Kansalliskirjaston lukusaliin tilatusta aineistosta saa ottaa valokopioita tietyin rajoituksin. Kirjaston jäljennepalvelu valmistaa tilauksesta valokopioita ja tarjoaa mahdollisuuden itsepalvelukopiointiin silloin, kun kokoelmien käyttösäännöt ja aineiston kunto sen sallivat.
Omalla kameralla voi ottaa aineistosta valokuvia, jos se tapahtuu muita asiakkaita häiritsemättä ja aineistoa vahingoittamatta.
Teidän kannattaa tarkistaa vielä Kansalliskirjastosta, onko ko. teoksen suhteen joitain rajoituksia kopioinnille tai kuvaamiselle.
Kansalliskirjaston yleisneuvonta:
kk-palvelu (at) helsinki.fi
puhelin (09) 191 23196
Asiakaspalvelut: kk-palvelu(at)helsinki.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/valokuvaam…
http://www....
Tauno Tukkinen on kirjoittanut teoksen "Mäkeen, mäkeen vaan!: punaisten henkilötappiot Forssassa, Jokioisissa ja Tammelassa 1918" (2001).
Jokioislaisen Unto Kiiskisen kirjat "Äitiä en jätä" (2007) sekä "Orpojen vuosi" (2010) sisältävät sekä dokumentteja että dokumentteihin perustuvia kuvauksia keväästä 1918 Jokioisilla ja sen lähiympäristössä.
Kirjassa "Kuoleman kentiltä : muistojulkaisu vuoden 1918 ajoilta" on pari sivua Jokioisista sekä luettelo työläisuhreista.
Näistä Lahden kirjastosta löytyvät "Orpojen vuosi" seka "Kuoleman kentiltä", muita voi pyytää kaukolainaksi.
Lisää tietoa voisi löytyä myös arkistolähteistä http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sis%C3%A4llissota_1918
Hei!
Ensimmäinen etsimistäsi saduista voisi olla Anni Swanin kirjoittama lastennäytelmä ’Vangittu vuorenkuningas’. Tässä näytelmässä Vuorenkuningas istuu ahneutensa vuoksi kahlittuna luolassaan ja vapautumisensa ehdoksi on suuri Olento säätänyt seuraavasti: ”Jos joskus vankilaasi eksyy ihmislapsi, joka tahtoo sinut vapauttaa pyytämättä kultaa tai hopeaa palkakseen, niin kirpoavat kahleesi”. Vuorenkuninkaan luona käy useita mahdollisia vapauttajia, mutta kaikki pyytävät palkaksi kuninkaan aarteita ja kivettyvät ahneutensa vuoksi kuninkaan luolaan. Myös sisarukset Pentti ja Pirkko käyvät kuninkaan luona, mutta hekin aarretta pyytäessään jähmettyvät kiveksi. Lopulta luolalle saapuu Antero, joka ei halua kuninkaan aarretta, vaan vapauttaa...
Kustaa Vilkunan kirjassa ”Etunimet” (Otava, 2005) samaistaan nimi ”Jasper”, johon myös ”Jasperi” liittyy, etunimiin ”Jesper” ja ”Kasper”. Jesperin ja Kasperin nimipäivä on ruotsinkielisen almanakan mukaan 20.10., joten silloin voisi hyvin Jasperi-niminenkin juhlia nimipäiväänsä. Osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että Jasperi-nimeä on annettu viime vuosikymmeninä lapsille.
Pentti Lempiäisen ”Nimipäivättömien nimikirja” (WSOY, 1989), että Eevertti-nimisten nimipäivä on 9.9., jolloin sitä juhlivat myös Eevert ja Eevert.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole kyseistä nuottia ainakaan vielä. Amazon.comin nettikaupasta huomasin kuitenkin tänä syksynä ilmestyneen nuotin Dream Theater: Metropolis, joka luutavasti on etsimäsi nuotti. Ainakin nuotin ja cdlevyn kansikuvat olivat samanlaiset. Amazonissa ei ollut nuotista sen kummemmin sisältötietoja, mutta ymmärsin sen olevan tabulatuurinuotti.
Kyseisen nuottikokoelman ISBN-numero oli: 0769296521.
Tähän kysymykseen on aika vaikea vastata. Eräs tiedonlähde on Organization of Women Writers in Africa, http://www.owwa.org/html/owwa.html . Etiopian kirjallisuutta esitellään seuraavassa teoksessa: Silence is not golden : a critical anthology of Ethiopian literature, 1995 ja Afrikan kirjallisuutta teoksissa Niklas-Salminen, Ritva: Johdatus Afrikan maiden kirjallisuuteen, 1993, Postcolonial African writers--a bio-bibliographical critical sourcebook, 1998, The Penguin book of modern African poetry, 1998, African literature today -sarjajulkaisu ja sen numero 15, Women in African literature.
