Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastossa Pasilassa on joitakin 1900-luvun alussa ilmestyneitä suomalaisia, ruotsinkielisiä keittokirjoja. Mainitsemasi Anna Olsonin kirjoja on kaksi: Kokbok (vuosiluku puuttuu, on joko vuodelta 1905, 1909 tai 1910) ja Kokbok för hem och skola (1901). Muita ovat mm. Calonius, Flickornas kokbok (1927), Olsson, Billiga enkla och goda vegetariska anrättningar (1913), Hölådan: dess användning vid kokning och stekning (1914) ja Vår föda (1917).
Kirjat eivät ole Helmet-aineistotietokannassa, mutta ne saa kyllä lainaksi. Ikänsä takia ne ovat tietysti aika hauraita.
Tietoa suomenruotsalaisesta ruokaperinteestä löytyy myös mm. näistä kirjoista: Pöytä on katettu: varsinaissuomalainen ruokakulttuuri kautta aikojen...
Vanhoja karttoja löytyy karttakirjoista kuten esim. Alanen, Timo: Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805; Fredrikson, Erkki: Suomi 500 vuotta Euroopan kartalla sekä Mingroot, Erik van: Suomen ja Skandinavian vanhoja karttoja. Ne löytyvät mm. asiasanalla historialliset kartat; kartat + historia
Katso esim. Uusi suomalainen nimikirja. Piia on sisarnimi 1700-luvun Piukselle, jonka merkitys on "hurskas". Kristiina on esiintynyt jo keskiajan pyhimyskalentereissa. Agricolan teksteissä esiintyy Cristina Neitsyt, alkukristillinen roomalainen lapsipyhimys, jonka muistopäivä oli samalla päivällä 24.7. jo keskiaikana ja edelleen useissa maissa.
Kuningatar Vilhelmiinasta löytyy kaksi elämäkertaa suomeksi: Yksinäisenä mutta ei yksin WSOY 1959 sekä Palatsissa on hiljaista, tekijänä Booy, Thijs WSOY 1965. Molemmat kirjat löytyvät Helsingin pääkirjaston varastosta, tarkemmat tiedot osoitteessa http://www.helmet.fi
Kirja on hankittu Helmet-kirjastoihin kesäkuun puolivälissä mutta se ei ole vielä lainattavissa. Voit tehdä varauksen heti kun kirjan tiedot ja ensimmäinen nide näkyy Helmet-aineistohaussa.
Rahojen arvo riippuu paljon niiden kunnosta. Arvoa kannattaa kysellä numismatiikkaan erikoistuneista liikkeistä.
Rahojen arvoon liittyviä kysymyksiä on kysytty paljon Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Listaus numismatiikkaan liittyvistä kysymyksistä on osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=… .
Lisätietoja voi löytyä seuraavista:
http://www.filatelia.net/linkit/rahoja.html
http://www.snynumis.fi/neuvonta/neuvonta.htm
Libba Braylta on ilmestynyt tähän mennessä kolme kirjaa, A great and terrible beauty, Rebel angels ja The sweet far thing. Ensinmainittu julkaistiin vuonna 2007 suomeksi nimellä Kauhun ja kauneuden valtakunta. Kaksi muuta ovat sen jatko-osia. Niiden ilmestymisestä Suomessa ei ole ainakaan vielä tietoa kustantajan verkkosivuilla (www.wsoy.fi).
Pahoittelemme, jos asiassa on sattunut erehdys ja maksu on jäänyt pyyhkimättä asiakastiedoista, vaikka se olisi maksettu kassaan. Kirjastojen kassajärjestelmä ja kirjastojärjestelmä ovat kaksi erillistä järjestelmää, joten maksu kirjautuu kirjastojärjestelmään vain, jos se on muistettu merkitä kassan lisäksi myös sinne. Varsinkin isompia maksuja kirjastoille maksettaessa voisi olla hyödyllistä säilyttää (ja tarvittaessa pyytää) kuitti suoritetusta maksusta, jolloin jo suoritetun maksun voi osoittaa esittämällä kyseisen kuitin. Joka tapauksessa asia on nyt korjattu, eikä tiedoissanne ole enää ko. myöhästymismaksua.
Valitettavasti HelMet-kirjastoissa ei voi lainata pelkästään kirjastokortin numeron kertomalla. Se johtuu siitä, että kirjastokortin numero saattaa joutua helposti vääriin käsiin, jolloin joku voisi käyttää väärinkäyttää numeroa lainaamalla kirjoja toisen kortille.
Sen sijaan varaukset voi lainata kuvallisella henkilöllisyystodistuksella, jos kirjastokortti on jäänyt kotiin. Henkilöllisyystodistuksen on oltava virallinen, eikä esimerkiksi opiskelijakortti tai muut epävirallinen todistus käy lainattaessa.
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan kirjaston myöhässä oleva aineisto siirtyy perintätoimiston perittäväksi n. 60 vuorokauden kuluttua eräpäivästä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Poikasi lainan eräpäivä oli 18.9., joten ehditte hyvin palauttaa kirjan ennen sen siirtymistä perittäväksi.
Kirjasta Monty Roberts Hevoskuiskaajan käsikirja voi lukea hevosen psykologiasta. S. 165 on kilpailuvietistä ja hevosen halusta voittaa. Hevonen oppii pitämään kilpailua hauskana ja on valmis laukkaamaan.
