Kyseinen kävelykierros on Helsingin turistioppaiden järjestämä, joten kysyimme heiltä, mistä kulttuurin määritelmästä kierroksella puhuttiin. Saimme vastauksen, että kävelyllä siteerattiin Eino Leinon runoa Kyltyyri. Runo on alun perin ilmestynyt Eino Leinon runokokoelmassa Tähtitarha (1912). Kolmisäkeistöinen runo löytyy netistäkin kirjoittamalla hakukenttään kyltyyri.
Kyseessä lienee harmonikansoittaja Armas Piippo. Piipolta on julkaistu yksi nuottikokoelma, Sovituksia ja sävellyksiä (2004, M706331119). Nuotin sisältämät kappaleet näkee tästä linkistä: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1745288?lang=fin
Nuottia näkemättä ei voi päätellä, ovatko kappaleiden sovitukset jatsahtavaa hotti-tyyliä. Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löysin vain yhden Hellaakosken sanoihin sävelletyn ruotsin kielellä olevan laulun. Se on Olavi Ingmanin säveltämä "Kimppu kukkia akkunalla" (Blommor i fönstret), sanat on kääntänyt Joel Rundt. Laulu on kokoelmassa: 20 laulua / toimittanut Martti Turunen, WSOY 1935.
Kaikki yleiset kirjastot käyttävät Suomessa Microsoftin ohjelmia, koska muita vaihtoehtoja ei käytännössä ole ollut viime aikoihin asti. Asiakastyöasemilla voidaan tarjota vain yleisimpiä ohjelmia ja sama on aika pitkälle pätenyt myös henkilökunnan työasemiin. Kirjakaapelissa on kokeiluluonteisesti ollut Linux-asiakastyöasemia jo vuodesta 1994 lähtien ja parhaillaan siitä kehitetään uutta versiota. Kirjastojen www-palvelinten käyttöjärjestelmänä on pääasiassa Linux. Helsingin kaupunginkirjaston keskeisin tietojärjestelmä eli kirjastojärjestelmä ei ole Microsoftin tekemä ja esim. kirjaston postijärjestelmänä on Tiimi. Myöskään hallinnon tietojärjestelmät eivät perustu Microsoftin tuotteille. Sen sijaan Kirjastot.fi-palveluissa käytetään...
Delfiinin ääniä ja meditatiivista musiikkia löytyy ainakin cd-levyltä Ajad: Reiki music 3, valaan ääntelyä on Lp-levyllä: Songs of the humpack whale ja cd-levynä Relax with the sounds of nature.
Rentoutus- ja meditaatiomusiikkia cd-levyinä löytyy useita. Porin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://kirjasto.pori.fi/riimi/ niitä voi hakea esimerkiksi asiasanalla meditaatiomusiikki tai yhdistämällä asiasanat musiikki ja rentoutus.
Saksasta jäi palaamatta keväällä 1918 yhteensä 451 jääkäriä. Lisäksi useita kymmeniä kuoli Saksassa mm. itärintaman taisteluissa, junaonnettomuudessa sekä tauteihin, joiden leviämistä edistivät ahdas leiriasuminen ja heikko ravitsemustila.
Palaamatta jääneistä, elossa olleista jääkäreistä osa jäi Saksaan poliittisen vakaumuksensa vuoksi: jääkärien joukossa oli myös sosialisteja, jotka eivät halunneet joutua taistelemaan Suomessa venäläisiä ja omia aateveljiään vastaan. Osa oli tuomittu niskuroinnista joko vankilaan tai pakkotyöhön, ja jotkut olivat karsiutuneet armeijasta soveltumattomuuden vuoksi. Heidät oli yleensä sijoitettu siviilityöpaikkoihin.
Lähteet:
Kadettikunta ry:n Veteraanien perintö -tietopankki: http://www....
"Vallat" tässä on vanhahtava ilmaus, jolla viitataan arvokkaisiin, mahtaviin, "vallasväkeen" kuuluviin henkilöihin. "Malka" taas on kirjaimellisesti otettuna tuohi- ja olkikatossa harjalta räystäälle kulkeva painopuu tai -riuku. Muurahaisen lausuma "vallatkin jo vetää malkaa" on hämmästelyä siitä, että tavallisemmin soittelun kaltaisiin arvokkaisiin pyrintöihin yhdistetyt sirkat ovat yltyneet ruumiilliseen työhön.
