Itse suosittelen Sirpa Tabetin dekkareita (mm. Jesreelin koirat, Ovi, Voi minun lintuni). Sinun kannattaisi kuitenkin tutustua esim. internetin dekkarisivustoihin - niiden avulla pääset varmaan nopeimmin ja helpoiten sinua kiinnostavien dekkareiden jäljille. Sivuilta löytyy teosesittelyjä ja runsaasti muutakin tietoa. Tässä linkkejä niille:
1) DekkariNetti (Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämät sivut):
http://www.tornio.fi/index.php?p=DekkariNetti
2) Facebookin dekkarit -ryhmä https://www.facebook.com/groups/397999051653/
3) Kouvolan dekkaripäivien listaa
http://www.dekkaripaivat.fi/node/346
Taylor Hackfordin ohjaama elokuva Dolores Claiborne perustuu Stephen Kingin samannimiseen kirjaan. Teos on suomennettu nimellä Doloreksen tunnustus.
Tästä Markku Soikkelin arvostelusta saat käsityksen elokuvasta
http://www.uta.fi/~csmaso/elokuvat/Dolores_Claiborne.htm
Katso myös englanninkielisiä sivuja
http://www.imdb.com/title/tt0109642/
http://www.allmovie.com/cg/avg.dll
Sekä kirja että video ovat lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuustiedot selviävät aineistohaulla: http://www.helmet.fi
Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmista löytyy alueen sanomalehtiä mikrofilmeinä. Kirjaston lehtiluettelot löytyvät kirjaston www-sivuilta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lehdet.html
Ilkka-lehteä säilytetään mikrofilmattuna vuodesta 1906 lähtien. Kirjaston neuvonnasta voi varata ajan mikrofilmien lukulaitteelle, puh. (06) 416 2318 tai (06) 416 2326. Yhdellä laitteista voi myös ottaa kopioita. Kopiointitarpeesta kannattaa mainita laitetta varattaessa. Kopion hinta on 0,20 €. Mikrofilmien lukulaitteet sijaitsevat kirjaston kellarikerroksessa.
Elokuvan alkuperäinen nimi on:
Retour de Martin Guerre, Le ; ohj. Daniel Vigne.
Elokuvaa ei ole Suomen elokuva-arkiston tietojen mukaan levitetty Suomessa. Siitä ei ole elokuva-arkistossa video- tai DVD-kopiota. Arkistolla on 16 mm -kopio.
Elokuvaa voi toivoa esitettäväksi SEA:n esityssarjoissa.
www.sea.fi
Esim. Filmifriikin kauppa ei sitä tunne:
www.filmifriikki.fi
ePress on sähköinen palvelu, jonka kautta voi lukea useiden kymmenien kotimaisten sanomalehtien näköisversioita. ePressin sanomalehtiä voi lukea vain kirjaston työasemilta. Vaski-kirjastoissa ePress-palvelua voi käyttää Kaarinan, Laitilan, Liedon, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Taivassalon, Turun ja Uudenkaupungin kirjastoissa.
Oheisessa linkissä näkyvät ne tietokannat, joita voi käyttää etänä https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/tietokannat
näyttäisi siltä, että kyseinen hyppy ei ole mahdollinen fysiikan lakien mukaan. Eli hyppääjä ei pysty muodostamaan sellaista voimaa, millä hän saisi ponnistettua itsensä ylöspäin.
https://answers.yahoo.com/question/index?qid=20100419130044AATd18q
http://www.quora.com/Can-someone-jump-from-falling-objects-towards-anot…
https://en.wikipedia.org/wiki/Free_fall
"Ei liiku"-merkintä Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmatietokannassa tarkoittaa, että kirja on ollut kirjastossa "hyllyssä"-tilassa, mutta sitä ei enää ole löytynyt hyllystä ja lisäksi edellinen palautuspäivä on ollut niin vanha, että on päätelty kirjan kadonneen. Kirja, joka ei liiku, ei todennäköisesti enää palaudu kokoelmaan, vaan on kokonaan hävinnyt.
Mitro-nimen alkuperä on ortodoksisessa kirkkokalenterissa esiintyvässä kreikkalaisessa nimessä Metrofanes. Se on yksi Suomen ortodoksisen kalenterin esittämistä paikallisista nimimuunnoksista Metrofanes-nimelle, jonka alkuosa viittaa sanaan 'äiti' ja loppuosa verbiin 'näyttää, ilmestyä'. Nimi ja usko : ortodoksinen ristimänimiopas antaa sille merkityksen 'äitinsä lapsi'.
Vuonna 1945 vahvistetun etunimilain mukaan etunimiksi ei saanut enää hyväksyä kielenvastaisia nimiä. Koska ortodoksisen kirkkokalenterin pyhien ihmisten nimet olivat suurimmaksi osaksi lain tarkoittamassa mielessä kielenvastaisia, tuli välttämättömäksi sovittaa ortodoksiset ristimänimet vallitseviin oloihimme. Näin "kielenvastainen" Metrofanes kääntyi paremmin suomen...
Ruotsiksi löytyy mm. seuraavat: Gedge, Pauline: "Solens dotter" ja "Den tolfte förvandlingen"; Grant, Joan: "Jag var Egyptens drottning"; MIka Waltarin Sinuhe on käännetty ruotsiksi; uudempaa edustavat Christian Jacqin "Ramses"-sarja sekä Margaret Georgen "Kleopatra"-sarja. Uusi elämäkerta on 2000 ilmestynyt Joaan Fletcherin "Farao", joka kertoo Amenhotep III:sta.
Tao-Taon tunnusmusiikin voi löytää mm. seuraavilta CD-levyiltä: 30 kaikkien aikojen lastenlaulua, 40 kaikkien aikojen lastenlaulua, Pienten suosikit, Tenavatahdit, Rakkaimmat lastenlaulut ja 40 riemukasta lastenlaulua.
