Tampereen kaupunginkirjastosta ei valitettavasti löydy vuoden 1898 Uutta Kuvalehteä.
Siitä voi jättää kaukopalvelupyynnön, lehti nimittäin on Kuopion Varastokirjastossa.
Tuo Juhani Ahon juttu: Pyöräraivoilija kyllä löytyy myös kirjasta Aho, Juhani: Kootut teokset X: Muistatko-?; Sanomalehtimiesajoiltani; Muistelmia ja matkakuvia; Tuomio. WS 1947. Kirja on lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastossa.
Merirosvoista on kirjoitettu paljonkin kirjoja, mutta suuri osa on lasten kirjoja. Aikuisille tarkoitettujakin on. Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa on seuraavat teokset: Pirates, an illustrated history of privateers, buccaneers and pirates from the sixteenth century to the present (1996), Cordinglyn Pirates, fact & fiction (1992), Cochranin Karibian kaapparit ja merirosvot (1973), Exquemelinin Karibian merirosvot (1970) ja Hornborgin Merirosvoja, kuvauksia merirosvouden historiasta (1928). Kirjojen sijainnit ja saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta.
Akateemikko Georg Henrik von Wright on varmasti yksi tärkeimpiä suomalaisia filosofeja. von Wright on myös kansainvälisesti merkittävimpiä tiedemiehiämme, hän esimerkiksi seurasi jo vuonna 1948 Ludwig Wittgensteinia Cambridgen yliopiston filosofian professorina. von Wright onkin elämänsä aikana julkaissut huomattavan määrän teoksia ja yksittäisiä artikkeleita. Lisäksi häntä on merkittävänä kulttuurivaikuttajana haastateltu usein eri tiedotusvälineissä. Niinpä mainitsemasi yksittäisen toteamuksen - jonka muodostakaan et ole ihan varma - löytäminen on melko hankalaa.
Seuraavista viitteistä saattaa kuitenkin olla sinulle apua. von Wright on todennut omasta suhteestaan uskontoon Niin & Näin-lehden 2/95 haastattelussa seuraavasti:
"Itse...
Etsitty teos tuntuu olevan Toni Edelmannin säveltämä "Sov nu, sov". Sanat ovat Pentti Saarikosken ja Mia Bernerin. Sävellys alkaa toisin sanoin, mutta tekstin loppupuolella esiintyvät sanat "du trötta". Sävellys löytyy nuottikokoelmasta "Lasimaalaus" Fazer, 1991, FM07431-0. Sen saatavuuden voi tarkistaa HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi. Tätä kirjoittaessa "Lasimaalaus" oli hyllyssä useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa.
Suomen kielen perussanakirja määrittelee kyseiset verbit seuraavasti:
julkaista = painaa, painattaa, saattaa (painettuna) julkisuuteen, tiedoksi
kustantaa = painattaa ja saattaa kauppaan kirjallisia tms. tuotteita
(Itse ajattelisin, että julkaisija tekee käytännön painotyön ja kustantaja on rahoittaja.)
toimittaa = koota ja muokata aineisto julkaistavaksi; tehdä tai johtaa tällaista työtä.
Ei ole olemassa tutkimusta, jossa käytäisiin kattavasti läpi sarjakuvien asemaa kirjastoissa, joten voin tässä kertoa vain Turun kaupunginkirjaston, lähinnä pääkirjaston aikuistenosaston, käytännöistä ja toimintaperiaatteista.
Turun kaupunginkirjastoon pyritään hankkimaan kattavasti ilmestyvät suomenkieliset sarjakuvat. Niitä hankitaan pääkirjastoon 1-4 kpl / nimeke, oletetusta kysynnästä riippuen. Sarjakuvia hankitaan myös muilla kielillä, lähinnä ruotsiksi ja englanniksi. Sarjakuvia hankitaan myös lähikirjastoihin. Sarjakuvia lainataan vilkkaasti.
Kirjastosta on mahdollista löytää myös vanhempia sarjakuvia, koska niitä on varastoitu. Kirjastossa on myös sarjakuvan tutkimukseen liittyvää aineistoa.
Kun vanhan pääkirjastorakennuksen...
Tarkoitatko tänä vuonna kirjoitettua kirjaa? Uudet kirjathan eivät ole ehtineet saada kirjastoalainoja yhtä paljon kuin vanhemmat. Luultavasti lainatuin kirja on aika vanha, jo vuosia lainoja kerännyt. Ehkä se on tenttikirja tai monena painoksena ilmestynyt lastenkirja.
Kirjastotietokannoista näkee kunkin kirjan lainausluvut, niistä ei selviä kuinka monta lainaa tietyllä nimekkeellä on. Jokainen uusi painos alkaa myös kerätä tilastoa aina alusta. Eri kuntien kirjastotietokantojen lukuja ei ole myöskään laskettu yhteen. Näin ollen tietyn kirjan lainojen selville saaminen kaikista Suomen kirjastoista olisi hyvin työlästä, eikä tällaisia tilastoja ole tehty.
Jonkinlaisen käsityksen kirjan tämän hetkisestä suosiosta saa esim....
Pikkumittaa ei löydy Suomen kansallisbibliografia Fennicasta (https://finna.fi jonka pitäisi sisältää kaikki Suomessa painettu kirjallisuus. Ikävä kyllä näyttaisi siis siltä, ettei teosta ole saatavana kirjastoista.