Pohjanpäällä lienee Muurahaisen neuvoa runoillessaan ollut mielessään Aisopoksen faabeli muurahaisesta ja heinäsirkasta. Siinä muurahainen talven tultua kuivattelee kesän aikana talteen keräämiään jyviä, kun nälkää näkevä heinäsirkka kulkee ohi ja alkaa kerjätä syötävää. Muurahainen tiedustelee, miksi heinäsirkka...
Hellaakosken Lumipalloja, Paloheimon Oivalluksia ja Tuukkasen Tuuma tuumalta on kustantanut WSOY. Tuomas Anhavan suomentaman Kevään kukat, syksyn kuu -tankarunokokoelman on julkaissut Suuri Suomalainen Kirjakerho. Ann Landersilta ei Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan ole suomennettu yhtään teosta. Erno Paasilinnan Lukemista kaikille -teoksen kustantaja on Otava. En löytänyt
mainitsemaasi aforismia tästä teoksesta. Selailin myös useita muita hänen aforismi- ja artikkelikokoelmiaan, mutta en löytänyt etsimääsi. Niitä on tosin lukuisia, joten se hyvinkin löytyy tarkemmin etsimällä.
Ollin näytelmä Julius Caesar sisältyy teokseen "Herätyskello ja viisi muuta vallatonta näytelmää". Sitä on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista. Tampereella näyttäisi olevan teosta "Herätyskello ja neljä muuta vallatonta näytelmää". Jos Julius Caesar ei ole tässä kokoelmassa (luultavasti ei olekaan), voit tehdä kaukolainatilauksen vaikkapa Helsingin kaupunginkirjastoon. Ota yhteyttä lähimpään kirjastoosi!
Moottoripyörämallista Dnepr K-750M löytyy englanninkielistä ja osin myös suomenkielistä tietoa osoitteesta
http://www.k-750m.cityslide.com/contents/contents.cfm/296715 .
Englanninkielistä tietoa löytyy osoitteesta http://redmotors.w.interia.pl/index.html . Oheiset linkit löytyivät, kun käytin Evreka-hakupalvelua hakusanalla Dnepr K-750 M ja jatkoin hakua kohdasta: Tee sama haku maailmalta.
Kirjallisuutta katolisesta kirkosta löytyy varmasti kaikista kirjastoista. Tässä muutamia hyviä kirjavinkkejä:
Orlandis, José:Katolisen kirkon historia (1999)
Katolisen uskon perusteet (1992)
Heino, Harri : Mihin Suomi tänään uskoo (1997)
Muutama internet-linkki aiheesta:
http://www.katt.fi/ (Suomen katolisen kirkon kotisivut)
Kattava kokoelma linkkejä aiheesta (valitettavasti näissä ei ole suomenkielisiä) osoitteessa:
http://www.kirkkopalvelut.fi/opinto/katekismus/tietopd.htm#rooma
http://www.freie-volksmission.org/frank/kirjoitukset/rooma.htm
Suomi-englanti perushevossanasto ja hienoja linkkejä muihin hevossanastoihin löytyy osoitteesta
http://cc.joensuu.fi/~paujantu/hevoset/sanastoaj.html .
Turun kaupungin Viheryksikössä arveltiin kysymyksesi kohdistuvan Kirkkopuiston sijasta Brahenpuistoon, jossa on useammankin lajisia jalavia. Jo Turun Puisto-opas vuodelta 1991 mainitsee puistossa olevan koristeellisen, riippaoksaisen sateenvarjojalavan (Ulmus glabra Camperdownii).
Viheryksikön Viherrekisteri-tietojen mukaan puistossa on riippajalava ja vuorijalavaa (Ulmus glabra). Porthaninpuiston puolella on myös kynäjalavaa (Ulmus laevis).
Lisätietoja Turun puistoista saat Turun kaupungin Viheryksikön sivuilta osoitteesta http://www05.turku.fi/teknisetpalvelut/viheryksikko/ .