Farah, Nuruddin on Etiopiassa asunut somalikirjailija, jonka kirjoja on käännetty myös suomeksi. Jotain apua voisi saada myös Suomi- Etiopia -seurasta,...
Tähän on vastattu aiemmin kysy kirjastonhoitajapalvelussa ja tässä kopioitu vastaus:
Kysymykseen on vaikea löytää selkeää vastausta, koska sormien vahvuutta ei voi mitata perinteisillä lihasvoiman mittareilla. Sormien luiden ympärillä ei ole lihaksia, vaan sormia liikuttavat kyynärvarressa sijaitsevat sormien ojentajalihakset ja sormien koukistajalihakset.[Peukaloa liikuttavat omat lihaksensa, joista peukalon lyhyt loitontajalihas sijaitsee kämmenessä peukalon tyvessä.
Riippuu siis mittaustavasta, miten vahvuutta kulloinkin arvioidaan. Yleisesti ajatellaan keskisormen tai etusormen olevan vahvimmat sormet. Etusormi käyttää suoraa voimaa, niin että se voi kannatella jopa koko kehoa, mutta keskisormi...
Kansallissosialismi on tyypillisesti luokiteltu luokiteltu äärioikeistolaiseksi politiikaksi. Se käsittää kuitenkin sekä vasemmistolaisiksi että oikeistolaisiksi miellettyjä elementtejä. Esimerkiksi maan talousjärjestelmää kehitettiin kohti suunnitelmataloutta, jossa keskushallinto ohjasi tuotantoalojen ja yritysten toimintaa.
Kaiken kaikkiaan kansallissosialismin aatesisältö oli varsin epämääräinen. Keskeisiä tekijöitä olivat rotuoppi, antisemitismi, kommunismin vastaisuus sekä demokratian vastaisuus.
Lähteinä käytetty Richard Overy: Kolmas valtakunta : kronikka; Eepos : Maailmanhistorian käsikirja; Historia ajassa 2 : Kansainväliset suhteet
OECD:n taulukon mukaan suomalaisten keskimääräinen työtuntimäärä vuonna 2020 on ollut 1531, https://data.oecd.org/emp/hours-worked.htm.
Tilastokeskuksen artikkelissa ja taulukossa analysoidaan suomalaisten työtuntimäärää 2018, https://www.stat.fi/til/tyti/2018/13/tyti_2018_13_2019-04-11_kat_003_fi…
En löytänyt erikseen opettajien työtuntimäärästä tietoa. Heidän varsinaista työtuntimäärä onkin vaikea tutkia, koska suurin osa työstä tehdään varsinaisten työtuntien ulkopuolella kurssien ja tuntien suunnittelussa, valmistelussa ja tehtävien, kokeiden ja muiden materiaalien kanssa työskentelyssä. Opettajan työskentelystä ja työtuntien määrästä voisi kysyä OAJ:sta, https://www.oaj.fi/arjessa/mita-opettajan-tyo-on/. OAJ:n sivuilta...
Kirja löytyy meiltä ainoastaan Söderströmin kustantamana, joten emme voineet tehdä vertailua. Fennica-tietokannasta (Suomen kansallisbibliografia) löytyy tiedot molemmista laitoksista ja sen mukaan molemmissa on saman verran sivuja, kirjojen koko on myös sama.
Söderströmin kustantamassa kirjassa on karttapiirros, Raben kustantamassa ei ole mainintaa kartasta. Luultavasti teksti on molemmissa aivan sama.
Vuonna -99 julkaistu Marya Hornbacherin "Elämä kateissa--kertomus anoreksiasta ja bulimiasta" saattaisi olla etsimäsi. Kirjaa löytyy useasta helsinkiläisestä kirjastosta. Tämänhetkisen saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme Plussasta (www.libplussa.fi). Jos olet kiinnostunut, voit samalla tehdä haun muusta aiheeseen liittyvästä kirjoittamalla asiasanahakuun esim. syömishäiriöt, anoreksia, bulimia.
Eräs mainio lähde kirjastojen postiosoitteiden selvittämiseen on BTJ Kirjastopalvelu Oy:n julkaisema Kirjastokalenteri. Taskukalenterissa on kalenteriosan lisäksi kaikkien yleisten kirjastojen ja keskeisten tieteellisten kirjastojen ja myös keskeisten ammattikorkeakoulukirjastojen osoitteet, puhelinnumerot sekä sähköpostiosoitteet ja Internetin kotisivuosoitteet. Kalenteria voi tilata ja ostaa BTJ:stä, http://www.btj.fi . Useimmissa kirjastoissa on kyseinen kalenteri ainakin käsikirjastossa luettavissa, mutta ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoissa on myös lainattavia kappaleita.
