Nämä viitteet sain tulokseksi Kokkolan kirjaston aineistotietokannasta käyttämällä asiasanoja tietotekniikka, aikakauslehdet ja historia.
Coleman, Michael: Karmea totuus tietokoneista. Helsinki : Tammi, 2000 ; Jyväskylä : Gummerus. ISBN 951-31-1499-6
Huuhtanen, Heidi: Tietoyhteiskuntaa rakentamassa. Helsinki : Tieke tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus, 2001 ; [Jyväskylä] : Gummerus. ISBN 952-9714-20-3
Informaatioyhteiskunnan historia. Tampere : Vastapaino, 2003 ; Jyväskylä : Gummerus. ISBN 951-768-105-4
Keskitalo, Päivi : Lehtiviidakossa : aikakauslehtien lukeminen kirjastossa. Turku : Cultura, 1990 ; Helsinki : Pikaoffset. ISBN 952-9501-01-3
Kivikuru, Ullamaija: Vieraita lehtiä : aikakauslehti ajan ja paikan risteyksessä. Helsinki :...
Rahoista/kolikoista ja niiden arvosta löytyy kirjallisuutta käyttämällä tiedonhaussa asiasanoja rahat, metallirahat, numismatiikka. Kuopion kaupunginkirjastossa uusimpia teoksia ovat: Suomen rahat arviohintoineen 2002 (Suomen Numismaattinen yhdistys, 2002) ja Standard catalog of world coins: 1901-present (Krause, 2003). Teosten saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta osoitteessa: http://kirjasto.kuopio.fi
Suomen Numismaatikkoliitto julkaisee kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää Numismaatikko –lehteä. Kuopion kaupunginkirjastossa lehti tulee pääkirjaston lehtilukusaliin. Kannattaa tutustua myös keräilyyn liittyviin lehtiin (esim. Keräilyn maailma).
Internetistä löytyy aihetta käsitteleviä sivustoja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston...
Kirjassa Rinne, Allan: Käytännön merenkulkuoppi (1963) annetaan seuraava aakkosnimistö:
a=Aarne
b=Bertta
c=Celsius
d=Daavid
e=Eemeli
f=Faarao
g=Gideon
H=Heikki
i=Iivari
j=Jussi
k=Kalle
l=Lauri
m=Matti
n=Niilo
o=Otto
p=Paavo
q=Kuu
r=Risto
s=Sakari
t=Tyyne
u=Urho
v=Vihtori
w=kaksinkertainen v.
x=Äksä
y=Yrjö
z=Tseta
ä=Äiti
ö=Öljy
ü=saksalainen y.
å=ruotsalainen o
Lisäksi kirjassa annetaan ohje numeroiden lausumiseen:
1=ykkönen
2=kaksi
3=kolmonen
4=nelonen
5=viisi
6=kuutonen
7=seitsemän
8=kahdeksan
9=yhdeksikkö
0=nolla
Englanninkieliset vastaavat nimistöt löytyvät kirjasta: Kiiski, Timo: Meriradio-oppi (1990). Tätä kirjaa näyttää olevan useissa Helsingin kirjastoissa paikalla (www.helmet.fi).
Tässä muutamia kirjavinkkejä:
Varsinais-Suomen historia II (1938)
Varsinais-Suomen historia III (1935)
Hämeen Härkätiellä (2002)
Kaikki nämä ovat saatavilla mm. Auran kirjastosta.
Näiden lisäksi suosittelen Heli Laaksosen runokokoelmia:
Pulu uis
Raparperisyrän
Jänes pussis (äänikirja)
sekä Heli Laaksosen kirjoituksia teoksessa Sekaherelmäpuu.
Näistä saa jo oivallisen kuvan varsinaissuomalaisesta luonteesta ja elämäntavoista.
Noin yleensä varsinaissuomalaisia pidetään varautuneina, hiukan sisäänpäin lämpiävinä, ennakkoluuloisina kaikkea uutta ja outoa kohtaan. Myös varautuneisuus ja omanarvontunto liitetään usein Varsinais-Suomen asukkaisiin. Sanotaan, että ihmiset Varsinais-Suomessa eivät helposti antaudu juttusille vieraiden kanssa ja...
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa on mahdollisuus ottaa kopioita mikrofilmatuista lehdistä, myös Uudesta Aurasta (1.1.1897-17.5.1964), Rannikkoseudusta (4.5.1948 - 28.12.1979) ja Turun Sanomista (1.1.1905 -28.2.2005). A4 kopio maksaa 0,40 euroa/sivu ja A3 0,50 euroa/sivu. Käsikirjastoon kannattaa soittaa etukäteen (puh.02-2620 629) ja varata itselleen tulostava mikrofilmin lukulaite. Laiteopastaja ohjaa laitteen käytössä, jos ette ole aikaisemmin käyttänyt lukulaitetta.
