Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Neloskanavan elokuvassa (02.09-03 klo 23.10) "Menetyksen tuska" (I,m Losing You/USA 1998)lausuttiin puolivälin tienoilla runo tai rukous, joka sitten… 1334 Elokuva I'm losing you perustuu Bruce Wagnerin omaan samannimiseen romaaniin. Elokuvan arvosteluissa kerrotaan, että elokuva sisältää paljon viittauksia muihin elokuviin ja kirjallisuuteen. Eräässä amerikkalaisessa arvostelussa mainittiin Emily Dickinson, (ks.internetosoite http://www.rottentomatoes.com/click/movie-1087760/reviews.php?critic=al…). Mahtaisiko hän olla elokuvassa viitattu runoilija? Emily Dickinsonin runossa After Great Pain on lopussa sanat, joihin arvostelussa viitataan: After Great Pain, A Formal Feeling Comes After great pain, a formal feeling comes — The Nerves sit ceremonious, like Tombs — The stiff Heart questions was it He, that bore, And Yesterday, or Centuries before? The Feet, mechanical, go round — Of Ground, or...
Teen kasvatustieteen proseminaarityötä aiheesta videon käyttö vieraan kielen opetuksessa (kyse on siis videonauhan käytöstä). Kysyisinkin, mitä materiaalia… 1334 Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1&sesid=1001761405&ulang=… on useampia teoksia, jotka käsittelevät video-opetusta. Tässä voi mainita Raili Hildénin teoksen Videovinkkejä vieraiden kielten opiskelussa (1988), mutta on muita, jotka laajemmin kuvaavat videoavusteista opetusta tai uutta opetusteknologiaa. Uudempaa tutkimusta edustaa esim. teos "Multimediamateriaalin tutkimuspohjaista arviointia ja suunnittelun suuntaviivoja" (2001), jossa lähinnä tarkastellaan interaktiivista oppimista. Perinteistä etäopetusta ja median mahdollisuuksia ja käyttöä opetuksessa selostetaan myös teoksessa Pantzar: "Oppimisympäristöjä etsimässä" (1998). Lehtiartikkeleita aiheesta löydät kotimaisesta...
Etsin kirjaa, jonka nimeä en muista. Se käsitteli historian vähemmän käsiteltyjä aiheita kuten keskiaikaisia vessoja yms. tapoja ja asioita. Muistan, että se… 1334 Kyseessä voisi olla lasten ja nuorten kirja Höjer, Dan Pusu, purkka & puucee : kaikella on historiansa Helsingissä : Otava, 1995 ISBN 951-1-13803-0 Nuoria saattaisi kiinnostaa myös samaa aihepiiriä käsittelevä Turunen, Ari Ulkokultaisen käytöksen kirja Jyväskylä : Atena, 2001 (myös aikaisempia painoksia) ISBN 951-796-242-8
Haluaisin tietää hiukan elekielestä. Miestyökaverini katsoo minua usein silmälasiensa yli vaikka ne eivät ole lukulasit. Hän kumartaa päätänsä alaspäin ja… 1334 En uskalla lähteä tulkitsemaa työtoverisi viestintää, mutta tässä muutama kirjavinkki: Body talk : kehonkieli työelämässä / Judi James, 2002 Ruumiinkieli / Markku T. Hyyppä, 1986 Kehosi kielii / Anne Hietanen, 2001 Lisää aiheeseen liittyvää materiaalia löydät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta.Aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi. Käytä esimerkiksi hakusanoja ruumiinkieli, sanaton viestintä, eleet,ilmeet,tulkinta.
Mitkä kirjat käsittelevät teatterin historiaa? Tiedossa on jo Glynne Wickhamin teos Teatterihistoria. 1334 Teatterin historiaa käsittelevät esim. Oscar Brockettin The History of the Theatre (9th ed. 2003) ja Phyllis Hartnollin Theatre: a concise history (3rd ed. 1998). Suomalaisen teatterin vaiheista kertovat mm. Pentti Paavolaisen Näyttämöllä: teatterihistoriaa Suomesta (2005) ja Sven Hirnin Alati kiertueella : Teatterimme varhaisvaiheet vuoteen 1870 (1998).
