Säännöt määräävät mm. maalipylväiden korkeuden ja etäisyyden toisistaan, mutta tolppien lukumäärää ei mainita. (Lähde: Suomen jääkiekkoliitto ry, Jääkiekon virallinen sääntökirja 2006-2010).
Googlen kuvahaun perusteella jääkiekkomaaleissa voi olla yksi tai kaksi takatolppaa, tai ei takatolppaa ollenkaan:
http://www.google.com/search?q=j%C3%A4%C3%A4kiekkomaali&rls=com.microso…
Kysytty laulu on nimeltään Lasten Karjala. Sen tekstin on tehnyt Heikki Kirkinen ja sävelen Pentti Paalanen.
Laulu on julkaistu nuottikokoelmassa Laulelmakilpailun satoa : Karjalaiset kesäjuhlat 1992 : kooste Laulelmakilpailun 1992 tuomariston julkaistavaksi valitsemista sävellyksistä. Nuottia on yksi käsikirjastokappale (ei-kotilainattava) Joensuun kaupunginkirjastossa.
Jos haluaa kirjoittaa sanat ylös levyltä, kotilainaksi on Vaara-kirjastoista saatavissa laulun sisältävä CD-levy Tämä kylä.
Tinka on tarkoittanut 'riitaa, kiistaa'. Se pohjautuu muinaisnorjan sanaan thinga, josta on johdettu muinaisnorjan ja -ruotsin ting, 'kokous, käräjät'. Nykyruotsin ting on 'olio, esine ja käräjät'; englannissa sana on thing ('asia'), saksassa Ding, ('asia').Muinaisgermaaneilla on ollut kansankokousta tarkoittava sanaan thing. Thingaz ja sen rinnakkaismuoto palautuvat indoeurooppalaisen kantakielen aikaa merkitsevään sanaan téngkos. Veijo Meri on tiivistänyt sanan vaiheet 'ajasta' 'asiaan' seuraavasti: "Ajasta tuli määrättynä aikana pidetyt käräjät ja tarkoitettuaan niitä sana alkoi tarkoittaa asiaa, esinettä, koska käräjillä nimenomaan käsiteltiin asiaa."Meren téngkos-tulkinta, joka kytkee tingan aikaan, on varsin mielenkiintoinen siltä...
Ero ei välttämättä vaikuta olevan kovin merkittävä, sillä nestesaippua voi olla yksinkertaisesti veteen liuotettua palasaippuaa.
Nestemäisessä saippuassa käytetään kuitenkin yleisesti tensideinä - veden pintajännitystä vähentävänä, lian irtoamista edistävänä ainesosana - myös sulfaatteja, jolloin kyse ei oikeastaan ole saippuasta, joka valmistetaan yhdistämällä emästä ja rasvoja.
Lily.fi. Palasaippuasta nestesaippuaa.
Saaren taika artesaanisaippuoiden valmistus.
Saaren taika. Mitä eroa on palasaippualla ja nestemäisellä saippualla?
Saippuan valmistus. Kemian opetuksen keskus, Helsingin yliopisto.
wikipedia.fi. Tensidi.
yle.fi. Muhiiko palasaippuassa märkäbakteerien kasvualusta?
Turun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole Tohtori Sykerö -videoita, mutta Tampereen pääkirjastosta löytyy neljä eri kasettia vuodelta 1991 (Tohtori Sykerö 1, 2, 3 ja 4). Materiaali on mahdollista tilata kaukopalveluna, josta peritään 15 markan maksu/ kappale. Toistaiseksi kaukolainapyynnöt on tehtävä paikan päällä kirjastossa.
William Shakespearesta löytyy todella runsaasti kirjallisuutta, jota voi etsiä
asiasanalla "Shakespeare" sekä Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta että varsinkin kirjaston aakkosellisesta kortistosta.
Suppeaa esitelmää varten voit tutustua esim. seuraaviin teoksiin: Vappu Roos: "Dantesta Dickensiin", Ralph Emerson: "Suuria miehiä", "Kansojen kirjallisuus 3:
renessanssi" ja Maria Rita Cifarelli: "Shakespeare". Voit myös tutustua Kysy kirjastonhoitajalta -arkiston aikaisempaan vastaukseen (asiasanalla Shakespeare William). http://tietopalvelu.kirjastot.fi/asiasanahaku_main.asp?id=400&arkisto=t…
Suomessa julkaistun kirjallisuuden painostiedot voi tarkistaa Fennica-tietokannasta, joka on Suomen kansallisbibliografia. Tietokantaan pääsee nettiyhteydellä sivulta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/fennica.htm . Tietokanta julkaistaan myös CD-ROM-levyinä. Fennica CD-ROM on käytettävissä kirjastoissa. Uudempien kirjojen tarkistukseen voi toki käyttää myös jonkun vapaakappalekirjaston kokoelmatietokantaa. Esim. Oulun yliopiston kirjastolla on ollut vapaakappaleoikeudet.
