Kysymäsi kirja voisi olla Kornei Tsukovskin Tohtori Kipula.
Kirjassa tohtori Kipulan mukana Afrikkaan matkustaa liuta eläimiä mm. porsas, koira, papukaija, lehmä, pöllö ja krokotiili. Afrikassa joukko tapaa myös kaksipäisen eläimen ( ei siis yksisarvista).
Kirjan saatavuuden voit tarkistaa HelMet-aineistohausta,http://www.helmet.fi .
Jos tämä ei ole kaipaamasi kirja, muistaisitko koska olet kirjaa lukenut ja hieman lisää yksityiskohtia.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannan Lindan mukaan teosta
Rintala, Eetu. Alajärven suojeluskunta.
Alajärvi : Alajärven suojeluskunnan historiatoimikunta, 1981.
löytyy useammasta Suomen yliopistonkirjastosta, mm. Helsingistä, Jyväskylästä ja Oulusta.
Teosta löytyy myös maakuntakirjastojen yhteistietokannan Mandan mukaan mm. Lahden, Oulun, Turun ja Tampereen maakuntakirjastoista. Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa teosta ei valitettavasti ole.
Teoksen voi tilata kaukolainana oman kirjaston kautta. Kaukolainat voivat kirjastosta riippuen olla maksullisia.
On olemassa Maailman postiliitto (UPU), jossa yksittäisten maiden postit ovat mukana. Teoksessaan Suomen postin historia 2, Jukka-Pekka Pietiäinen toteaa mm:
"UPU:n alkuperäisenä ja toteutuneena tavoitteena oli postimaksujen jakamattomuus: lähettäjämaa sai kaiken... Toisen maailmansodan jälkeen kansainvälisten postivirtojen epätasapaino sai kolmannen maailman vaatimaan muutosta, sillä ne olivat enemmän postia vastaanottavia kuin lähettäviä maita...Tokiossa [1969] päätettiin kokeilusta, jonka mukaisesti postia enemmän vastaanottavat maat saavat "tuontiylijäämästään" nimellisen kultafrangin korvauksen kilolta... Hampurissa 1984 korvaus määrättiin 8 kultafrangiksi kilolta. Suomelle on uudesta tilitysjärjestelmästä ollut enemmän hyötyä kuin...
Valitettavasti Marcus Sedgwickistä ei löydy tietoa suomeksi. Vuonna 1968 syntyneen englantilaiskirjailijan esikoisteos ilmestyi vuonna 2000 ja voitti Branfoard Boase -palkinnon vuoden 2000 parhaana lastenkirjana. Tähän mennessä häneltä on suomennettu vain Mustat ratsastjat -teos. Englanniksi hänestä on tietoa netissä, esim. osoitteessa http://www.marcus-sedgwick.com/home.htm löytyy haastattelu, elämänkertatietoa ja tietoa kirjailijan teoksista. Elämänkertatietoa on myös osoitteessa http://www.fantasticfiction.co.uk/authors/Marcus_Sedgwick.htm#top
Google-haulla kirjailijasta tulee lukuisia viitteitä.
Tomi Kontiosta on kirjoitettu paljonkin. Kannattaa tutustua teoksiin: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4. BTJ 2004, Kotimaisia nykykertojia 1-2. BTJ 2003, Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. 6. uud.laitos T 2000, Kasvaako sisiliskoista saunassa krokotiileja?: muistikuvia lapsuudesta. Atena 2003 ja Palkitut kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat 1990-2002. BTJ 2003. Noissa teoksissa on tietysti paljon samaa tietoa kaikissa, mutta kuitenkin kannattaa perehtyä kaikkiin. Esim. viimeksimainitussa kirjassa (Palkitut kotimaiset...) on Marketta Härkösen artikkeli Kontiosta ja hänen palkitusta teoksestaan, siitä ilmenee, että Tomilla on kaksosveli Timo.
Internetistä löytyy myös paljon sivuja tästä kuuluisasta kirjailijasta, esim....
Niteet voi joko korvata vastaavilla teoksilla tai maksaa kyseisten niteiden korvaussummat.Niteet on korvattava sen kaupungin kirjastoon, jonka omaisuutta ne ovat.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannasta
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
löytyivät seuraavat teokset:
1.
Kivi, Alexis (1937): Dikter i urval /Laurén, Åke
2.
Kivi, Aleksis (1866): Kanervalan käännös (1995) nimellä Ljunglandet och andra dikter /Warburton, Thomas
Molemmat teokset saa pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastosta (edellisen teoksen siis tekijän etunimellä Alexis) mm. Pasilan kirjaston kirjavarastosta.