Mikä (tai mistä materiaalista) on sieppi/siepit? 1334 Voisiko olla kyseessä aivan uusi asia? Löysin hakukoneella sivuston: http://www.kaakao.net/sieppi/index.html joka käsittelee omien sanojensa mukaan SIEPPI: SIEPPAUKSIA POTTEREISTA Sanakirjoista en löytänyt selityksiä sanalle sieppi.
Mistä löydän lapselleni sopivan iltarukouksen? 1334 Lasten rukouskirjoja on saatavilla useita erilaisia, joista tässä esimerkkejä: Järvinen, Laura: Lapsen rukous (sis. vanhoja perinteisiä rukouksia), Lapsen oma rukouskirja (koonnut Tamara Maunonen, 1994), Siipeis suojaan (koonnut Vuokko Malkavaara, 1986), Kaskinen, Anna-Mari: Lapsen oma iltarukous (2005), Lasten rukouskirja : tässä olen taivaan Isä (1990) ja Perheen rukouskirja (1982). O'Neal, Debbie Trafton: Ilta on tullut(sisältää kertomuksia, rukouksia ja leikkejä nukkumaanmenon aikaan, 1995), samoin Anna-Mari Kaskisen suomeksi toimittama Ilta saapuu jo päälle maan (sisältää Raamatun kertomuksia, runoja ja rukouksia lapsille, 1991). Isä meidän -rukousta opetellaan teoksissa Perkiö, Pia: Joonas ja joka päivän rukous (1989), Harmanen,...
Etsin laulua nimeltä Enkelin kosketus- muuta en lauluasta tiedä. (tämä on ilmeisesti jokin virsi tai ainakin häissä sitä lauletaan kirkossa) onko siitä… 1334 Kaija Kärkinen ja Ile Kallio ovat sanoittaneet laulun Enkelin kosketus ja se on CD-levyllä Lupaus. Tähän löytyy myös nuotti nimeltään Sade : Lupaus, johon sisältyy Enkelin kosketus. Molempia on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista. www.helmet.fi
Voiko kirjojen lainat uusia Internetin kautta? 1334 Kyllä vain, PIKI-verkkokirjastossamme osoitteessa http://www.pikikirjasto.fi. Verkkokirjaston käyttöön tarvitset kirjastokortin numeron ja henkilökohtaisen tunnusluvun. Jos sinulla ei vielä ole tunnuslukua, saat sen käydessäsi kirjastossa. Puhelimitse tai sähköpostilla tunnuslukua ei voida antaa. Tunnusluvun avulla voit paitsi uusia lainoja ja tehdä varauksia Internetissä myös käyttää kirjaston lainausautomaatteja ja tietokoneita. Lainat voi uusia verkkokirjastossa korkeintaan 5 kertaa, ellei niistä ole varauksia. Jos viidennen uusinnan jälkeen haluaa vielä jatkaa laina-aikaa, kirjat on käytävä näyttämässä kirjastossa.
Monenko kirjailijan teoksia on saatavilla Suomen kirjastoissa? Montako niistä on ulkomaalaista ja montako suomalaista? Montako lainausta tehdään yhteensä… 1334 Yleisten kirjastojen tilastot löytyvät Kirjastot.fi-sivuilta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/. Uusimmat saatavilla olevat tilastot ovat toistaiseksi vuodelta 2008, mutta vuoden 2009 tilastot ilmestyvät 1.4.2010. Perustilastot-sivulta valitsemalla aluetyypin "koko maa" saa koko maan kattavat tilastot kirjastojen aineistosta. Sivun alalaidasta näkee kokoelmien ja niiden lainauksen määrän sekä uusien kirjojen hankintaluvut. Tilaston mukaan Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin kuului v. 2008 yhteensä 35 793 236 kirjaa, joista kaunokirjallisuutta 20 040 351 (55,99%) ja tietokirjallisuutta 15 753 694 (44,01%). Kirjalainausten lukumäärä oli 71 932 755, josta kaunokirjallisuutta 48 427 864 (67,32%) ja tietokirjallisuutta 23 492 352 (32,...