Uusimmat Mainonnan kansainväliset perussäännöt on vuodelta 1997 ja painettu samaan julkaisuun kuin Internet-mainonnan kansainväliset ohjeet (1998). Fennica CD-ROMilta tai Oulun yliopiston kirjaston kokoelmatietokannasta http://www.kirjasto.oulu.fi/tietokannat/oula....
Tässä muutamia uusia kirjoja, joista voisi olla sinulle hyötyä: Allen: CERT: verkkoturvan hallinta. Edita 2002, Anonymous: Hakkerin käsikirja. Edita 2002, Järvinen: Tietoturva & yksityisyys. Docendo 2002, Ruohonen: Tietoturva. Docendo 2002. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa aineistorekisteristämme osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll , josta voit hakea myös lisää aihetta käsitteleviä kirjoja asiasanoilla atk-rikokset, tietoturva, hakkerointi. Lehdissä julkaistuja atk-rikollisuutta koskevia artikkeleita voit hakea kirjastossa asiakkaiden käytettävissä olevista Arto- ja Aleksi -lehtitietokannoista.
Netistä löytyy oikein hyvä sivusto elänten kasvattamista lapsista (englanninkielinen):
http://www.feralchildren.com/en/index.php
Kaunokirjallisuuden puolelta tulee mieleen esim. R. Kipling: Viidakkokirja (Mowgli-poika on susien kasvattama) ja Bourroghsin Tarzan-kirjat.
Suomessakin on esitetty kaksi mielenkiintoista elokuvaa aiheesta: Truffaut: Kesytön, Herzog: Kaspar Hauser (nämä mainitaan myös ylä mainitussa sivustossa).
Tunturisuden sivusto
http://www.tunturisusi.com/ , kasto kohta susilapset perustiedoissa, http://www.tunturisusi.com/susilapset.htm .
Kirjastoalan avoimia työpaikkoja voit hakea näistä osoitteista:
http://www.mol.fi/
http://www.kirjastot.fi/FI/calendar/show_calendar_groups1.asp
http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/tapahtumat/virat.html
Käy myös katsomassa perustietoja kirjastoalasta tältä sivulta:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/index.html
Emme valitettavasti löytäneet mitään viitettä kyseiseen sitaattiin. Englanninkielisiltä sivuiltakaan ei löytynyt parempaa tietoa. Punkit ovat vaivanneet ihmisiä kautta historian ja niiden olemassaolosta oltiin tietoisia jo muinaisessa Egyptissä. Aristoteles (384–322 eKr.) tunsi syyhypunkin ja hänen teksteissään esiintyy kuvauksia kyseisestä loiseläjästä. Aristoteleen tuotannon hyvin tunteva tutkija voisi mahdollisesti neuvoa lähteen/vastata kysymykseesi.
Linkit:
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/punkit.html
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/scabies.html
http://www.sel.barc.usda.gov/acari/content/watermite/rotate.html
http://www.mic-d.com/gallery/brightfield/
http://library.thinkquest.org/20510/english/schad/scabi.htm?tqskip1=1
Kirjat:...
Työministeriön sivuilta löytyy palvelu, jonka avulla voi hakea eri ammattien kuvauksia.Kirjoita hakuun "kirjasto", niin saat luettelon kirjastoissa käytössä olevista nimikkeistä ja niiden kuvailut. Palvelu löytyy osoitteesta: http://www.mol.fi/webammatti.cgi
Tietoa kirjasto- ja tietopalvelualan peruskoulutuksesta ja kelpoisuusehdoista löytyy seuraavasta linkistä:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html#koul….
