Schweizerische Volksbibliothekin ylläpitämiltä sivuilta osoitteesta http://www.svbbpt.ch/Literatur/deutsch/FrameDL.htm löytyy tietoa monista sveitsiläisistä kirjailijoista (sekä saksan-, ranskan-, italian- että retoromaninkielisistä) ja heidän teoksistaan.
Suomeksi ja ruotsiksi on käännetty esimerkiksi Max Frischin ja Peter Zeindlerin kirjoja, ruotsiksi (mutta ei suomeksi) löytyy myös Jörg Steinerin teoksia.
Sveitsistä ja sen kulttuurista on myös Internetissä paljon tietoa. esimerkiksi Sveitsin Ystävät Suomessa ry:n kotisivujen ( http://www.sveitsinystavatsuomessa.fi/cgi-bin/sivut ) kautta löytyy hyviä, valmiiksi aiheen mukaan jaoteltuja linkkejä.
Tarkoitat varmaankin Reijo Kumpulaisen saman nimistä artikkelia, jota ei valitettavasti ole elektronisessa muodossa; artikkeli käsittelee lähinnä perinteistä kasvokkaista neuvontaprosessia kirjaston tietopalvelussa. Manuaalista versiota löytyy parhaiten yliopiston kirjastosta, esim. pääkirjastosta ja opiskelijakirjastosta.
Helsingin kaupunginkirjaston tarjoamiin digitaalisiin resursseihin pääsy tapahtuu pääosin kirjastojen työasemilta. Osa tietokannoista on samoja kuin FinElibissäkin (esim. Elektra, PCI, NetMot ja Ebsco, josta palvelun tilaajan toivomusten mukaisesti on saatavilla erilaisia versioita).
En uskalla lähteä tulkitsemaa työtoverisi viestintää, mutta tässä muutama kirjavinkki:
Body talk : kehonkieli työelämässä / Judi James, 2002
Ruumiinkieli / Markku T. Hyyppä, 1986
Kehosi kielii / Anne Hietanen, 2001
Lisää aiheeseen liittyvää materiaalia löydät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta.Aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi. Käytä esimerkiksi hakusanoja ruumiinkieli, sanaton viestintä, eleet,ilmeet,tulkinta.
En löytänyt myssy- sanalle enkä sen johdannaisille kerrotunlaista käyttöä. Asiaa on kysytty laajasti työtovereilta ja lisäksi Suomalainen fraasisanakirja on tarkistettu. Mahdollisesti kiinnosrtavana kuriositeettina kerrotttakoon, että Lounais-Suomesta kotoisin olevan kollegan lapsuudenkodissa piti istua hiljaa ja kiltisti "ku tokka" (docka- sanasta arvattavasti). Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistossa voisi olla tähän kysymykseen jotain lisää kerrottavaa. Osoite on Hallituskatu 1, Helsinki ja puhelinnumero 09-0201131240, aukioloajat ma-pe klo 9-16.
Masokismin taustasta ei ole olemassa mitään varmaa, yksiselitteistä tietoa, ja eri aikakausina sitä on selitetty eri tavoin. Hyvä tiivis yhteenveto löytyy esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sadomasokismi). Lisää tietoa kannattaa hakea seuraavista kirjoista: Taru Höykinpuro (toim.): Kivun kauneus (Sanasto 2006) ja Auli Kaartinen: Sadomasokismi (Gaudeamus 1990). Freudin ajatteluun voi laajemmin tutustua teoksessa Sigmund Freud: Seksuaaliteoria (Gummerus 1971).
