LINDA - yliopistokirjastojen yhteistietokannasta löytyi seuraavat julkaisut:
Lahti kansainvälistyvässä Suomessa : tavoitesuunnitelmaseminaari 29.11.1989 / [julkaissut]
Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus Lahti : 1990. Pihlaja, Juhani:Lahden peruspiirteet : millainen kaupunki Lahti on? [Lahti] : Tekninen virasto, tietopalvelut, 1991. Happy days are here again : Amerikan ilmiöitä ja ajankuvaa Lahdessa 1945-1965 / [Lahden kaupunki], 1990. Halme, Timo: Kaupungin sisäinen rakenne : kaupunkirakenteen hajautuminen, Kuopion kaupunki, 1995. Vesala, Riitta Maankäytön suunnittelun strategiat ja käytäntö : esimerkkinä Lahti Espoo : Teknillinen korkeakoulu, 1994. The Finnish Urban Indicators System Nimeke A portrait of...
Kysymyksesi on aika laaja. Voisit ensi alkuun katsoa Oulun kaupunginkirjaston lastenosaston Teuvo sivuilta luettelon kauhukirjoista http://www.ouka.fi/kirjasto/lakauhu.htm . Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Minkähän ikäisille ajattelit kauhutarinoita? Ääneenluettavaksi sopivat kansansadut esim. Kuu paistaa, kuollut ajaa. Ja vähän nuorimmille esim. Vihreä koura ja muita kummitusjuttuja. Lastenosastomme kirjastonhoitajat antavat mielellään lisävinkkejä.
Ruotsiksi löytyy mm. seuraavat: Gedge, Pauline: "Solens dotter" ja "Den tolfte förvandlingen"; Grant, Joan: "Jag var Egyptens drottning"; MIka Waltarin Sinuhe on käännetty ruotsiksi; uudempaa edustavat Christian Jacqin "Ramses"-sarja sekä Margaret Georgen "Kleopatra"-sarja. Uusi elämäkerta on 2000 ilmestynyt Joaan Fletcherin "Farao", joka kertoo Amenhotep III:sta.
Makupalat -linkkikirjastossa on oma osio nettisivuille joilta voi hakea ja imuroida musiikkia lähinnä MP3 muodossa. Tarkemmat ohjeet saat selville kun perehdyt näiden nettisivujen sisältöön. Osoite on http://www.makupalat.fi/ .
Tällä hetkellä suosittu imurointisivusto on Kazaa. Voit asentaa ohjelman koneellesi osoitteesta http://www.kazaa.com. Tämän kautta voit etsiä ja imuroida netistä mm. musiikkia ja muita äänitiedostoja, ohjelmia ja liikkuvaa kuvaa. Yksityiskohtaiset ohjeet löydät em. osoitteesta.
Aiheesta on julkaistu myös kirjoja, esim:
KUSHNER, David : Musiikkia netistä keltanokille. 2001.
FRANKEL, Justin : MP3 (Musiikkia Internetissä). 1999.
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla löydät HelMet-tietokannasta
http...
Kysymykseen japanilaisista kirjaimista tai kirjoitusmerkeistä on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Kannattaa katsoa vastausarkistosta hakusanoilla japanin kieli. Arkiston osoite on
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Suomenkielinen sivusto nimien kääntämiseen löytyy osoitteesta
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
Hanna-nimen käännös löytyy englanninkieliseltä sivustolta
http://www.japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese/
Romuliikkeitä voi etsiä yrityshaun kautta www.inoa.fi. Hakukenttään valitsemalla toimiala/tuote/palvelu ja kirjoittamalla hakusanaksi: romuliikkeet löytyy alaan liittyviä yrityksiä.
Kodinkoneiden kierrätyksestä löytyy tietoa osoitteesta www.kuluttajavirasto.fi. Haulla kodinkoneiden kierrätys saa tietoa kierrätyspisteistä.
Tietokannasta poistetun niteen nimeketiedot (luettelointitiedot) jäävät näkyviin, vaikkei kyseisestä kirjasta olisi enää saatavilla ainuttakaan kappaletta, koska viimeisen niteen poistajalla ei todennäköisesti ole nimeketietojen poistamiseen vaadittavia tunnuksia. Niteettömät nimekkeet poistetaan kyllä tietokannasta, mutta poisto tapahtuu viiveellä, kerran vuodessa eräajona.
Roomassa on erittäin paljon kirjastoja, joissa voi tehdä tutkimusta. Kaikille avoin on ainakin suuri Biblioteca Nazionale, http://www.bncrm.librari.beniculturali.it/index.php?it/1/home . Aukioloajat ja sijainti löytyvät kotisivuilta kohdista orari (aukiolo) ja "come arrivare" (saapumisohjeet), jossa on kartta. Väitöskirjatyöskentelyssä voisi tietysti olla hyvä selvittää, olisiko kaupungissa oman erikoisalan kirjastoa. Myös yleisöltä suljettuihin kirjastoihin pääsee työskentelemään oman laitoksen esimiehen kirjallisen suosituksen avulla. Hän voisi ehkä myös tietää, onko Roomassa oman alanne erikoiskirjastoa.