”The Well of Loneliness” löytyy vuoden 1928 ensipainoksena Kansalliskirjaston kokoelmista ja vuoden 1982 painoksena Topelia-kirjastosta. Osoitteesta https://finna.fi löytyvässä Helka-haussa kannattaa laittaa kirjan nimi artikkelittomassa muodossa ”Well of Loneliness”, koska muuten oikeita hakutuloksia ei tule. On tosin vaikea sanoa, miten varsinkaan vanhempi painos on kokoelmiin päätynyt, mutta ehkä kirjan lainaaminen auttaisi asiaa, jos kirjassa on vaikkapa merkintöjä, kenelle se on kuulunut ja milloin se on Kansalliskirjaston kokoelmiin liitetty. Molemmat kappaleet ovat tosin lainassa, mutta niistä voi tehdä varauksen.
Suomen kirjastoissa näyttää olevan jonkin verran kirjan eri painoksia. Maakuntakirjastojen valikoimaa voi katsoa...
Kirja-arvosteluja löytyy hyvin sivustolta www.kritiikkiportti.fi. Kritiikkiportti.fi on verkkosivusto, joka sisältää linkit suomalaisten sanoma- ja kulttuurilehtien verkkosivuilla julkaistuihin taidearvosteluihin. Kritiikkejä voi hakea taiteenalan, lehden, kriitikon tai hakusanan mukaan. Hakuikkuna on sivustolla oikeassa yläreunassa.
Kun hakuikkunaan kirjoitetaan esim. teoksen nimi ”Via Merulanan sotkuinen tapaus”, saadaan linkit kahteen arvosteluun. Toinen linkki on virheellinen, mutta toinen on ajan tasalla ja sen suora osoite on seuraava:
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Todellisuus+pakenee+murhaajaa/HS20110…
Myöhässä olevasta aikuistenosaston aineistosta tulee myöhästymismaksuja, jotka pitää maksaa. Myöhästymismaksuja ei pitäisi tulla lainkaan, jos aineisto palautetaan viimeistään eräpäivänä. Sen jälkeen HelMet-kirjastoissa myöhästymismaksua alkaa kertyä 20 senttiä jokaista myöhästymispäivää ja teosta kohti. Jos epäilet, että lainojesi suhteen on tapahtunut jokin virhe, kannattaa mennä johonkin HelMet-kirjastojen palvelupisteeseen ja selittää asia. Siellä asia voidaan tarkistaa. Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Katselin Internet-sivuja, joilla kerrotaan, että Aristoteles käytti punkeista ilmausta ”disgusting parasitic animals”. Ihmettelin, miksi sivuilla ei kerrota, mistä punkkisitaatti on peräisin. Pari kirjoittajaa viittaa ylimalkaisesti Aristoteleen teokseen Historia animalium. Historia animalium on verkossa helposti selatta-vassa muodossa (yhtenä dokumenttina). Haravoin tekstiä hakufunktion avulla, mutta en löytänyt ilmausta ”disgusting parasitic animal” tai edes mitään sinne päin. Teoksensa kirjassa V Aristoteles kirjoittaa lyhyesti syöpäläisistä, myös punkeista. Mutta hänen tekstinsä on täysin neutraalia.
Don R. Arthur sanoo mielestäni nimenomaan, että ilmaus ”disgusting parasitic animal” kuuluu Teodoros Gazalle, kun hän kirjoittaa: ” …...
A. Uiton kirja Kertomus Tervolan osuuskaupan r.l. 25-vuotisesta toiminnasta. Vuosikertomus 26:lta toimintavuodelta, 1931 / Tervolan osuuskauppa r.l. Kemi , 1932., löytyy Turun yliopiston kirjastosta. Tervolan osuuskaupasta on julkaistu myös 2 muuta kirjaa: Vesanen, Viki, Tervolan osuuskauppa 1906-1956. Kemi , 1956. sekä Keränen, Yrjö, Tervolan osuuskauppa 60-v. juhlajulkaisu. Rovaniemi : Tervolan osuuskauppa, 1966. Näistä jälkimmäinen on myös Turun yliopiston kirjastossa, Vesasen kirja on sekä Turun yliopiston että Jyväskylän yliopiston kirjastoissa. Kirjat voi saada luettavakseen kaukolainoina. Lähin kirjastosi voi auttaa kaukolainapyynnön lähettämisessä.
