Uudempia kotimaisia sonetteja löytyy ainakin Leevi Lehdon kokoelmasta Ääninen eli sonetteja (Like 1997). Vanhempia esimerkkejä ovat mm. V. A. Koskenniemen Sonetti suomenkielestä (esim. kokoelmassa Tämän runon haluaisin kuulla 2, Tammi 1987), Einari Vuorelan Sonetin tämän äsken kirjoitin (esim. kokoelmassa Runot : valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta, WSOY 1979) sekä Kaarlo Sarkian monet runot (esim. kokoelma Runot, 12. painos WSOY 1991). Villanellesta en onnistunut löytämään kotimaisia esimerkkejä (mikä ei toki tarkoita, etteikö niitä olisi olemassa), mutta ottave rime -muotoa ovat käyttäneet esim. Eino Leino (Juhana herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja, 6. painos Otava 2001), Otto Manninen ja Kaarlo Sarkia.
Kalevalamittaista...
Simo Puupposesta eli Aapelista löytyy tietoja monista eri lähteistä, mm. seuraavista teoksista:
- Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin
- Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon
- Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (teos on vuodelta 1967)
Mainintoja Aapelista on myös mm. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiassa, Otavan kirjallisuustiedossa ja Matti Kuusen toimittamassa teoksessa Suomen kirjallisuus.
Parnassosta (3/1959)löytyy Jouko Tyyrin kirjoittama artikkeli Aapelin rooli ja maailma. Jyväskylän kaupunginkirjaston lehtileikekokoelmassa on myös joitakin sanomalehtileikkeitä Aapelista.
Suomen kuvataiteilijamatrikkelista ei löydy tietoa Jorma Hietalasta. Netistä löytyvien kuvien perusteella omistamanne teoksen signeeraus näyttää kyllä kovasti Jorman Hietalan signeeraukselta. Mikäli haluatte varmistua teoksen tekijästä, teidän kannattaa kääntyä asiantuntevan taideliikkeen puoleen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-laytaisin-lisatietoa-henkilosta-jon…
https://finna.fi/Record/varkaudenmuseot.pju-47495?imgid=1
Vuosina 1977–82 The Muppet Show'ta esitettiin MTV:n ohjelmistossa – välillä ykkös-, välillä kakkoskanavalla, alkuun nimellä Pidetään hauskaa – The Muppet Show. Lähetyspäivä ja -aikakin vaihtui useaan otteeseen. Jaksoja ei nähty tuotantokausittain, vaan varsin vapaamuotoisessa esitysjärjestyksessä, ja osa jaksoista jäi kokonaan esittämättä.
Vuonna 1977 nähtiin kakkoskanavalla kolme ensimmäisen tuotantokauden jaksoa perjantaisin kello 20: 24.11., 1.12. ja 8.12. (vieraina Charles Aznavour, Joel Grey ja Peter Ustinov).
Kevätkaudella 1978 "pienten katsojien toivomuksesta" Muppet-show nähtiin jo alkuillasta, ensin kahdesti torstaina 18.45 ykköskanavalla (26.1. ja 23.2.) ensimmäisen tuotantokauden jaksoin (Rita Moreno, Ethel Merman),...
Verkosta löytyy jonkin verran tietoa seuraavista osoitteista:
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kaipain.html,
http://loimaanlehti.lsp.fi/evak497.html,
http://kauha.kauhajoki.fi/teatteri/kajo/naytelm/kasvatti.html .
Jos esitelmäsi ei ole kovin pitkä, pärjäät ehkä jo näillä. Lisätietoa löytyy esim. teoksista, "Sain roolin johon en mahdu" :suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja / toim. Maria-Liisa Nevala. s. 633-635 sekä Pekka Tarkan hakuteoksesta "Suomalaisia nykykirjailijoita", joita voit kysyä kotikuntasi kirjastosta.
Kolmiulotteisista kuvista on olemassa useita kokoelmia, mm. Taikasilmä 1-3, Morris, Maagisia 3-ulotteisia kuvia sekä Holm, Silmä seikkailee. Kirjoissa on myös jonkin verran tekstiä aiheesta. Niitä on olemassa melkein kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston pisteissä. Tämänhetkisen saatavuustilanteen näet osoitteesta www.libplussa.fi. Voit hakea myös asiasanoilla kolmiulotteisuus, havaitseminen ja stereokuvaus.