Kirjailija Jussi Kukkosen (oikea nimi Johannes Kukkonen) nimimerkkejä ovat J.K. Kulomaan lisäksi mm. Joel Linnala, Jouni Linnasaari ja Ananiias. Lisää Kukkosen nimimerkkejä löytyy seuraavista lähteistä:
Salanimet ja nimimerkit, koonnut Maija Hirvonen. Helsinki 2000, (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston julkaisuja no 16). Teoksesta on Kuopion pääkirjastossa käsikirjakappale.
Kuopion kaupunginkirjaston kotisivujen Aapeli ja muita tuttavia - Pohjoissavolaisten kirjailijoiden bibliografia –sivustosta: http://www.kuopio.fi/kirjasto/BIBLIO/index.htm
Teos Suomen kirjailijat 1917-1944, Helsinki 1981, (Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia no 365) mainitsee Kukkosen nimimerkeistä ainoastaan J.K.Kulomaan ja Joel Linnalan.
Lehtiä ei voi varata Helmet-tietokannan kautta. Tietyn numeron paikalla- tai lainassaolo ei myöskään näy Helmetin kautta. Henkilökunta kuitenkin näkee koneeltaan mm. lehtien paikallaolotiedot.
Voit soittaa Käpylän kirjastoon, jossa Kuluttaja-lehden numero 3/2005 näyttää olevan paikalla ja varata sen maksutta varaushyllyyn odottamaan noutoasi. Voit myös pyytää jonkin kirjaston virkailijaa tekemään lehteen varauksen. Tällöin varauksesta menee normaali 50 sentin varausmaksu, ja voit saada sen haluamaasi kirjastoon.
Tässä muutamia vaihtoehtoja:
Trenter, Laura: Prätkäjengin jäljillä 2004
Prätkäjengin kosto 2005
Kontio, Tomi: Keväällä isä sai siivet 2000
Austraasian viimeiset lapset 2002
Maan veli 2005
Altschuler, Sally: Kirjoitus kuun valossa 2004
ja muut Zone 5 -sarjan kirjat
Lukuiloa!
Asiasanoina kannattaa käyttää sanoja tietotekniikka ja suurkeittiöt (tai katkaista sana i:n jälkeen). Kokeilin tietotekniikan kaverina myös ruokahuolto- ja suurtaloudet -sanoja, mutta tulos ei kauheasti parantunut.
Tampereen kaupunginkirjastosta löysin vain yhden kirjan:
Keskiajan kesteistä kestävään matkailuun: artikkelikokoelma Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja takousalan vuoden 2002 opinnäytetöistä. Metson molemmat kappaleet näyttivät olevan juuri nyt lainassa, mutta kirjaa voi varata sieltä.
Kirjaston asiakaskoneilla on käytössä artikkelitietokantoja.
Aleksista löysin aiheesta 7 viitettä.
-Lindroth, Lasse-Olof: Omavalvonnan nykytila suurkeittiöissä
(Elintarvike ja terveys 2/2005)
-Tuikkanen, Riitta:...
Ainakaan Maija-Liisa Heikinmäen Suomalaiset häätavat -kirjassa ei ollut mainittu mitään tiettyä suosittua kihlausajankohtaa. Siitä sai kuvan, että morsian tultiin kihlaamaan kotiin tai sitten pari kävi yhdessä markkinoilla, joita oli eri aikaan vuodesta.
Kalevalaseuran vuosikirjassa 59 Juhlakirja: suomalaiset merkkipäivät -kirjassa Lauri Honko kirjoittaa, että onni on vuodenvaiheessa murroksen tilassa ja siten myös muovailtavissa. Siksi on tarkkailtu enteitä ja suoritettu tiettyjä seremonioita, jotta sataisiin hyvät säät, viljaonni, karjaonni, löydettäisiin aviokumppani jne.
Vuoden vaihde aiemmin Suomessa oli joko kekrinä 1.11.satokauden päätyttyä tai myöhempinä aikoina uudenvuodenpäivänä 1.1.
Myöskään uudenvuoden viettoa käsittelevistä...
Näillä tiedoilla ei löytynyt varsinaisesti miehen paidan muuttamista naisen paidaksi.
Suuri käsityölehti 2004:5, sivulla 24, 75 on ohje vanhan kauluspuseron muodistamisesta, jossa kavennetaan ja lyhennetään vanhaa paitapuseroa.
Suuri käsityölehti 2005:6-7, sivulla 52- on kaavojen mittataulukko ja välikoon piirtäminen, joista voisi olla apua.
Naisten paitapuseron kaavoja löytyy useista lehdistä, mm.
Suuri käsityölehti 2007:4, 2006:6-7, 1998:1.