Leslie Dunklingin ja William Goslingin Everyman's dictionary of first names (1987) -kirjan mukaan Shara on Sharon-nimen 'hellittelymuoto' ("pet form"). Sharon taas merkitsee Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (1999) hepreaksi lakeaa maata. Edelleen Lempiäistä lainaten "Raamatussa sillä tarkoitetaan Palestiinan rannikkotasangon kukista ja hedelmistä rikasta pohjoisosaa". Suuren etunimikirjan mukaan Sharon on yleistynyt toisen maailmansodan jälkeen erityisesti anglosaksisissa maissa. Edelleen Lempiäinen arvelee,että nimen raamatullisesta alkuperästä johtunee, että myös Suomen juutalaiset suosivat sitä. - Internetissä voi tutustua englanninkielisiin selityksiin mm. Think baby names -sivuilla http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/...
Työsuojeluhallinnon sivuilla kerrotaan toistotyön olevan "työtä, jossa toistetaan samantyyppisiä käsien liikkeitä jatkuvasti. Tämän kaltainen työ voi aiheuttaa toistorasitusta, erityisesti jos siihen liittyy voiman käyttöä tai hankalia asentoja." Sivuilla määritetään myös rasitusta aiheuttavat raja-arvot.
http://www.tyosuojelu.fi/fi/toistotyo
Sinikka Förstin siivoustyön ammattitauteja käsittelevän, verkostakin löytyvän, pro gradu -työn mukaan suuri osa siivoustyöntekijöiden ammattitaudeista on rasitussairauksia ja –vammoja, jotka aiheutuvat mm. toistotyöstä. (Kuopion yliopisto, 2007)
http://www.uku.fi/biolaake/ergonomia/gradut/forsti_Sinikka.pdf
Näiden perusteella siivous usein on toistotyötä, mutta ei ehkä hyvin toteutettuna kuitenkaan...
Molemmat kysymäsi runot löytyvät Gunnar Ekelöfin suomennetusta runokokoelmasta ”Runoja” (Karisto, 1968). Kokoelman runot ovat Väinö Kirstinän ja Tarmo Maneliuksen suomentamia. ”Eufori” on julkaistu nimellä ”Euforia”, kun taas ”När de slipper ut” on saanut suomenkieliseksi nimekseen nimen ”Kun he pääsevät ulos”.
”När de slipper ut” löytyy suomeksi myös Ekelöfin kokoelmasta ”Epätasaiset runot” (Otava, 1981). Siihen runon on suomentanut Pentti Saarikoski nimellä ”Kun ne pääsee ulos”.
Muita suomennosversioita kyseisistä runoista en löytänyt tietokannoista enkä tutkimistani runokirjoista.
Tietokantojen perusteella näyttää siltä, että Somerjoen laulusta Valot on julkaistu nuotteja sanoineen vain suomenkielisestä versiosta. Tuo englanninkielinen versio Lights löytyy kuitenkin äänitteeltä (Somerjoki: Iso lemmen pala, Siboney 2002), joten tiukan paikan tullen sanat ehkä saa kuuntelemalla talteen.
Olavi Ingmanin kirjassa Laulu ja soitto: säestykset laulukirjaan Laula sinäkin on kappaleesta versio, joka voisi olla haettu. Kirja on lainattavissa Porin kaupunginkirjastossa.
Näyttäisi siltä, että Suomen kirjastoista vain Åbo Akademin kirjastossa tuota teosta on painettuna versiona.
Kirjan voi saada Åbo Akademin kirjastosta kaukolainaksi, jollei halua Turkuun asti lähteä sitä lainaamaan. Jos olet Helsingin kaupunginkirjaston asiakas, Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp. Kaukolaina on maksullinen, ja Suomen sisältä tulevana sen hinta on 4 euroa. Kaukolaina toimitetaan haluamaasi kirjaston toimipisteeseen.
Jos olet jonkun muun kuin Helsingin kaupunginkirjaston asiakas, kannattaa tiedustella kaukolainamahdollisuutta omasta lähikirjastosta. Maksun...
”Clinical laboratory science” -lehteä näyttäisi olevan Helsingin yliopiston kirjaston Viikin kampuskirjastossa. Sitä löytyy vuosilta 1988–2010. Helka-tietokantaa voi katsella osoitteessa https://finna.fi.