Taylor Hackfordin ohjaama elokuva Dolores Claiborne perustuu Stephen Kingin samannimiseen kirjaan. Teos on suomennettu nimellä Doloreksen tunnustus.
Tästä Markku Soikkelin arvostelusta saat käsityksen elokuvasta
http://www.uta.fi/~csmaso/elokuvat/Dolores_Claiborne.htm
Katso myös englanninkielisiä sivuja
http://www.imdb.com/title/tt0109642/
http://www.allmovie.com/cg/avg.dll
Sekä kirja että video ovat lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuustiedot selviävät aineistohaulla: http://www.helmet.fi
Vanhoja karttoja löytyy karttakirjoista kuten esim. Alanen, Timo: Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805; Fredrikson, Erkki: Suomi 500 vuotta Euroopan kartalla sekä Mingroot, Erik van: Suomen ja Skandinavian vanhoja karttoja. Ne löytyvät mm. asiasanalla historialliset kartat; kartat + historia
Hitaus kuuluu ilmeisesti samaan sanapesyeeseen kuin hidas.
Hidas on selitetty hyvin vanhaksi germaaniseksi lainaksi. Suomen kirjakielessä hidas on esiintynyt Uppsalan evankeliumikirjasta ja Agricolasta alkaen.
Etymologioista saa tietoa esim. seuraavista etymologisista sanakirjoista:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. -
1 - 3[Ulla-Maija Kulonen, päätoimittaja ... et al.]
Julkaistu: Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
1992 - 2000.
Häkkinen, Kaisa
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2004. - 1633 s. : kartt.
Teos on käännetty puolaksi nimellä 'Sto lat samotnosci'. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä (www.helmet.fi) löytyy puolaksi Garcia Marquezilta ainoastaan teos 'Zla godzina'(alkuteos 'La mala hora'). Kotimaisten korkeakoulukirjastojen tietokannoistakaan ei etsimääsi teosta näyttäisi löytyvän, ei myöskään suomalaisista maakuntakirjastoista. Se on mahdollista saada kaukolainaksi ulkomailta kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta (http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227 tai www.lib.hel.fi > Hakemisto > K > Kaukopalvelu). Voit vielä varmuuden vuoksi tiedustella teosta Helsingin yliopiston Slaavilaisesta kirjastosta (http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Slavica/Slaavilainen_kirjasto.htm), Helka-...
Iriadamant-intiaaneista on vuonna 1993 tehty kirjallinen kysymys ja siihen on annettu vastaus. Kysymys on netissä osoitteessa www.eduskunta.fi | Oikopolkuja: Valtiopäiväasiat ja –asiakirjat | kohtaan Hakusana kirjoita iriadamant* | Hae. Vasemmasta framesta klikkaa auki KK 171/1993. Sivun keskiosan framesta näet, ettei kysymyksestä ole keskusteltu, vaan se on vain annettu tiedoksi. Sivun oikeasta ylälaidasta voit klikata Ohje, jossa kerrotaan miten kysymysten kanssa menetellään.
Voit tutkia myös täysistuntokeskusteluja: samalta sivulta näpäytä Pöytäkirjat. Hakusanalla iriadamant* ei löydy mitään, mutta sanalla intiaani* on jo useita viitteitä.
Valtiopäiväasiakirjat ovat netissä vain muutamilta viime vuosilta. Sitä aikaisemmat...
Tuija Lehtisen kirjojen kustantajan Otavan syksyllä ilmestyvien kirjojen luettelossa ei ole mainintaa että www.liisanblogi.net olisi saamassa jatko-osaa. Tuskin siis sellainen ilmestyy ainakaan tänä vuonna.
Liisa Virtasen (Lehtisen romaanin päähenkilön) kuulumisia voi kyllä seurata netistä Liisan blogista, osoite www.liisanblogi.net
Ilkka Remeksestä löytyy tietoa ainakin Internetillä Wikipediasta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes ja Dekkarinetistä. http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/remes.htm sekä Sanojen aika -tietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&lang=FI&pid=42Siellä on henkilötietoja hänestä ja siellä myös kerrotaan hänen teoksistaan.