Pelkästään Australian historiaa käsitteleviä kirjoja ei ole Suomen kansallisbibliografian mukaan ilmestynyt suomeksi. Joissakin teoksissa käsitellään Australiaa ja muita maanosia yhteisesti tai jotakin pientä historian osa-aluetta - esimerkiksi siirtolaisuutta. Englanninkielisiä teoksia on runsaasti pääkaupunkiseudun kirjastoissa, joiden aineistohausta http://www.helmet.fi/ niitä löytyy. Ruotsiksikin on olemassa ainakin John H. Chambersin kirja Historisk guide till Australien. Sinun kannattaisi varmaan kysyä Suomi-Australia -yhdistysten Liitto ry:stä, mikä olisi paras etenemistapa projektillesi. Yhteystiedot löydät osoitteesta http://www.pp.song.fi/~ozleague/liitto/toimisto.html .
TYT / Avoin yliopisto - Sosiaalipsykologian verkko-opinnot (linkit alla)löytyy tarkempaa ja lisää tietoa.
Kirjoja voi kysellä kirjastoista tarkempaa tutkimusta varten. Esim.
Monsen, Kirsti: Psykodynaaminen fysioterapia
Engblom, Päivikki: Naisen itsekokemus, identiteetti ja psykodynaaminen psykoterapia syömishäiriöissä
Tiihonen, Eljas: Psykodynaaminen organisaatiomalli
TYT / Avoin yliopisto
Omanlaisensa teorian yksilön psykologisesta rakenteesta kehitti Sigmund Freud psykoanalyysissaan, jota nimitetään myös psykodynaamiseksi teoriaksi persoonallisuudesta. Psykoanalyysi muodostaa oman laajan teoriaperinteensä, joten tässä esitetään vain muutamia perusajatuksia.
Jatkuu osoitteessa:
http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaalipsykologia...
Posliinileimoista löytyy muutamia kirjoja Piki-verkkokirjaston kauttakin. On olemassa esim. Emanuel Pochen teos Poslinsmärken från hela världen ja sama kirja myös englanniksi. Kirjoja voi hakea osoitteesta:
https://piki.finna.fi
Tarkan haun siasana-laatikkoon kannattaa kirjoittaa posliini ja muuttaa vaikka nimekelaatikko asiasanalaatikoksi ja kirjoittaa siihen leimat.
Leslie Dunklingin ja William Goslingin Everyman's dictionary of first names (1987) -kirjan mukaan Shara on Sharon-nimen 'hellittelymuoto' ("pet form"). Sharon taas merkitsee Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (1999) hepreaksi lakeaa maata. Edelleen Lempiäistä lainaten "Raamatussa sillä tarkoitetaan Palestiinan rannikkotasangon kukista ja hedelmistä rikasta pohjoisosaa". Suuren etunimikirjan mukaan Sharon on yleistynyt toisen maailmansodan jälkeen erityisesti anglosaksisissa maissa. Edelleen Lempiäinen arvelee,että nimen raamatullisesta alkuperästä johtunee, että myös Suomen juutalaiset suosivat sitä. - Internetissä voi tutustua englanninkielisiin selityksiin mm. Think baby names -sivuilla http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/...
Kyseessä on Joel Lehtosen "Putkinotko", joka on ensimmäisen kerran ruotsinnettu nimellä "Ödemarkens barn". Käännös ilmstyi vuonna 1935 ja ruotsintajana oli Bertel Gripenberg. Teos on käännetty toisen kerran ruotsiksi 1970-luvulla N.B.Stormbomin toimesta nimellä "Putkinotko : berättelsen om en lat spritlangare och en dum herreman" (Söderström, 1973).
Tietolähde:
SKS-käännöstietokanta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Seuraavista teoksista voisi olla sinulle hyötyä:
Kauppila: Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot : vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille (PS-kustannut, 2005)
Kopakkala: Porukka, jengi, tiimi : ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen (Suomen psykologiliitto 2005)
Niemistö: Ryhmän luovuus ja kehitysehdot (Palmenia-kustannus 2002)
Pennington: Pienryhmän sosiaalipsykologia (Gaudeamus 2005)
Repo-Kaarento: Innostu ryhmästä (Kansanvalistusseura 2007)
Ryhmä toimii ja oppii (Opintotoiminnan keskusliitto 1995)
Sahlberg: Yksinään vai yhteisvoimin? (Helsingin yliopisto 1994)
Tutkiva oppiminen ja pedagoginen asiantuntijuus (Tampereen ammattikorkeakoulu 2009)
Williams: Ryhmän salaisuudet (Resurssi 2002)
Yhteistoiminnallisen oppimisen käsikirja...