Pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) kaupunginkirjastot muodostavat yhdessä HelMet-kirjastot, joiden kokoelmat ovat yhteisessä käytössä. Voit siis lainata myös Helsingin, Espoon ja Kauniaisten aineistoa samalla kirjastokortilla, jota käytät Vantaan kaupunginkirjastossa.
Jos lähikirjastossasi ei ole haluamaasi aineistoa, voit soittaa ja varata kirjan, CD-levyn tms. sieltä missä se on hyllyssä, jos haet varaamasi aineiston kyseisestä kirjastosta. Tämä varaustapa on maksuton.
Jos haluat, että aineisto lähetetään lähikirjastoosi, voit tehdä varauksen joko kirjastossa paikan päällä, tai jos sinulla on kirjastokorttiisi nelinumeroinen tunnusluku, myös Internetin kautta osoitteessa http://www.helmet.fi (Varausohjeet: http://...
Kysymyksestäsi en saanut selvää oletko mahdollisesti tamperelainen vai jostakin kauempaa. Joten oletan, että asut Tampereella ja etsit tietoa, millaisia harrastajateattereita kaupungistamme löytyy.
Tampereen kaupungin nuorisotoimen sivuilta "Mitä tekisin? - palveluopas" http://www.tampere.fi/nuoriso/tekisin.htm
löytyy listaus tamperelaisista teatterialan järjestöistä, joten kannattaa aloittaa etsiminen sieltä http://www.tampere.fi/nuoriso/alasivut/tuvy.htm#teat
Ja kunhan taas kooulut alkavat, kannattaa kysyä vielä ilmaisutaidon tai muulta vastaavalta opettajalta, mihin kannattaisia vielä ottaa yhteyttä tai liittyä.
Vastaavasti jos asut muualla, ota yhteyttä paikkakuntasi nuoristoimeen.
Varsinaisia arvosteluja Maria Jotunin Huojuvasta talosta ei löydy netiltä. Osoitteessa
http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/klassikkogalleria/jotuni/ on webbiartikkeli Jotunista ja siinä käsitellään myös Huojuvaa taloa.
Parnassossa 1964: 4 s. 320 on kirja-arvostelu Eila Pennanen: Kaksoismuotokuva (Maria Jotuni: Huojuva talo), mutta se ei ole netillä luettavissa kokotekstinä. Parnasso-lehti löytyy kirjastosta. Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston lukusalissa (3. krs) on lehtileikkeitä Huojuvan talon arvosteluista monesta eri lehdestä.
Julkaisussa Pohjois-Karjalan arvokkaat kulttuuriympäristökohteet kunnittain (http://www.pohjois-karjala.fi/dman/Document.phx?documentId=xm3350414374… , pdf-tiedosto) mainitaan Joki-Vastimon järvi sivulla 73. Useiden paikkakuntien tsasounat mainitaan, mutta ei Vastimon.
Googlen hakulauseella vastimo OR vastimon löytyy muutamia sivuja, joissa mainitaan po. paikkakunta. Sivut eivät kuitenkaan vaikuta kiinnostavilta; Vastimon nimi mainitaan vain esimerkiksi yrityksen kotipaikkana. Nurmeksen Internet-sivuilla ei Vastimoa mainita.
Pääkaupunkiseudun, maakuntakirjastojen (mm. Joensuun kaupunginkirjaston) ja tieteellisten kirjastojen tietokannoissa ei ole kirjoja, joiden tietokannassa oleviin tietoihin sana Vastimo sisältyisi.
Nurmeksen...
Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuliia on toimintakertomus, missä kerrotaan lisää myös automatiosta:
http://www.lib.hel.fi/File/393adf1f-108f-4142-bf3a-0b0525406036/toimint…
Vanhassa perukirjassa oleva sana "bördig" voisi olla myös lakitekstiä. Tällöin adjektiivin kantamuoto olisi "börda", ks. SAOB;in verkkoversion etymologinen haku osoitteessa http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
Lyhyen tekstinäytteen perusteella ei tietenkään varmasti voi sanoa etteikö "bördig" yhtä hyvin voisi tarkoittaa kahden kantavaa venettä tai etteikö kyseessä olisi veneen rakennustekninen kuvaus. Asiaa kannatta kysellä esim. Ruotsin Sjöhistoriska museetista, osoitteesta www.sjohistoriska.se, tai ruotsinkielisiltä murreasiantuntijoilta Kotimaisten kielten
tutkimuskeskuksesta, osoitteesta www.kotus.fi.
Tässä vielä kollegan lisäys aiheeseen:
Sanakirjoissa selitetään substantiivia -börding. i sammansättningar som tvåbörding, trebörding m.fl...
Internetin tiedonhakumenetelmistä on viime vuosina julkaistu ainakin seuraavat teokset:
Alaterä, A.: Tiedonhaun perusteet- osa lukutaitoa, 2002;
Haasio, A.: Internet-tiedonhaun opas, 2003;
Haasio, A.: Internet-tiedonhaun teho-opas, 2007;
Haasio, A.:Tiedon lähteillä 1-2, 2006;
Haasio, A.: Nuorten nettiopas 2007.