Olisin kiinnostunut lainaamaan kaksi tanssiaiheista teosta: Rudolf Laban: an introduction to his work & influence / John Hodgson & Valerie Preston-Dunlap, ja… 1334 Molempia kirjoja on ollut Helsingin kaupungin kirjastoissa, yksi kappale kumpaakin. Tietokannan mukaan toinen kirjoista on korjattavana ja toinen on jo kokonaan poistettu kokoelmista. Kirja "The Mastery of Movement" on korjattavana ja voi palautua korjauksen jälkeen jälleen Rikhardinkadun kirjaston lainattavien kirjojen kokoelmaan. Kirja "Rudolf Laban: an introduction to his work & influence" on valitettavasti jo kokonaan poistettu Pasilan kirjaston kokoelmista; mahdollisesti kirja on vain kulunut puhki ja poistettu rikkinäisenä tms. Valitettavasti kumpaakaan kirjaa ei löydy HelMet-alueen kirjastoista muita kappaleita. Molemmat kirjat löytyisivät kuitenkin ainakin Teatterikorkeakoulun kirjaston kokoelmista Helsingistä, josta niitä...
Miks täällä ei ole paljon vampyyri kirjoja esim vapyyrinpäiväkirja ja charlainen harris? 1334 HelMet-kirjastoissa on kyllä aika paljon vampyyriaiheisia kirjoja. Voit etsiä niitä osoitteesta http://www.helmet.fi valitsemalla ”Muut hakutavat” ja pudotusvalikosta ”Asiasana” ja kirjoittamalla hakukenttään sanan ”vampyyrit”. Jos haluat, voit oikeanpuoleisesta pudotusvalikosta rajata hakua esimerkiksi kaunokirjoihin tai lasten kokoelmaan. Sitten paina vain nappia ”Hae”, niin saat listan kirjoista. Sarjan ”Vampyyripäiväkirjat” ensimmäinen osa on hyvin varattu, ja siksi sitä ei löydy kirjaston hyllystä. Voit kuitenkin tehdä kirjasta varauksen osoitteessa http://www.helmet.fi/record=b1975728~S9*fin. Charlaine Harrisin kirjoja löytyy haulla, kun laitat tekijän nimeksi ”Harras, Charlaine”. Voit tarvittaessa varata myös niitä. Varauksen saat...
Luen parhaillaan Jaakko Hämeen-Anttilan kirjaa Mare nostrum. Kirjassa kerrotaan Kreetan saarelta 1908 löydetystä Faistoksen kiekosta ja yrityksistä sen kuva-… 1334 Tiedustelin asiasta Mare nostrum-kirjan tekijä Jaakko Hämeen-Anttilalta. Hän kertoi tiedemaailman olevan tällä hetkellä sitä mieltä, että Faistoksen kiekon arvoitus jää ratkaisematta, ellei uusia vastaavia kirjoituksia löydy. Edistystä ei siis ole tapahtunut kirjan julkaisemisen jälkeen. Hän toteaa myös, että epäuskottavia ja tieteen hylkäämiä ratkaisuyrityksiä ilmestyy kuitenkin koko ajan. Luotettavaa lähdettä asian seuraamiseen ei siis näyttäisi tällä hetkellä internetistä löytyvän.
Miten paljon ruumiita lahjoitetaan lääketieteelliseen käyttöön Suomessa? Tilastokeskus ja THL eivät ainakaan asiaa tilastoi. Pitääkö vain soittaa kaikkiin… 1334 Helsingin, Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen anatomian yksiköt ottavat vastaan ruumiin lahjoituskirjoja. Tietoa aiheesta: http://www.uef.fi/documents/1081098/1081139/ruumiinluovutustestamentti… Kuopion yliopisto saa joka vuosi 30-40 testamenttausta. Voimassaolevia testamentteja on noin 800. Opetuskäyttöön otetaan Kuopiossa vuosittain vain kuusi, ja Tampereella kymmenkunta ruumista. Nämä tiedot löytyvät Suomen kuvalehden artikkelista: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/lahjoitetaan-ruumis-tiet… Julkisia, kaikkia viittä yliopistoa koskevia tilastoja ei ilmeisestikään ole.