Lähde: Roberts, Monty: Hevoskuiskaajan käsikirja. Readme 2008.
Elokuvan rahoituksesta on runsaasti kirjallisuutta ja raportteja. Tässä muutama teos suomalaisen elokuvan rahoituksesta tältä vuosisadalta:
Kulttuurin julkinen rahoitus Suomessa : tilastot ja todellisuus : rahoitustilastojen käyttökelpoisuudesta ja 1990-luvun rahoitustilanteesta taide- ja kulttuurilaitosten kannalta = Public financing of the the arts and culture : statistics and reality in Finland
Ilkka Heiskanen
Helsinki : Taiteen keskustoimikunta, 2000. - 97 s.
Taiteen keskustoimikunta. Tilastotietoa taiteesta, ISSN 0788-0278 ; 25
TaiLa-projektin julkaisuja.
ISBN 952-5253-23-5
Karikot ja menestystarinat kansainvälisissä elokuva-alan yhteistuotantohankkeissa
Hanna Hemilä
Helsinki : AVEK , 2004. - 68 s.
Kirjastossa printti, ohessa myös...
Tällaisessa tapauksessa sinun täytyy käydä Turun kaupunginkirjastossa tai jossakin toisessa Vaski-kirjastossa. Kirjastossa voimme tarkistaa vanhan salasanasi tai luoda uuden salasanan. Kirjastokortin lisäksi tarvitset mukaasi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Kyseessä voisi olla ranskalainen elokuva: Sammakoiden ennustus, jonka on ohjannut Jacques-Rémy Girerdin (v. 2004). Tarkempi kuvaus löytyy Koulukinon sivulta.
Ongelmasi on kieltämättä hankala. Oman tyttäreni pelastukseksi koitui reipas peruskoulunopettaja, joka sai hänet vakuuttumumaan, että vasenkätinen neuloo aivan samoin kuin oikeakätinenkin. Kovin vähän aiheesta on kuitenkin kirjoitettu. Kaipaamasikaltaisia teoksia en pystynyt löytämään. Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta löysin muutaman opinnäytetyön, joita voisit pyytää kaukolainaksi opintosalikäytöön. 1)Alanen, Anne: "Vasenkätinen oppilas tekstiilityössä Vaasan läänin opettajien arvioimana." Kasvatutieteen pro gradu-työ : Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, 1990.
2)Kukkonen, Anna-Maria: "Vasenkätisyys ilmiönä ja tekstiilityön didaktisena ongelmana". Kasvatustieteen pro gradu-tutkielma : Joensuun yliopisto, Savonlinnan...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on lukuisia kielikursseja ja oppikirjoja haluamistasi kielistä.
Aineistotietokannastamme osoitteessa http://libplussa.fi voit hakea näitä seuraavasti: valitse kohta asiasana tai luokka, ja kirjoita"portugalin kieli ja kielikurssit". Oppikirjatkin saat selattavaksi erikseen kirjoittamalla samaan kohtaan vain portugalin kielen luokan "868".
Ranskan kielisiä haetaan samalla tavalla, mutta ranskan kielen oppikirjojen luokka on 866. Pääset myös katsomaan saatavuustietoja, eli missä aineistoa on paikalla.
Helsingin yliopiston kirjaston Fennica-tietokanta on Suomen kansallisbibliografia, joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai valmistetuista kirjoista, lehdistä, CD-romeista ja elektronisista tallenteista
sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Fennica-tietokantaa on mahdollisuus käyttää sekä kotipäätteiltä että kirjastojen työasemilta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/hakemistot/Fennica/
Elävät Kirjat-kustantoman sivuilla http://www.elavatkirjat.fi/ voi selata cd-rom -tarjontaa. Ostotarkoituksessa kannattaa kääntyä Akateemisen tai Suomalaisen kirjakaupan puoleen, sillä he pystyvät parhaiten kertomaan kulloinkin tarjolla olevan aineistonsa tilanteen.
Muinaisnorjaan liittyvää kirjallisuutta löydät parhaiten Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista - voit itse katsella heidän aineistotietokannastaan osoitteesta http://helka.csc.fi/ teoksia asiasanahaulla muinaisnorja. Kiinnostavia teoksia voit pyytää kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Myös Turun yliopiston kirjaston aineistohaku http://volter.csc.fi/ antaa muutaman viitteen asiasanalla muinaisnorja, mutta teokset eivät näytä käsittelevän niinkään kielioppi- taikka ääntämisasioita.
Ehkä näistä Internetsivuistakin voisi olla sinulle hyötyä: http://hem.passagen.se/peter9/gram/
Voit myös itse koittaa hakea lisätietoa hakupalveluilla, esim. Googlella http://www.google.com sanalla "Old Norse"
Suomennettua jännityskirjallisuutta aiheena terrorismi,vakoilu ja/tai
sota on esimerkiksi seuraavilla kirjailijoilla: Alistair McLean,Ken Follett,
Jack Higgins, Mark Bowden.
Kotimaisista kirjailijoista esim.Ilkka Remes kirjoittaa
romaaneja aiheenaan kansainvälinen terrorismi.