Tiedonhakijan opas (toim. Kai Halttunen)2001;
Yli-Luoma,P.:Ohjeita opinnäytetyön tekemiseen , 2001.
Kaikkia em. teoksia on saatavilla monista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Sarja voisi olla nimeltään Näppärä. Se julkaistiin vuonna 1977 neliosaisena sarjana: 1: Leikitään agenttia, 2: Kokeillaan sähköllä, 3: Painetaan kuvia ja 4: Tehdään liidokki. Sarjan julkaisija oli WSOY, mutta kirjojen kirjoittajia ei mainita. Sarja on alkujaan englanninkielinen.
Kirjasarjan kolmas osa löytyy Ylivieskan kirjastosta, muut osat mm. Oulaisten ja Alavieskan kirjastoista:
http://www.tiekko.fi/
Asiakirjamalleja avioehtosopimuksesta on Internetissä esimerkiksi
- Suomen lakioppaassa http://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/avioehtosopimus/
- maistraattien sivuilla
http://www.maistraatti.fi/avioehto.html
Kirjastoissa on olemassa teoksia, joista löytyy asiakirjamalleja. Esimerkiksi teoksessa Asiakirjamalleja, Seppo Kemppinen...et al., Lakimiesliiton kustannus, 2002 on kaksi mallia avioehtosopimuksesta.
Enny on Ennan ja Ennin rinnakkaisnimi. Enni on puhuttelunimi Einestä ja Einistä. Enna taas on todennäköisesti lähtöisin muinaissaksalaisesta sanasta angul, joka tarkoittaa kärkeä tai piikkiä. Ruotsissa Enny on esiintynyt kastenimenä ensimmäisen kerran vuonna 1816. Nimen lausuminen riippuu varmaan vähän sen kantajan mielipiteestä.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/ selviää, että Enny-nimeä on Suomessa käytetty vähän. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän. Ennyjä on ollut alle 133. Nimeä on annettu enemmän naisille kuin miehille.
Sitaatti on kirjasta Tom Sawyerin seikkailut. Teoksesta on olemassa useampia eri käännöksiä, tässä niistä kaksi.
Yrjö Kivimiehen suomennos: "Nyt hän keksi uuden asian - että näet lupaus olla tekemättä jotakin on maailman varmin keino saada ihminen himoamaan sen tekemistä." (s. 166, WSOY 1989, käännös ilmestynyt ensimmäisen kerran v. 1926)
Jarkko Laineen suomennos: "Hän teki uuden havainnon - nimittäin sen, että lupaus olla tekemättä jotakin on maailman varmin keino saada itsensä haluamaan juuri sen tekemistä." (s. 161, Otava 2007, käännös ilmestynyt ensimmäisen kerran v. 1973)
Tom Sawyerin seikkailujen suomenkieliset laitokset voi tarkistaa kansallisbibliografia Fennicasta: https://finna.fi
Kuvauksesi sopii Jennifer Worthin teokseen "Call the Midwife: a true story of the East End in the 1950s". Teos on suomennettu nimellä "Hakekaa kätilö!" ja sen on määrä ilmestyä tammikuussa 2013 Teija Tervosen suomentamana ja Otavan kustantamana. BBC on tehnyt Worthin teoksesta menestyssarjan, joka nähdään myös Suomessa.
Englanninkielistä alkuteosta löytyy HelMet-kirjastoista muutama kappale. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta.
Alla olevista linkeistä löydät lisää tietoa kirjasta ja sen kirjoittajasta.
http://www.digipaper.fi/otava/101796/index.php?pgnumb=45
http://www.orionbooks.co.uk/Books/detail.page?isbn=9780753823835
http://www.orionbooks.co.uk/Search.page?SearchText=call+the+midwife
http://en.wikipedia.org/...
Esimerkiksi suosittu teos Murphy, Joseph: Alitajuntasi voima kertoo, kuinka ihminen pystyy omalla ajattelullaan saavuttamaan unelmansa ja tavoitteensa. s Tampereen ammattikorkeakoulun sivuilla on kuvaus edellämainitusta teoksesta http://esseepankki.proakatemia.fi/joseph-murphy-alitajuntasi-voima/ .
Toinen asiaan liittyvä "klassikko" jonka ensimmäinen painos ilmestyi jo 1937 on Hill, Napoleon: Ajattele oikein - Menesty, 3. p. 2007 . Tämän mukaan "Palava halu voi todellakin muuttua fyysiseksi vastineeksi".
Myös Malcolm Gladwellin teokset käsittelevät alitajunnan voimaa, mm. Välähdys : alitajuisen ajattelun voima.
Lisää teoksia voit katsoa asiasanalla piilotajunta esimerkiksi Outikirjastojen kokoelmista https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?formid...
Sopivia keskusteluun ja työyhteisöjen vuorovaikutukseen liittyviä kirjoja voisivat olla Ronthy-Östberg: Keskustelu kehittää (1998, 9518851336), Juuti: Kehityskeskustelut - johtamisen perusta (1998, 9519411291), Ukkonen: Esimies-alaiskeskustelu (1989, 951354771X), Helin: Yhdessä menestymisen taito (1998, 9519656561) ja Brilhart: Effective group discussion (1998, 0697327264). Kirjojen saatavuuden pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa voi tarkistaa Plussa-aineistohaulla (http://www.libplussa.fi).