Haluaisin löytää Schumann Genoveva 4 laulua sopraanolle ja tenorille op 78 tuutulaulun sanat. Alkaa näin "Nukkuos lapsi, lehvät taipuu..." Sävelen löysin jo se… 1334 Robert Schumannin Genovevan kehtolaulun sanat löytyvät teoksista Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta (toimittanut Timo Leskelä, 2008), ja 107 kitaralaulua (toimittanut Aapeli Vuoristo, 1997). Viola https://finna.fi
Mikä juliaaninen päivä nyt on? 1334 Juliaanisen päivän laskemiseen löytyy tietoa sivustosta Juliaaninen päivämäärä. Webguru-niminen palvelu sisältää juliaanisen kalenterin päivämäärät, https://www.webcal.guru/fi-FI/tapahtumalista?calendar_id=system_julian. Ajanlaskusta ja kalentereista löytyy tietoa julkaisussaAikakirja 2013. Se ja muuta tietoa ajanlaskusta löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/1043%2B6560/hae?category=114398&sort=titl…
Miksi myöskin-sanan käyttöä toivotaan vältettävän sen takia, että se on kaksinkertainen ilmaus? Miksi sitten "myöskään" on hyväksyttävä kun eikös siinäkin ole… 1334 Myöskin sisältää sanan myös sekä liitteen -kin, jonka merkitys on ’myös’. Kokonaisuus on siis merkityksen kannalta toisteinen. Sama koskee myös-sanan ja -kin-liitteen yhdistelmää, jossa -kin on kiinnittynyt eri sanaan. Usein merkitystä ’myös’ ilmaisemaan riittää joko pelkkä myös tai pelkkä -kin. Kielteinen (ei) myöskään eroaa myöskin-sanasta siinä, että siihen liite -kään kuuluu erottamattomasti: toisteinen "myös tänäänkin" voidaan korvata sanomalla kieliopillisesti korrektisti "myös tänään", mutta "ei myöskään tänään" ei vastaavalla tavalla ole korvattavissa ilmaisulla "ei myös tänään". Kieltoa vahvistava myöskään on neutraali ja yleiskielen mukainen. Se...
Mitähän V. A. Koskimies tarkoitti sanoittamassaan laulussä (Kymmenen virran maa, 4. säkeistö) sanalla vilppaudella? 1334 Kielitoimiston sanakirjan mukaan vilpas tarkoittaa 'vilkasta, ketterää, vikkelää'.Kymmenen virran maa -laulun teksti on peräisin A. V. Forsmanin (myöhemmin Koskimies) vuonna 1899 kirjoittaman kolmiosaisen runoelman keskimmäisestä osasta, jossa on kaikkiaan kolmetoista säkeistöä. Itsenäisenä Kymmenen virran maa -nimisenä runona hän julkaisi sen 1905 toimittamassaan valikoimassa Kokoelma suomalaista runoutta koulua ja kotia varten.Oskar Merikanto käytti säveltämässään laulussa Koskimiehen runosta sen ensimmäisen, kolmannen, seitsemännen ja viimeisen säkeistön. Kokonaisuudessaan kolmiosainen Kainuulle-runoelma ilmestyi painettuna vasta vuonna 1926 kokoelmassa Vuosien varrelta, osittain uudelleen runoiltuna. Tässä Nykyisyys-nimisen toisen osan...
Pureeko kirva ihmistä? 1334 Kirvoilla ei ole hampaita, joten ne eivät tarkkaan ottaen pysty edes teoriassa puremaan ihmisiä. Sen sijaan kirvoilla on imukärsät, joilla ne imevät kasveista nestettä ravinnokseen (L. Luoto & H. Luoto: Ötökät lähiluonnossa, 2021, s. 115). En löytänyt kovin yksityiskohtaisia ja auktoritatiivisia lähteitä siitä, voivatko kirvat vahingoittaa ihmisen ihoa imukärsillään, mutta yleinen konsensus vaikuttaa olevan, että tällainen on harvinaista, sillä kärsät eivät sovellu kovin hyvin tähän tarkoitukseen, eikä ihmisen ihon vahingoittaminen muutenkaan ole kirvoille lajityypillistä käytöstä (ks. esim. https://bugbrief.com/aphid/do-they-bite ; https://medium.com/@ms.heather.whitney/are-aphids-poisonous-to-humans-3…). Mikäli kirvaa ei siis saa...
3.6. on nykyään Violan ja Orvokin nimipäivä. Kenen nimipäivä se oli vuonna 1888? 1333 Kansanwalistusseuran kalenteri vuodelta 1888 kertoo, että tuonakin vuonna 3.6. juhlittiin Violan nimipäivää.Kalenterin voit avata alla olevasta linkistä.https://www.doria.fi/handle/10024/98435