Netistä löytyy monia ns. ikikalentereita. esim. Kivijakola.fi sivuilta http://kivijakola.fi/kalenteri/index.php?kuu=6&vuosi=1955&nimipaivat=no tai jkauppi.fi sivuilta https://www.jkauppi.fi/aika/kalenteri-1955
Yliopiston almanakkatoimisto tarjoaa jopa näköiskuvat 1900-luvun almanakoista. https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universitetets-almanackor-1608-1999/1900-luvun-almanakat.html
Juhannusaatto näyttäisi olleen pe 24.6. ja juhannuspäivä la 25.6.1955.
Aatto-sekaannukseen lienee syynä se, että 23.6.1955 oli Aaton ja Aatun nimipäivä.
Salaatti ei viittaa antiikin Rooman keisariin Caesariin, jonka nimi lausutaan Suomessa kovalla k:lla. Salatti sai nimensä kehittäjältään, Yhdysvaltoihin emigroituneelta italialaissyntyseltä ravintoloitsija Caesare Cardinilta.
Salaatin kirjoitusasu vaihtelee eri kielissä kuten myös lausuminen. Suomessa caesarsalaatin alkuosa lausutaan tavallisesti "seesar" tai "seessar" (esim. tässä YT-klipissä). Se on lähellä ruotsin kielen caesarsalladin lausumista - esimerkki tämän YT-klipin alussa.
Hakusana Webster-sanakirjassa
Ceasar(e) Cardini Wikpediassa
Ongelmasi on kieltämättä hankala. Oman tyttäreni pelastukseksi koitui reipas peruskoulunopettaja, joka sai hänet vakuuttumumaan, että vasenkätinen neuloo aivan samoin kuin oikeakätinenkin. Kovin vähän aiheesta on kuitenkin kirjoitettu. Kaipaamasikaltaisia teoksia en pystynyt löytämään. Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta löysin muutaman opinnäytetyön, joita voisit pyytää kaukolainaksi opintosalikäytöön. 1)Alanen, Anne: "Vasenkätinen oppilas tekstiilityössä Vaasan läänin opettajien arvioimana." Kasvatutieteen pro gradu-työ : Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, 1990.
2)Kukkonen, Anna-Maria: "Vasenkätisyys ilmiönä ja tekstiilityön didaktisena ongelmana". Kasvatustieteen pro gradu-tutkielma : Joensuun yliopisto, Savonlinnan...
Helsingin yliopiston kirjaston Fennica-tietokanta on Suomen kansallisbibliografia, joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai valmistetuista kirjoista, lehdistä, CD-romeista ja elektronisista tallenteista
sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Fennica-tietokantaa on mahdollisuus käyttää sekä kotipäätteiltä että kirjastojen työasemilta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/hakemistot/Fennica/
Elävät Kirjat-kustantoman sivuilla http://www.elavatkirjat.fi/ voi selata cd-rom -tarjontaa. Ostotarkoituksessa kannattaa kääntyä Akateemisen tai Suomalaisen kirjakaupan puoleen, sillä he pystyvät parhaiten kertomaan kulloinkin tarjolla olevan aineistonsa tilanteen.
Muinaisnorjaan liittyvää kirjallisuutta löydät parhaiten Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista - voit itse katsella heidän aineistotietokannastaan osoitteesta http://helka.csc.fi/ teoksia asiasanahaulla muinaisnorja. Kiinnostavia teoksia voit pyytää kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Myös Turun yliopiston kirjaston aineistohaku http://volter.csc.fi/ antaa muutaman viitteen asiasanalla muinaisnorja, mutta teokset eivät näytä käsittelevän niinkään kielioppi- taikka ääntämisasioita.
Ehkä näistä Internetsivuistakin voisi olla sinulle hyötyä: http://hem.passagen.se/peter9/gram/
Voit myös itse koittaa hakea lisätietoa hakupalveluilla, esim. Googlella http://www.google.com sanalla "Old Norse"
Suomennettua jännityskirjallisuutta aiheena terrorismi,vakoilu ja/tai
sota on esimerkiksi seuraavilla kirjailijoilla: Alistair McLean,Ken Follett,
Jack Higgins, Mark Bowden.