Kirjastojen kotisivujen kautta saa varmasti selville postiosoitteekin, mutta se voi olla melko työläs tehtävä. Oletko kokeillut kirjastohakua Kirjastot.fi -...
Kai Ekholmin teoksessa CD-ROM -käsikirja (1994) kerrotaan CD-levyn koostumuksesta seuraavaa (s. 28-29):
"Hopean ja sateenkaaren värinen pinta koostuu alumiinista tai vastaavasta materiaalista, jota peittää telluriumseos tai hopeahaloidi. Jotkut levyt käyttävät kultaa heijastavuuden ja suuremman kestävyyden vuoksi, sillä se on hapettumisen kannalta pitkäikäisempää kuin alumiini ja hopea. Levyä peittää molemmin puolin suojaava polykarbonaatti eli muovikalvo."
Schweizerische Volksbibliothekin ylläpitämiltä sivuilta osoitteesta http://www.svbbpt.ch/Literatur/deutsch/FrameDL.htm löytyy tietoa monista sveitsiläisistä kirjailijoista (sekä saksan-, ranskan-, italian- että retoromaninkielisistä) ja heidän teoksistaan.
Suomeksi ja ruotsiksi on käännetty esimerkiksi Max Frischin ja Peter Zeindlerin kirjoja, ruotsiksi (mutta ei suomeksi) löytyy myös Jörg Steinerin teoksia.
Sveitsistä ja sen kulttuurista on myös Internetissä paljon tietoa. esimerkiksi Sveitsin Ystävät Suomessa ry:n kotisivujen ( http://www.sveitsinystavatsuomessa.fi/cgi-bin/sivut ) kautta löytyy hyviä, valmiiksi aiheen mukaan jaoteltuja linkkejä.
Taylor Hackfordin ohjaama elokuva Dolores Claiborne perustuu Stephen Kingin samannimiseen kirjaan. Teos on suomennettu nimellä Doloreksen tunnustus.
Tästä Markku Soikkelin arvostelusta saat käsityksen elokuvasta
http://www.uta.fi/~csmaso/elokuvat/Dolores_Claiborne.htm
Katso myös englanninkielisiä sivuja
http://www.imdb.com/title/tt0109642/
http://www.allmovie.com/cg/avg.dll
Sekä kirja että video ovat lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuustiedot selviävät aineistohaulla: http://www.helmet.fi
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyy jonkin verran aineistoa Lars Sonckista ja hänen tuotannostaan.
Tutustumisen arvoinen on ennen kaikkea teos: "Lars Sonck 1870-1956 : arkkitehti = architect" / [näyttelyryhmä = exhibition team: Paula Kivinen, Pekka Korvenmaa, Esa Piironen].Helsinki : [Suomen rakennustaiteen museo], 1981. Siinä esitellään ainakin joitakin kiinnostuksesi kohteena olevista rakennuksista.
Myös Riitta Wäreen kirjassa "Rakennettu suomalaisuus : nationalismi viime vuosisadan vaihteen arkkitehtuurissa ja sitä koskevissa kirjoituksissa", 1991, on lukuisia viittauksia Lars Sonckiin.
Teosten sijainnin ja saatavuuden voit selvittää osoitteesta http://www.helmet.fi .
Suosittelisin kuitenkin, että ottaisit yhteyttä Suomen...
Eduskunnan täysistuntoja on voinut seurata verkosta syksystä 2008 alkaen. Linkki täysituntojen, mm. kyselytuntien, verkkolähetyksiin on http://www.goodmoodtv.com/internettv/application/eduskunta/system/Edusk… . Eduskunnan etusivulla http://www.eduskunta.fi on linkki verkkolähetyksiin.
Jääkiekon SM-liigan ja NHL:n lähetyksiin on syksyllä 2005 yksinoikeudet Canal+:lla. Näitä lähetyksiä pystyy toki katsomaan tietokoneellakin, jos tietokoneessa on digikortti.
Kyseessä on epäilemättä italialaisen Giovanni Guareschin "Isä Camillo"-kirjasarja.
Don Camillo ei ollut munkki, vaan roomalaiskatolinen kirkkoherra.
Kirjasarja sopii myös lapsille.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on yksi teos, joka käsittelee seksivälineitä ja -leluja. Se on Leena Rosenbergin Suuri seksivälineopas, vuodelta 2000, julkaisija Sin City. Tästä teoksesta on nyt tullut uusi painos, ja sitä voi tilata kustantajan sivuilta http://www.sincity.fi/etusivu.html.
Sieltä voi kysyä myös muista alan julkaisuista.