Runon on kirjoittanut Pirkko Karppi. Ihan täsmällisessä muodossaan runo menee näin:
"Jos minä oisin myyränpoika,
myyränpoika pieni,
käytävän pitkän kaivaisin,
kunnes johtais tieni
toiselle puolen maailmaa,
toisten myyrien luoksi,
joista ei kukaan nauraisi
pienuuteni vuoksi."
Runo löytyy koulun lukukirjasta nimeltä Kotoa ja muualta: Otavan V lukemisto (A. Salmela, Kerttu Mustonen, Esteri Paalanen, kuvittanut Heljä Lahtinen, 1953). Runo on kirjan sivulla 40. Kirja löytyy mm. Helmet-kirjavarastosta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Tapah…
Muita säkeistöjä kirjassa ei ole. Pirkko Karppi on kirjoittanut neljä satukirjaa, mutta ne eivät sisällä runoja. Ehkäpä runo on alunperin julkaistu kokonaisuudessaan...
Kyseinen tuolimalli on Orange Slice, jonka on suunnitellut ranskalainen huonekalusuunnittelija Pierre Paulin (1927-2009). Erityisesti tuolien suunnittelijana tunnettu Paulin saavutti kansainvälistä mainetta 1960- ja 1970-luvuilla, ja hänen suunnittelemiaan tuoleja käytettiin esimerkiksi Stanley Kubrickin elokuvassa 2001: Avaruusseikkailu (1968). Orange Slice -mallin Paulin suunnitteli jo vuonna 1960.
En pysty sanomaan, mistä Turun kaupunginkirjaston tuolit on hankittu. Koska kyseessä on suhteellisen tunnettu tuolimalli, löytyy Orange Slice -tuoleja varmasti ainakin ulkomaisista verkkokaupoista.
Lisätietoa Pierre Paulinista löytyy esimerkiksi Wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Pierre_Paulin
Puolustusvoimain edustajat ovat todennäköisesti virallisesti tätä mieltä, mutta me armeijan käyneet tiedämme, ettei asia ole niin yksinkertainen.
Ensinnäkin puolustusvoimat ei oikeasti halua riveihinsä ihmisiä, joilla on normaalia palvelusta haittaava fyysinen tai henkinen ongelma. Rajanveto on aina hankalaa ja tunnen itse ihmisiä, jotka ovat saaneet vapautuksen mielestäni aika kevyin perustein, koska osasivat perustella hyvin. Nämä ihmiset olisivat epäilemättä "pystyneet" käymään armeija, mutta eivät halunneet. Todistamattoman perimätiedon mukaan erityisesti "entisaikaan" esimerkiksi homoseksuaaliksi ilmoittautuminen riitti. Sitä ei varmaan ole papereihin merkitty, mutta se on voinut olla tosiasiallinen peruste.
Toiseksi on selvää, että...
Lukijan henkilökohtainen kokemus vaikuttaa siihen onko kertomus itkettävä vai ei. Seuraavan kirjavinkkilistan ovat koonneet yhden päivän aikana Jyväskylän kaupunginkirjaston Lukuneuvojat. Palvelu löytyy Keskikirjastojen sivulta
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/lukuneuvonta
Romaaneja
Gaiman, Neil: Hautausmaan poika
Downham, Jenny: Ennen kuin kuolen
Zusak, Markus: Kirjavaras
Segal, Erich: Love story : rakkauskertomus
Craven, Margaret: Kuulin pöllön kutsuvan
Hosseini, Khaled : Leijapoika
Wassmo, Herbjørg: Lasi maitoa, kiitos
Picoult, Jodi: Yhdeksäntoista minuuttia
Hwang, Sun-mi, kirjoittaja: Kana joka tahtoi lentää
Boyne, John: Poika raidallisessa pyjamassa
Boyne, John: Poika vuoren huipulla
Romaani nuorille
Green, John:...
Ötökkätieto-sivustolta löytyy tunnistuskuvia. Niiden perusteella kyseessä voisi olla jokin ulkona elävä ludelaji, kuten jalavanokkalude tai lehvänokkalude: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4.
Tällaiselle termille ei ole varsinaista sanakirjamääritelmää olemassa, mutta oikeistodemareiksi kutsutaan sosiaalidemokraatteja, joiden arvomaailman katsotaan jostain syystä olevan lähempänä oikeistoa kuin toisen laidan sosiaalidemokraattien. Talouselämän Jouko Kärki arvioi pääkirjoituksessaan (15.2.2023) oikeistodemareiksi Tytti Tuppuraisen ja Ville Skinnarin. Kärki käyttää kriteerinä mm. halukkuutta valtiontalouden leikkauksiin.