Tässä muutama yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta saatu kirjallisuusviite ruotsalaisesta yksityistämisestä yleensä :
MANAGEMENT for privatization : lessons from industry and public service / edited by Joseph Prokopenko. 1995.
SPRINGDAL, Kent : Privatisation of the IT sector in Sweden. 2000.
SVENSSON, Torsten : Marknadsanpassningens politik : den svenska modellens förändring 1980-2000. 2000.
Suomalaisia Telian yksityistämistä käsitteleviä artikkeleita Aleksi-artikkelitietokannasta :
TIILIKAINEN, Teppo : Kansankoti sai kansanosakkeen. Suomen kuvalehti. 2000 ; 24 ; 9.
MÄÄTTÄNEN, Seppo : Epätoivon hyppy osakemarkkinoille. Talouselämä. 2000 ; 21 : 46-48.
Ruotsalaisesta Affärsdata-aikakauslehtiartikkelitietokannasta http://80-www.ad.se....
Kysymyksesi on liian laaja tässä vastattavaksi, mutta esim. Turun kaupunginkirjaston musiikkiosaston kokoelmista löydät tietoja menemällä ensin kirjaston kotisivulle osoitteeseen http://www.turku.fi/kirjasto ja valitsemalla sieltä kohdan aineistohaku. Ainakin Ricky Martinin ja Celine Dionin nuottikirjoja meiltä löytyy.
Kirjoja aiheesta kannattaa etsiä seuraavista tietokannoista: pääkaupunkiseudun kokoelmatietokanta HelMet http://www.helmet.fi , Helsingin yliopiston kirjaston Helka, korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta Linda ja maakuntakirjastojen yhteistietokanta Manda. HelMetistä voi hakea esim. kotikoneelta, mutta muista vain kirjastoissa.
Myös artikkeliviitteitä voi hakea esim. seuraavista tietokannoista: Helsingin kauppakorkeakoulun Helecon MIX (sisältää myös kirjoja ja opinnäytteitä), Aleksi ja Arto. Näistä voi hakea vain kirjastoissa.
Kaikista em. tietokannoista voisi aloittaa hakemalla hakusanoilla "esimies ja sihteeri".
Tietokannoista Helka, Linda, Manda ja Arto haun voi suorittaa perushaussa hakulausekkeella "esimie? and sihteeri?" ilman...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyy jonkin verran aineistoa Lars Sonckista ja hänen tuotannostaan.
Tutustumisen arvoinen on ennen kaikkea teos: "Lars Sonck 1870-1956 : arkkitehti = architect" / [näyttelyryhmä = exhibition team: Paula Kivinen, Pekka Korvenmaa, Esa Piironen].Helsinki : [Suomen rakennustaiteen museo], 1981. Siinä esitellään ainakin joitakin kiinnostuksesi kohteena olevista rakennuksista.
Myös Riitta Wäreen kirjassa "Rakennettu suomalaisuus : nationalismi viime vuosisadan vaihteen arkkitehtuurissa ja sitä koskevissa kirjoituksissa", 1991, on lukuisia viittauksia Lars Sonckiin.
Teosten sijainnin ja saatavuuden voit selvittää osoitteesta http://www.helmet.fi .
Suosittelisin kuitenkin, että ottaisit yhteyttä Suomen...
Vanhankaupunginkosken alueella onkin takanaan pitkälti historiaa, onhan se paikka, josta Helsingin kaupunki sai alkunsa. Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaan kosken partaalle vuonna 1550. Ns. Vantaan Helsingin aikaa kesti vuoteen 1640, jolloin hallitsija määräsi Helsingin siirrettäväksi Vironniemelle (nykyisen Senaatintorin ja Kruununhaan seutu). Lisää Vanhastakaupungista ja Vanhankaupunginlahden alueesta voi lukea esimerkiksi seuraavista teoksista:
Narinkka 1994. Helsingin kaupunginmuseo 1994.
Lönnqvist, Bo ja Rönkkö, Marja-Liisa: Helsinki: kuninkaankartanosta Suomen suurkaupungiksi. Tammi 1988.
Nokea ja pilvenhattaroita: helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa. Toim. Simo Laakkonen [et al.]. Helsingin kaupunginmuseo 1999....
Eduskunnan täysistuntoja on voinut seurata verkosta syksystä 2008 alkaen. Linkki täysituntojen, mm. kyselytuntien, verkkolähetyksiin on http://www.goodmoodtv.com/internettv/application/eduskunta/system/Edusk… . Eduskunnan etusivulla http://www.eduskunta.fi on linkki verkkolähetyksiin.
Jääkiekon SM-liigan ja NHL:n lähetyksiin on syksyllä 2005 yksinoikeudet Canal+:lla. Näitä lähetyksiä pystyy toki katsomaan tietokoneellakin, jos tietokoneessa on digikortti.