Rooman yleisten kirjastojen kotisivu on vain italiaksi (http://opac.bibliotechediroma.it/ ), sieltä näyttää myös löytyvän kartta,...
Hei!
Kaipaamasi 1980-luvulla valmistunutta elokuvaa "Irti maasta / Kasta loss" näyttäisi löytyvän vhs-tallenteena vuodelta 1990 ainakin Kajaanin ja Mikkelin kirjastoista, eli voit kääntyä oman kotipaikkakuntasi kirjaston puoleen ja pyytää tallennetta kaukolainaksi.
Hei,
Aika hyvin olitkin jo löytänyt noita sarjakuvia. Suomalaisista sarjakuvista voisi lisäksi harkita ainakin seuraavia (pari niistä tosin jo hiukan vanhempia):
Havukainen, Aino & Toivonen, Sami: Himaset (kaksi Otavan kustantamaa albumia, Juustoon ei saa piirtää!, 2008 ja Keijut ei juo kahvia!, 2009)
Seppänen, Pekka & Hämäläinen, Pertti: Loikkaset (Arktinen Banaani, 1998)
Sailamaa, Anna: Ollaan nätisti (Huuda Huuda, 2008)
Syvälä, Maria & Brusi, Hanna: Kielteinen kotiäiti (Robustos, 2008)
Muhonen, Anne: Jokeltelua (A. Muhonen, 2009)
Uusitalo, Riitta: useampikin Otavan kustantama, perhe-elämää ja lapsia käsittelevä teos, ainakin Melko rankka päivä (1996), Hajamieliset haikarat (1997) ja Pikku opintiellä (1998)
Ruotsalaista...
Internetissä tapahtuvasta digitaalisesta markkinoinnista on julkaistu runsaasti tutkimuksia. Yksi paikka aloittaa haku on Kauppakorkeakoulun Helecon Mix taloustieteellinen tietokanta, joka on käytettävissä mm. Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla. Tietokantaan sisältyvät myös gradut,väitöskirjat ja artikkelit. Yhdisteltäviä hakusanoja voisivat olla www-sivut, markkinointi, mainonta, internet, verkkokauppa, verkkomainonta, digitaalinen markkinointi, käytettävyys.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta voi hakea tarkennetulla haulla samoja hakusanoja käyttämällä. http://finna.fi
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta voi hakea samoilla kriteereillä kuin edellä mainituista. https://finna.fi
Opinnäytteet ja väitökset saa...
Uuden HelMet-kirjastojen kirjastokortin saat kadonneen tilalle mistä tahansa Vantaan, Helsingin, Espoon tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteestä. Kortti maksaa kolme euroa mutta alle 15-vuotiaille vain kaksi euroa. Uuden kortin hankkimiseksi tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus. Alle 15-vuotiailta käy myös kuvaton Kela-kortti. Uuden kortin myötä kirjastokortin numero muuttuu mutta nelinumeroinen pin-koodi pysyy samana kuin ennen.
Uuden kortin hankkimiskerroille ei ole olemassa rajaa, joten uuden kortin voi saada, vaikka olisi hävittänyt korttinsa vaikka kymmenenkin kertaa. Jokaisesta kadonneen tilalle tehdystä uudesta kortista menee kuitenkin aina tuo kahden tai kolmen euron maksu.
Ainakin Entressen kirjastossa on ollut lainattava iPad. Kysy lisää kirjastosta, seuraava linkki avaa yhteystietosivun http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Entressen_kirjasto/Yht…
Kirjastojen Mobiililaitteet ja älypuhelimet -työpajoissa voi käsitellä, kokeilla ja kysyä laitteista. Esim. Sellon kirjaston seuraava mobiilityöpaja on ensi perjantaina 8.2. klo 16.30. Tervetuloa!
Kirjastoissa saa apua laitteiden käyttöön esim. Lainaa kirjastonhoitaja -palvelussa. Varaa aika seuraavan linkin avaamalta sivulta. http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Kysy_meilta
Duodecimin julkaisema Lääketieteen termit -kirja on verraton apu lääketiedettä koskevissa terminologisissa ongelmissa. Patellofemoraalinen sdr (syndrooma) löytyy kohdasta patellofemoraalinen kipuoireyhtymä: "tuntemattomasta syystä aiheutuva, etenkin polven koukistuessa tuntuva polvilumpio-reisinivelen pitkäaikainen kipuilu". Patellektomia on polvilumpion poisto(leikkaus). Clavifixatio eli klavifiksaatio, suomeksi ydinnaulaus, on "pitkien luiden murtumien ja valenivelien hoitomenetelmä, jossa ydinnaula ohjataan avarrettuun ydinonteloon murtumaa paljastamatta tai avoimesti".