Laulu löytyy myös C-kaseteilta Tenavakaraoke, Lasten TV-suosikit sekä Taotao ja muut tv-tutut.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy vain Märta Tikkasen runoteos Gadsimta milas stasts (Vuosisadan rakkaustarina). Turun yliopiston kirjastosta löytyy F. E. Sillanpään, Aleksis Kiven, Juhani Ahon ja Johannes Linnankosken romaaneja latviaksi. Nykykirjailijoista löytyy Arto Paasilinnaa, Sisko Istanmäkeä, Leena Krohnia ja Johanna Sisisaloa sekä Rosa Liksomia latviaksi. Näitä romaaneja ei välttämättä lainata, vaan niitä täytyy tutkia lukusalissa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa (Helsingissä) on kaksi Mika Waltarin latviankielistä teosta, joita voit kaukolainata: M¯es nemirsim nekad : rom¯ans no Somu 1939./40. gada ka¸ra (Antero ei enää palaa) ja Svesnieks ienaca s¯et¯a (Vieras mies tuli taloon). Kaukolainaus on maksullista....
Sisters Club -sarjan kirjoittajasta on kysytty etätietopalvelussa aiemminkin. Bryant syntyi Buxtonissa Derbyshiressä Englannissa. Syntymävuotta ei mainita missään, haastattelussaan hän antaa vain päivämäärän 19. joulukuuta. Bryant opiskeli musiikkia ja opetti lapsille musiikkidraamaa ja tanssia. Hän on naimisissa ja hänellä on kaksi lasta. Kirjailija harrastaa mm. kävelyä, pyöräilyä, uintia, teatteria, elokuvia, lukemista ja musiikkia. Lisää tietoa Ann Bryantista löydät hänen kotisivuiltaan http://annbryant.co.uk/
Kovin paljon aiheestasi ei näytä olevan kirjoitettu. Internaattipedagogiikka-sanalla ei tietoa löytynyt. Kannattaa ehkä hakea sisäoppilaitokset-sanalla. Vuonna 1984 on julkaistu Heikki Sederlöfin teos Sisäoppilaitostutkimus. Teosta arvioidaan myös artikkelissa Internaattiyhteisö pedagogisena mahdollisuutena (Siljander: Aikuiskasvatus 1986, nro 2, s. 101-103). Kansanopisto-lehdessä (1985, nro 7, s. 7-9) on Kyllikki Tiensuun artikkeli aiheesta nimellä Pedagogiikkaa viime vuosisadalta.
Muita teoksia mm.
- Kansanopiston sosiaalipedagoginen työ ja internaattiasuminen / Anne Männistö, Mirva Salminen (1983)
- Sisäoppilaitoksen oppimisympäristön haasteet / Toni Vanhatalo (2006)
- Arkea ja juhlaa Jyväskylän seminaarissa [Elektroninen aineisto] :...
Kymenlaakson kirjastojen Kyyti-tietokannasta löytyy ainakin seuraavat kirjat:
-Neuvonen: Viipuri: rakennusperinnön seitsemän vuosisataa. 2008
-Miettinen: Historian havinaa Viipurissa. 2006
-Neuvonen: Viipuri: opas kaupunkiin. 1999
-Gardberg: Viipuri: kivestä rakennettu kaupunki. 1996
-Neuvonen: Viipurin historiallinen keskusta. 1994
-Viiste: Viihtyisä vanha Wiipuri.
Nämä em. teokset kannattaa tarkistaa. Viipurista (ja laajemmin Karjalasta) on kirjoitettu paljon, joten etsimästänne rakennuksesta voi olla maininta esim. jonkin historiankirjan sivuilla.
Myös cd-rom-levyn Frolov: Viipuri sisältönä on Viipurin arkkitehtuuria.
Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta kerrottiin, että vika on Frank-monihaussa, joka siis antaa vääriä tietoja. Asiaa on tutkittu, mutta toistaiseksi vikaa ei ole löytynyt. Frankin uusi versio on parhaillaan viimeistelyvaiheessa, ja vika luvataan korjata viimeistään siihen. Kirjastosta pahoitellaan virheen aiheuttamia ongelmia.
Frank-monihakua kannattaa silti ehdottomasti käyttää. Sen avulla voi näppärimmin etsiä erilaisten kirjastojen aineistoja.
Varaus onnistuu vasta sitten kun edes yksi kappale on ehtinyt lainattavaksi johonkin kirjastoon. Teos on niin uusi ettei yhtään kappaletta ole vielä kirjastossa. Ei varmaan kestä kovin kauan että varaus jo onnistuu.
Signeerausta T.M. käytti ainakin kuvataiteilija Tauno Miesmaa (1891-1980), joka uransa alkupuolella piirsi karikatyyreja ja pilakuvia poliitikoista. Hänen mainitaan piirtäneen etenkin Tuulispää ja Velikulta –lehtiin. Hänet tunnetaan myöhemmin erittäin tuotteliaana kuvataiteilijana sadoista muotokuvistaan. Tauno Miesmaan piirroksista signeerauksineen on kuvia teoksessa ”Suomen taiteilijoita Alvar Cawenista Wäinö Aaltoseen, Elämäkertoja” (toim. Hertta Tirranen), joiden perusteella voisitte mahdollisesti saada selville sen, muistuttavatko kuvat ja signeeraukset teidän näkemiänne pilakuvia ja olisiko näkemienne kuvien piirtäjä tuo samainen Tauno Miesmaa.
Mitään merkintää siitä, että Tauno Miesmaa piirsi myös Pohjois-Savo –lehdelle emme...