Hänestä löytyy tietoa myös teoksesta Haasio, Ari: "Suomalaisia dekkarikirjailijoita" (BTJ Kirjastopalvelu). Tämä teos löytyy kirjastoista, ja siellä sitä voi ainakin lukea, jos ei ole lainattavia kappaleita.
Kirja on hankittu Helmet-kirjastoihin kesäkuun puolivälissä mutta se ei ole vielä lainattavissa. Voit tehdä varauksen heti kun kirjan tiedot ja ensimmäinen nide näkyy Helmet-aineistohaussa.
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa.
Aikaisemmin kysymykseen vastannut kirjastonhoitaja oli tiedustellut asiaa kirjasarjan kustantajalta Otavalta, jonka vastauksen liitän tähän.
"Sweet Valley High -kirjoja on todellakin suomennettu 50 sekä lisäksi kuusi erillisen SVH-trillerisarjan kirjaa. Viimeiset suomennokset ilmestyivät 2002 eikä enempää ole luvassa. Sarjan suomentaminen lopetettiin, koska sen
suosio alkoi laskea - mutta myös siksi, että 50-osainen kirjasarja on Suomen oloissa jo todella laaja, ja halusimme antaa tilaa muillekin kirjoille. Tällä hetkellä Otava julkaisee mm. Mary-Kate ja Ashley Olsenin
So little time -sarjaa, josta monet Sweet Valley High -fanitkin ovat innostuneet."...
Positio-lehteä voi lukea Helsingin yliopiston Viikin ja Kumpulan tiedekirjastoissa, Humanistisen tiedekunnan kirjastossa Topeliassa, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastossa sekä Museoviraston kirjastossa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Yliopiston sivuilta ja Helka-tietokannasta http://www.helsinki.fi/kirjastot/ ja kirjastojen kokoelmat ovat kaikkien käytettävissä. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin Positio-lehteä ei tule.
Kirjan päähenkilön nimi on Winston Smith, eikä kirjassa tietääksemme esiinny Winston Graham -nimistä henkilöä. Internetistä hakiessa kyllä löytyy maininta ( http://www.irishinscotland.com/id5.html ), että Graham olisi kirjan päähenkilö, mutta mahtaneeko se olla sitten virheellinen tieto. Wikipediassa on lueteltu kirjan henkilöt http://en.wikipedia.org/wiki/Nineteen_Eighty-Four#Characters
Arthur Millerin The price on suomennettu kahteenkin otteeseen - ensimmäisen kerran jo alkuperäistekstin ensiesitysvuonna 1968 (Sirpa Kauppinen) ja uudelleen 2003 (Sisko Hallavainio). Molempien suomenkielisten versioiden nimi on Hinta. Kirjana Millerin näytelmää ei suomeksi ole julkaistu - molemmat käännökset on tehty teatterikäyttöön.
Teatterintekijöille tarkoitettua näytelmäkirjastoa ylläpitää Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner Helsingissä.
Tarkoitatko HelMet-kirjaston lainattavia e-kirjoja? Tarvitset sitä varten iPadillesi Bluefire Reader -lukuohjelman. Tietoa ohjelmasta ja sen käyttöohjeet löytyvät Ellibsin verkkosivuilta http://www.ellibs.com/fi/node/103632. Sivuilla puhutaan kirjojen ostamisesta, mutta samat periaatteet toimivat myös kirjaston e-kirjoja lainatessa.
Oulun kaupunginkirjastossa on Titanicista useita kirjoja eri kielillä. Löydät ne Outi-verkkokirjastosta www.ouka.fi/kirjasto/intro valitsemalla tarkan haun ja laittamalla Asiasana kohtaan Titanic. Tässä muutamia esimerkkejä (saatavuuden voit tarkistaa verkkokirjastosta):
• Wetterholm, Claes-Göran : Titanic : suomalaisten siirtolaisten uponneet unelmat, 2012
• Ylikarjula, Simo : Titanicin vuosisata 1912-2012 : unelmalaivan ihmiskohtalot, 2012
• Eaton, John P. : Titanic, 2003
• Lord, Walter : Titanicin kohtalonyö, 1957
Lapsille on upeita kuvakirjoja:
• Crosbie, Duncan : Titanic : unohtumaton laiva, 2007
• Chrisp, Peter : Tämä on Titanic, 2011
