatemian kirjastossa, mutta valitettavasti sitä ei anneta kotilainaan. Tässä vielä kirjaston yhteystiedot http://www.siba.fi/Kirjastot/yhteys.html .
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi vain seuraavanlainen teos:
Kennedy, Alex: FileMaker Pro 4 : a developer's guide. Harlow : Addison-Wesley, 1999.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta ei löytynyt mitään.
Teknillisen korkeakoulun Teemu-tietokannasta http://finna.fi löytyivät seuraavat 2 elektronista kirjaa:
Bucki, Lisa: Filemaker pro 6 for the mac. Boston, MA : Premier Press, a Division of Course Technology, 2003
Kubica, Chris: The book of Filemaker 6 : your one-stop guide to FileMaker pro, pro unlimited, developer, server, and mobile. San Francisco : No Starch Press, cop. 2003.
Näiden elektronisten kirjojen käyttöoikeus on rajattu TKK:n kirjaston rekisteröityneille asiakkaille....
Ulla Selkälä on suomentanut kaikki muut Replica-kirjasarjan kirjat paitsi vuonna 1999 ilmestyneen Amyn takaa-ajon. Se on Tapani Baggen suomennos.
Tieto löytyy esim. Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Kirjoita hakuruutuun Replica ja valitse hakutyypiksi sanahaku.
http://finna.fi
Kysymykseen japanilaisista kirjaimista tai kirjoitusmerkeistä on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Kannattaa katsoa vastausarkistosta hakusanoilla japanin kieli. Arkiston osoite on
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Suomenkielinen sivusto nimien kääntämiseen löytyy osoitteesta
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
Hanna-nimen käännös löytyy englanninkieliseltä sivustolta
http://www.japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese/
Romuliikkeitä voi etsiä yrityshaun kautta www.inoa.fi. Hakukenttään valitsemalla toimiala/tuote/palvelu ja kirjoittamalla hakusanaksi: romuliikkeet löytyy alaan liittyviä yrityksiä.
Kodinkoneiden kierrätyksestä löytyy tietoa osoitteesta www.kuluttajavirasto.fi. Haulla kodinkoneiden kierrätys saa tietoa kierrätyspisteistä.
Kaikki "Deep sea diver"-albumin kappaleet on julkaistu cd-muodossa kokoelmalla "Masters". Kokoelmaa löytyy Helmet-kirjastoista vielä kaksi kappaletta. Kannattaa siis etsiä Helmet-aineistohaun sanahaulla termeillä 'juice' ja 'masters'. CD löytyy helposti myös laittamalla ISBN/ISSN-kenttään koodi WISHCD13 .
Helmet-kirjastojen viimeinen kappale alkuperäistä vinyylipainosta on kadonnut.
Linkit:
http://www.helmet.fi/
http://jata.vampula.net/musiikkisivut/juice/
Toinen Du Maurierin teos, jossa on jännitystä mutta tosin myös kauhua on nimeltään Tapahtui eräänä päivänä. Olisikohan se hyvä teos? Tuon teoksen tekstikoko tosin on normaali, joten tekstikoon riittävyys pitäisi tarkistaa ennen lainaamista.
Fay Weldon ja Danielle Steel kirjoittavat suosittuja rakkausromaaneja ja viihdettä, mutta heidän teoksiaan ei ole kirjastossa isotekstisinä.
Isotekstisiä romanttisia kirjoja ovat mm. Enni Mustosen Vasikantanssi ja Emily Bronten Humiseva harju. Isotekstisiä jännityskirjoja ovat mm. Outi Pakkasen "Punainen pallotuoli", Reijo Mäen "Keltainen leski" ja Olli Kuurnan "Taistelu maileista".
Jos WWW-sivujen selaaminen on mieluisaa, on alla olevassa osoitteessa Dekkarinetti, josta saa ehkä lisää vihjeitä:
http...
Nimi on ollut käytössä ainakin myöhäisantiikin aikaan naisen nimenä, esim. filosofi Plotinoksella oli Gemina -niminen oppilas sekä Gemina -niminen tytär.
Nimi on alunperin latinaa ja tarkoittaa kaksosta (Lansky, Bruce: The best baby name book in the whole wide world, ISBN 0915658836.)
Nimipäivää ei suomalaisista almanakoista löytynyt, ruotsinkielisistä eikä myöskään englannin- tai italian nimipäiväsivustoista. Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjastakaan ei löytynyt Geminaa, joten nimipäivää täytynee viettää oman valinnan mukaan.
Kyseessä on Joel Lehtosen "Putkinotko", joka on ensimmäisen kerran ruotsinnettu nimellä "Ödemarkens barn". Käännös ilmstyi vuonna 1935 ja ruotsintajana oli Bertel Gripenberg. Teos on käännetty toisen kerran ruotsiksi 1970-luvulla N.B.Stormbomin toimesta nimellä "Putkinotko : berättelsen om en lat spritlangare och en dum herreman" (Söderström, 1973).
Tietolähde:
SKS-käännöstietokanta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