Mahtaisiko kyseessä olla Sharon Gmelchin teos Nan: the life of an Irish Travelling woman. London : Pavanne/Pan Books, 1987. Ainakin sisältö tuntuu vastaavan kuvausta. http://www.amazon.com/Nan-Life-Irish-Travelling-Woman/dp/0881336025
http://www.waveland.com/Titles/Gmelch-Nan.htm
Valitettavasti teosta ei enää näytä pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyvän. Varastokirjastossa (Kuopiossa) kirja on, ja se on mahdollista tilata kaukolainana Helsinkiin. Kaukolainapyynnön voi tehdä Internetissä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
V. A. Koskenniemen kirjallisen tuotannon luettelo (alkuperäisteokset ja suomennokset) löytyy seuraavista teoksista:
Ellilä, E. J., V. A. Koskenniemen kirjallista tuotantoa vv. 1900-1944 (WSOY, 1945) [eripainos Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirjasta VIII]
Aaltonen, Hilkka, V. A. Koskenniemen kirjallista tuotantoa vuodesta 1945 (Turun yliopiston kirjasto, 1975)
Molemmat bibliografiat etenevät kronologisesti vuosittain. Ellilä on erotellut kirja-arvostelut, teatteriarvostelut ja suomennokset omiksi osioiksiin kunkin vuoden kohdalle; Aaltosella ei vastaavaa jaottelua ole.
Varisperhe ja käkiperhe -runon kirjoittaja on A. V. Haarnoja [A. V. Perälä]. Se on julkaistu ainakin Une Haarnojan [Aune Perälä] toimittamassa kokoelmassa Kuororunoja pienille (Valistus, 1949).
Tämän nimisiä lauluja on useitakin, mutta ainakaan Viola-tietokannan (https://finna.fi tai Yleisradion äänilevystön Fono-tietokannan (http://www.fono.fi/) kautta nuottia ei löytynyt.
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan kirjaston myöhässä oleva aineisto siirtyy perintätoimiston perittäväksi n. 60 vuorokauden kuluttua eräpäivästä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Poikasi lainan eräpäivä oli 18.9., joten ehditte hyvin palauttaa kirjan ennen sen siirtymistä perittäväksi.
Urantia-säätiön mukaan "Urantia-kirjassa esitetään selkeä, lyhytsanainen tapa yhdistää tiede, filosofia ja uskonto." Skeptikot taas ovat sitä mieltä, että "Teos on merkillinen sekoitus näennäistiedettä ja uskontoa."
Skeptikko-lehden numerossa 3/1993 julkaistun Urantia-kirjaa käsittelevän, paljolti amerikkalaisen tiedekirjoittajan Martin Gardnerin kirjoituksiin perustuvan artikkelin mukaan tämän vuonna 1955 julkaistun teoksen taustalta löytyvät Yhdysvalloissa vaikuttanut Seitsemännen päivän adventistiryhmä ja aamiaismuroista tuttu Kellogg-yhtymä. Kirjan varsinaiseksi tekijäksi nimetään Wilfred Kellogg; painokuntoon sen toimitti chicagolainen psykiatri William Sadler. Suomenkielisen laitoksen kieliasusta ja toimitustyöstä vastaa Seppo...
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa kyllä vastaan cd-levyjä lahjoituksena kokoelmiinsa. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Levyjen kunto toki myös ratkaisee. Kunkin kirjaston kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kannattaa kysyä esimerkiksi Kirjasto 10:stä olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville cd-levyille.
Hei,
Aika joka kuluu kirjan ilmestymisestä siihen että se tulee aineiston toimittajalta kirjastoon vaihtelee hivenen. Tämä vaihe tulee kyllä jatkossa nopeutumaan aineiston toimittajan uuden logistiikkakeskuksen myötä. Nyt tämän muutoksen vuoksi viime viikojen aikana on aineiston tulo kirjastoon kyllä kestänyt hivenen normaalia pidempään. Kun kirja tulee Kouvolan kaupunginkirjastoon se rekisteröidään Kyyti-tietojärjestelmään ja sen luettelointiedot siirretään omaan tietokantaan. Tässäkin vaiheessa voi kulua aikaa, koska ostamme valmiit luettelointiedot. Sen jälkeen kirja siirtyy muovitukseen, josta se siirtyy lainausvalmiina asiakkaitten lainattavaksi. Valittelen jos tämä väliaikainen hitaus järjestelmässämme on aiheuttanut sinulle...
Sibeliuksen sävellykseen löytyy ainakin yksi ruotsinnos (J. O. Wegelius, joka on ilmeisesti itse ollut jääkärikapteeni), joka on julkaistu laulukirjassa Carminum liber Aboensium (Åbo Akademis Studentkår, 1934). Julkaisu on tässä edessäni ja sen tekstin saa ottamalla yhteyttä minuun. Sama teksti on julkaistu Ylioppilaskunnan Laulajien Sibelius-kokoelmassa Säestykselliset mieskuorolaulut (2003), joka löytynee monista kirjastoista helposti. Tässä julkaisussa tekstin tekijän nimi on muodossa "Jarl Olof Vegelius".
Breitkopf & Härtelin joskus 1910-luvulla julkaisemassa Sibeliuksen laulun nuotinnoksessa on myös ruotsin- ja saksankieliset sanat, mutta Viola-tietokannassa olevista luettelointitiedoista ei selviä, kenen käännöksistä on kyse....