R. L. Stinestä ja hänen kirjoistaan on vaikeaa löytää internetistä tietoa suomeksi, mutta sen sijaan lukijoiden kommentteja ja mielipiteitä on paljonkin. Esim. nämä löytyivät Googlen avulla:
http://www.barnenspolarbibliotek.com/finland/scripts/showtexts2.asp?ID=…
http://njet.net/kirjat/suosikit/book_lists.phtml?theme_id=427&operation…
Robert Lawrence Stinestä löytyy suomeksikin tietoa, Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (2001) on kerrottu hänen kirjailijanurastaan (s.242-250).
Lopuksi vielä vinkki englanninkielisestä nettisivusta, jossa on Robert Lawrence Stine on kertonut itsestään ja kirjoistaan.
http://www.kidsreads.com/series/series-nightmare-author.asp
Tätä Ed Friedlandin laatimaa soitonopasta ei valitettavasti ole saatavilla pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Saatavilla on jonkin verran muita, vastaavanlaisia aineistoja, mm. Beck Roscoen laatima "Blues Bass Basics: Steps One & Two Combined" (kirja + cd). Jos teet Helmet-järjestelmässä http://www.helmet.fi sanahaun rimpsulla "blues bassokitara soitonoppaat", niin saat listauksen aineistoista, jotka voivat olla kiinnostavia.
Jos haluat kyseisen teoksen Vantaan kaupunginkirjastoon, voit ehdottaa sen hankkimista osoitteessa https://www.vantaa.fi/i_form.asp?path=1;217;539;10981&voucher=EF5DC3B1-…
Frank-monihaun http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py/index mukaan teos löytyy pääkaupunkiseudulta kuitenkin Stadian Pop...
Espoon Sellon musiikkiosastolla on yht. noin 10.000 nuottia. Myös Tapiolan kirjastossa ja Kirjasto Omenassa on nuotteja, mutta niissä kirjastoissa kokoelma on pienempi. Pianonuotteja vasta-alkajille löytyy runsaasti, sen sijaan urkunuottikokoelma on vähäisempi. HelMet -verkkokirjastossa http://www.helmet.fi voi hakea nuotteja tekemällä sanahaun ja rajaamalla tuloksen nuotteihin.
Samuel Beckettin näytelmässä nimeltä Huomenna hän tulee (Love Kirjat, Helsinki, 1990) sivulla 117 Pozzo-niminen henkilö sanoo: "Etkö ole tarpeeksi kiusannut minua kirotulla ajallasi? Tämä on sietämätöntä! Milloin! Milloin! Päivä kuin päivä, eikö se riitä sinulle, eräänä päivänä hänestä tuli mykkä, eräänä päivänä minusta tuli sokea, eräänä päivänä meistä tulee kuuroja, eräänä päivänä me synnyimme, eräänä päivänä me kuolemme, samana päivänä, samalla sekunnilla, eikö tämä riitä sinulle? He synnyttävät hajareisin haudan yllä, valo välähtää hetken, sitten on jälleen yö."
Beckettin näytelmä on lainattavissa Seinäjoen pääkirjastosta.
Internetissä Rafael Revon Loppiaissaarnassa viitataan myös tähän näytelmään http://www.teolinst.fi/saarnat/sa98_07...
Tätä kirjaa ei kirjastostamme löytynyt, mutta ilmeisesti oikean mietelmän käännös löytyy kirjasta Riku Rukan almanakka. Se kuuluu näin: Vaatii suurta luottamusta kertoa ystävälle omista vioistaan, vielä suurempaa kertoa hänelle hänen vioistaan (s. 58).
Riku Rukan almanakkaan on koottu Franklinin mietteitä, ja ne ovat Eila T. Öhrmarkin ja Pirkko Lahden kääntämiä. Kirjan on julkaissut Tiennäyttäjä Oy vuonna 1996. Kirjan takakannessa kerrotaan, että alkuperäistä almanakkaa julkaistiin vuosina 1732-58 nimellä Poor Richard's Almanack. Käännöksessä on siis kaiketi vain osa alkuperäisistä mietelmistä.