Kotimaisista kirjailijoista esim.Ilkka Remes kirjoittaa
romaaneja aiheenaan kansainvälinen terrorismi.
Kirjallisuutta sarjakuvista voi hakea esim. Tampereen ja ympäristökuntien PIKI-tiedonhausta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ , vasemman reunan linkistä Haku. Asiasanaksi tulee SARJAKUVAT, aineistolajiksi kannattaa valita Kirjat ja alimmista vaihtoehdoista kannattaa ilman muuta valita Tietokirjallisuus (jotta ei tulokseen tule kaikkia sarjakuva-albumeja). Näin saa 177 viitettä, joista voi hakea sopivia. Sarjainfo-lehti on myös hyvä alan tiedonlähde.
Nuoret lukevat nykyään edelleen Tinttejä, Aku Ankkoja, Lucky Lukeja ja Asterixeja. Lassi ja Leevi -sarjakuvat ovat myös hyvin suosittuja.
Kirjaston rekisteriseloste liittyy tietosuojaan. Se ilmoittaa mihin kirjaston asiakasrekisteriä käytetään. Rekisteriselosteen laatimisesta on henkilötietolain 1999/523 10 §:ssä. Sen löydät esimerkiksi Finlex-tietokannasta. Kirjastojen kotisivuilta löydät myös rekisteriselosteen, esimerkiksi Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa seuraavasti:
Tietosuoja: Kirjaston asiakasrekisteriä käytetään ainoastaan lainausten valvontaan. Tietoja ei luovuteta kenellekään ulkopuoliselle. Asiakkaalla on Henkilötietolain mukainen oikeus tarkastaa itseään koskevat tiedot rekisteristä. Kirjastolla on oikeus rekisteröidä asiakkaan henkilötunnus (Tietosuojalautakunnan päätös n:o 57, 29.11.1993).
Nämä viitteet sain tulokseksi Kokkolan kirjaston aineistotietokannasta käyttämällä asiasanoja tietotekniikka, aikakauslehdet ja historia.
Coleman, Michael: Karmea totuus tietokoneista. Helsinki : Tammi, 2000 ; Jyväskylä : Gummerus. ISBN 951-31-1499-6
Huuhtanen, Heidi: Tietoyhteiskuntaa rakentamassa. Helsinki : Tieke tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus, 2001 ; [Jyväskylä] : Gummerus. ISBN 952-9714-20-3
Informaatioyhteiskunnan historia. Tampere : Vastapaino, 2003 ; Jyväskylä : Gummerus. ISBN 951-768-105-4
Keskitalo, Päivi : Lehtiviidakossa : aikakauslehtien lukeminen kirjastossa. Turku : Cultura, 1990 ; Helsinki : Pikaoffset. ISBN 952-9501-01-3
Kivikuru, Ullamaija: Vieraita lehtiä : aikakauslehti ajan ja paikan risteyksessä. Helsinki :...
Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastossa Pasilassa on joitakin 1900-luvun alussa ilmestyneitä suomalaisia, ruotsinkielisiä keittokirjoja. Mainitsemasi Anna Olsonin kirjoja on kaksi: Kokbok (vuosiluku puuttuu, on joko vuodelta 1905, 1909 tai 1910) ja Kokbok för hem och skola (1901). Muita ovat mm. Calonius, Flickornas kokbok (1927), Olsson, Billiga enkla och goda vegetariska anrättningar (1913), Hölådan: dess användning vid kokning och stekning (1914) ja Vår föda (1917).
Kirjat eivät ole Helmet-aineistotietokannassa, mutta ne saa kyllä lainaksi. Ikänsä takia ne ovat tietysti aika hauraita.
Tietoa suomenruotsalaisesta ruokaperinteestä löytyy myös mm. näistä kirjoista: Pöytä on katettu: varsinaissuomalainen ruokakulttuuri kautta aikojen...