Kirjastosta löytyy yhteensä yli kaksikymmentä lasten videota viittomakielellä, esim. Joulupukki opettelee viittomakieltä, Kaksi kertomusta, Kissan kadonnut viittomakieli ja Lasten satuohjelma 1-4.
Viittomakielellä löytyy myös melko paljon kirjoja: sanakirjoja, oppikirjoja ja myös satuja, esim.
Nokkala, Raija: Satuja viittomakielellä sekä Viitottuja satuja ja lauluja.
Tampereen kaupunginkirjaston aineistoa aiheesta voi tutkia kirjaston kotisivulta
http://www.tampere.fi/kirjasto kohdasta: Aineisto, varaukset, uusinnat, asiasanalla: viittomakieli.
Näyttää siltä, että Reino Helismaa on tehnyt "On the road to Mandalay" -lauluun kaksi erilaista suomennosta. Laulun on säveltänyt Oley Speaks ja alkuperäinen sanoitus on Rudyard Kiplingin runosta Mandalay (runon ensimmäisestä, toisesta ja kuudennesta säkeistöstä). Helismaan suomenkielisissä versioissa säkeistöjä on vain kaksi, vaikka alkuperäisessä laulussa niitä on kolme.
Kauko Käyhkön levyttämä tekstiversio löytyy nimellä "Mandalain tiellä" vihkosesta "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä", osasta 26. Siinä ensimmäisen säkeistön kertosäe menee näin:
"Mandalaihin takaisin, sillä kaipaat kuitenkin, kaipaat Burmaan, kaipaat hurmaan Mandalain ja Rangoonin. Lentokalat Mandalain tiellä...
Lopun studio: kuvateollisuushalli Otto Brandtin tie 1. Helsinki. (Eevi sytyttää kokoelmahuoneen tuleen).
Tässä kaikki kuvauspaikat Suomen kansallisfilmografia osa 12 mukaan:
Kuvausaika:
2.10. - 14.11.1996
- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.
Ulkokuvat:
Helsinki: Paragon Oy Mäkelänkatu 84 (Amin työpaikka Kodak Express), Tuusulanväylä / Kehä I:n liittymä (Ami pysäyttää auton), Merihaan paikoitushalli (Amin auto parkkihallissa) ja sen ulko-ovi (Amin asuintalon sisäänkäynti), Sörnäisten rantatie (Eevin matka alkaa), Tuusulanväylä (Amin ja Helenan automatka), Mäkelänkatu 86 (Ami jää Helenan kyydistä) Vantaa: Kehä III (Amin ja Eevin kotimatka) Korpilahti: Punamäentie junaradan kohdalla (Eevi yöpyy...
Saamelaisilla on käytössä kaksi rinnakkaista nimiperinnettä. Saamelaisiin kutsumanimiin kuuluu määriteosa, joka on usein vanhemman ja tavallisesti myös isovanhemman nimi: esim. Kaabi Isá Onni (Kaaperin Iisakin Onni). Saamelaisen nimen yhteydessä ei käytetä sukunimeä.
Lisäksi kaikilla on lähtökohtaisesti myös länsimainen nimi, joka koostuu etunimistä, mahdollisista välinimistä ja sukunimestä/nimistä. Saamelaisten sukunimien juuret ovat usein saamenkielisissä etu- tai paikannimissä, mutta niiden kirjoitus- ja äänneasu on Suomen puolella tavallisesti suomalaistettu (esim. Aikio, Näkkäläjärvi). Kolttasaamelaisilla ja Kuolan saamelaisilla sukunimet muodostuvat usein henkilönnimestä ja venäjänkielisestä -ov tai -ev -johtimesta (esim....
Helsingin toinen lyseo oli Suomen viimeisiä poikakouluja, ja se lopetti toimintansa vuonna 1977. Nykyään se tunnetaan nimellä Helsingin kuvataidelukio (ent. Torkkelin lukio).
Viimeisimmätkin tyttö- ja poikakoulut lakkasivat Suomessa peruskoulu-uudistuksen myötä, joka alkoi vuonna 1971 ja kesti vuoteen 1977 saakka. Ennen kansakouluasetusta Helsingissä toimi kiertokouluja sekä mm. kirkollisia ja muita yksityisiä kouluja, kuten Aleksanterin kimnaasi, joka oli myös poikakoulu.
Lisätietoa Helsingin poikakouluista ja muistakin kouluista ennen peruskoulu-uudistusta löytyy esimerkiksi Urho Somerkiven teoksesta Helsingin kansakoulun historia.
Lähteet:
Helsingin kuvataidelukion vuosikertomus...