”International Journal of Nursing Education Scholarship” näyttäisi olevan vapaasti saatavilla Internetistä. Osoitteesta http://www.bepress.com/ijnes/vol6/iss1/ taitaa löytyä kaipaamasi numero.
Lehtiä ”Clinical Leadership & Management Review” ja ”Journal of Allied Health” ei näytä Suomen kirjastoissa tosiaan olevan, eikä niiden arkistoihinkaan pääse ilman maksua. Osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi löytyvä Frank-monihaku ei antanut niistä osumia.
”American clinical laboratory” taitaa olla sama kuin osoitteesta http://new....
Ei ole, kirjastot lainaavat elokuvia DVD- tai Blu ray -muodossa, ja jonkin verran vielä myös videokasetteina.
Tekijänoikeussyistä kirjastot eivät saa myydä poistamiaan kuvatallenteita olivatpa ne missä muodossa tahansa.
"Leikkitiikeri Luukas" löytyy vain videokasettina. DVD-tallenteena sitä ei ole. Jos video käy, se on mahdollista kaukolainata lähimmän kirjaston kautta.
Kissojen historiasta löytyy aika hyvä esitys esim. kirjasta Sproule: Kaikki kissasta. Kissan inspiroimia runoteoksia ovat esim. Runojen kissa, Eeva-Lissa Mannerin Kamala kissa ja Katinperän lorut, Naomi Lewisin ja Paul Staggin Karnevaalikissa. Suuret kirjailijat kertovat kissoistaan kirjassa Kissanystävälle. Satuja kissoista löytyy teoksesta Katti-Koljatti ja muita kissasatuja.
Internetistä löytyy huimasti kissasivuja. Liikkeelle kannattanee lähteä Makupalat-linkkihakemiston kissasivuilta, osoite on: http://www.htk.fi/kirjasto/elukat2b.htm. Tästä hakemistosta löydät selaamalla linkin Kissalinkkejä lähelle ja kauas, josta pääset taas eteenpäin.
Viimeinen Reijo Valkosen Laila Kinnunen : valoa ikkunassa -elämäkerran mainitsema esiintyminen ajoittuu syksyyn 1985. Vuosina 1982-85 Laila keikkaili duona hanuristi Seija Lehtevän kanssa, jonka kanssa laulaja oli aloittanut yhteistyön vuonna 1978. Seitsemän vuoden aikana he ehtivät esiintyä yhdessä "ehkä viitisentoista kertaa". Marraskuun 1985 jälkeen Seijan keikkakalenterissa ei enää näkynyt Laila Kinnusen nimeä.
Yhteisen keikkailun päätyttyäkin Laila ja Seija pitivät yhteyttä. Vielä vuonna 1991 Laila yllytti Seijaa lähtemään kanssaan keikoille, mutta hanke ei koskaan edennyt suuria suunnitelmia pitemmälle. Pelkäksi ajatukseksi oli jäänyt myös Lailan 50-vuotiskonsertti, jota laulaja Ikävalkon mukaan itse kovasti...
Mikrotietokoneen historiasta voi etsiä tietoa mm. seuraavista kirjoista, jotka löytyvät Turun kaupunginkirjastosta:
Campbell-Kelly, Martin: Computer: a history of the information machine (1996)
Ceruzzi, Paul E.: A history of modern computing (1998)
Mikrotietokone Suomessa 1973-1993 (1993)
Tietotekniikan alkuvuodet Suomessa (1993)
Lisäksi CD-ROM -tietokanta Aleksista löytyy joukko artikkeleita vapaasanahaulla mikrotietokone ja historia, mm. Petteri Järvisen artikkelit "PC parhaassa iässä : 20 vuotta PC -tietokoneita", Tietokone 2001 (9), s. 53-59 sekä "Mikromaailman historia", Tietokone 1997 (11), 86-96. Aleksi -tietokantaa voit käyttää Turun kaupunginkirjastossa.
Internetistä voit lisäksi löytää hyödyllisiä linkkejä (esim....