Olisikohan kyseessä Cornelia Funken kirja Mustesydän. Siinähän juuri isällä on tällainen kyky, ja hänen ääneenlukemansa tarinan henkilöt alkavat elää ja uhkaavat pian koko perhettä. Tyttärellä osoittautuu olevan sama tämä sama kyky. Kirja on ilmestynyt viime syksynä. Saatavuus pääkaupunkiseudun kirjastossa, ks. www.helmet.fi
Lehtiä ei voi varata Helmet-tietokannan kautta. Tietyn numeron paikalla- tai lainassaolo ei myöskään näy Helmetin kautta. Henkilökunta kuitenkin näkee koneeltaan mm. lehtien paikallaolotiedot.
Voit soittaa Käpylän kirjastoon, jossa Kuluttaja-lehden numero 3/2005 näyttää olevan paikalla ja varata sen maksutta varaushyllyyn odottamaan noutoasi. Voit myös pyytää jonkin kirjaston virkailijaa tekemään lehteen varauksen. Tällöin varauksesta menee normaali 50 sentin varausmaksu, ja voit saada sen haluamaasi kirjastoon.
Tuota sarjaa on suomennettu tähän mennessä 20 osaa, viimeinen on Löytö vuodelta 2007. Lisäksi on suomennettu 2 Megamorphs-kirjaa, jotka ovat tavallaan samaa sarjaa. Ne ovat Andaliitin lahja ja Dinosaurusten aikaan.
Libba Braylta on ilmestynyt tähän mennessä kolme kirjaa, A great and terrible beauty, Rebel angels ja The sweet far thing. Ensinmainittu julkaistiin vuonna 2007 suomeksi nimellä Kauhun ja kauneuden valtakunta. Kaksi muuta ovat sen jatko-osia. Niiden ilmestymisestä Suomessa ei ole ainakaan vielä tietoa kustantajan verkkosivuilla (www.wsoy.fi).
Wikipediassa ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Uusasiallisuus ) uusasiallisuus selitetään seuraavasti: Uusasiallisuus (saks. Neue Sachlichkeit) oli taidesuuntaus, joka syntyi 1920-luvun alussa Saksassa. Se oli vastaliike vuosisadan alun modernismin voimakkaimmalle suuntaukselle ekspressionismille. Uusasiallisuus eli maailmansotien välisenä aikana Euroopan, Pohjois- ja Etelä-Amerikan kuvataiteessa, kirjallisuudessa, musiikissa ja arkkitehtuurissa. Taidesuuntaus koki loppunsa Saksassa 1933, kun natsit ottivat vallan ja julistivat uusasiallisuuden kuuluvan rappiotaiteen piiriin. Jotkut uusasiallisuuden suunnat jatkuivat toisen maailmansodan jälkeen.
Tyylisuunta pyrki eroon ekspressionismin levottomasta ilmaisusta ja pyrki jäljittelemään totuutta...
Tämäntapaisiin kysymyksiin on usein vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli". Kiinan kielessä ei varsinaisesti ole aakkosia, sillä kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin. Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kielen yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä. Nimiä ei siis pysty kääntämään suoraan kiinan kielelle. Oheisista linkeistä voi kuitenkin olla sinulle apua:
http://www.chinese-tools.com/...rch.html http://www.mandarintools.com/...ame.html
http://www.omniglot.com/writi...nese.htm
Suomeksi aiheeseen voi perehtyä esim. Cecilia Lindqvistin Merkkien...
Arthur Millerin The price on suomennettu kahteenkin otteeseen - ensimmäisen kerran jo alkuperäistekstin ensiesitysvuonna 1968 (Sirpa Kauppinen) ja uudelleen 2003 (Sisko Hallavainio). Molempien suomenkielisten versioiden nimi on Hinta. Kirjana Millerin näytelmää ei suomeksi ole julkaistu - molemmat käännökset on tehty teatterikäyttöön.
Teatterintekijöille tarkoitettua näytelmäkirjastoa ylläpitää Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner Helsingissä.