Googlella hakemallakaan ei tule yhtään osumaa. Ehkä runo- ja aforismivihko siis on julkaisematon?
En saanut nyt käsiini Kaikki laulut -kokoelmaa, jotta olisin voinut tarkistaa, mainitaanko lehtisessä tarkempia tietoja, jotka auttaisivat etsimisessä. Ilmoitamme, jos saamme aiheesta lisää tietoa.
Helsingin kaupunginkirjasto ei säilytä Aamulehteä noin pitkältä ajalta. Sen sijaan Kansalliskirjasto taltioi kaikki suomalaiset painotuotteet, myös Aamulehden. Sen vanhempia numeroita voi käydä mikrokuvattuna lukemassa heidän lehtisalissaan, osoite on Unioninkatu 36, Senaatintorin kulmassa. Ennen kuin menee itse paikan päälle on kuitenkin syytä ottaa heihin yhteyttä sähköpostitse, että he hakevat suljetuista kokoelmistaan tarvittavan aineiston esille. Heillä on omat toimitusaikansa. Sähköpostiosoite, johon asiasta tulee kirjoittaa, on
kk-palvelu@helsinki.fi . Kirjaston kotisivut ovat osoitteessa www.kansalliskirjasto.fi.
Hei!
Tilastokeskuksen kulttuuritilastoista, http://tilastokeskus.fi/til/klt/index.html, löytyy elokuvateattereiden ensi-iltojen lukumäärät. Valitse vasemmasta sivupalkista kohta taulukot, seuraavakasi sivun keskeltä liitetaulukoista Elokuvateatterit 1980-2009 (Excel).
Lähteet:
Suomen elokuvasäätiö, http://www.ses.fi/
Suomen Filmikamari, http://www.filmikamari.fi/page.php?id=1
Televisiokanavien ohjelmatuonnista tilastokeskukselta ei löydy tilastotietoa. Kannattaa kysyä esimerkiksi löytyykö Yleltä tai muilta televisioyhtiöiltä ko. tietoa.
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi ) löytyy nuotti The BbEbop book! - One hundred greats for all Bb & Eb players, joka sisältää Galt MacDermotin African Waltz -kappaleen. Sävelkokoelmassa on 100 jazzstandardia sovitettuna puhaltimille (B- ja Es-vireisille), ei sanoja, kitaran soinnut. Sovitukset samasta kappaleesta vierekkäisillä sivuilla. Kyseinen nuotti näyttäisi vastaamishetkellä olevan paikalla Töölön kirjaston (http://www.lib.hel.fi/toolo/ ) musiikkiosastolla.
Suomalaisten säveltäjien ja sanoittajien edunvalvontajärjestö Teosto huolehtii siitä, että radiossa ja televisiossa soivista kappaleista maksetaan korvaus niiden tekijöille. Teoston viestintäpäällikkö Mika Kauhasen mukaan Teosto-korvaukset muodostuvat näin:
- Valtakunnallisella kanavalla soineesta kappaleesta tilitetään keskimäärin 4-10 euroa minuutilta ja tämä jaetaan kaikkien tekijöiden kesken. Korvaukset vaihtelevat sen mukaan kuinka suuri kanava on kyseessä ja soiko kappale prime time -aikaan vai esimerkiksi yöllä.
Kaupallisten radioiden osalta korvaus muodostuu siten, että kanavat maksavat musiikinkäytöstä Teostolle tietyn osuuden liikevaihdostaan, mikä on keskimäärin noin seitsemän prosenttia.
Kanavat lähettävät Teostolle...
Lukujärjestys luo oman merkityksensä kumpaan tahansa mahdolliseen lukutapaan. Teossarjan ensimmäinen kirja Pohjanmaa ilmestyi vuonna 1982. Vielä tuolloin Tuuri ei suunnitellut kirjoittavansa sarjaa, mutta 1980-luvulla Pohjanmaa sai jatkokseen neljä teosta: Talvisota (1984), Ameriikan raitti (1986), Uusi Jerusalem (1988) ja Maan avaruus (1989). Vuonna 1997 julkaistiin vielä sarjan päättävä Lakeuden kutsu, josta Tuuri palkittiin Finlandia-palkinnolla.
Alkuperäisen ilmestymisjärjestyksen luoma rikkonainen aikarakenne on sukutarinaa olennaisesti rakentava. Juuri epätahtisuudesta ja kerronnan aukoista syntyy taso, jota eräässä sarjaan liittyvässä tutkimuksessa nimitetään romaanisarjan seitsemänneksi kertomukseksi. Sarjan teokset toimivat...
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy selitys poikanne kaikkiin kolmeen nimeen.
Pauli on suomalaistunut muoto alkuaan kreikkalaisesta nimestä Pavlos ’pieni’.
Antero on samaa perua kun Antti. Ne pohjautuvat kreikkalaiseen Andreas-nimeen, joka tarkoittaa 'miehekästä, rohkeaa'.
Ilmari puolestaan on vanha suomalainen nimi, Kalevalastakin tuttu. Se on muodostettu ilma-sanasta. Nimi on ollut käytössä ja Agricolan aikaan. Kalevalan seppä Ilmarinen on "rauhallisen, rehellisen ja uskollisen ihmisen vertauskuva, taivaan kannen ja Sammon takoja".
Alla olevista linkeistä voit lukea lisää nimistä.
Mistä tulee nimi Pauli?
Mistä tulee nimi Antti?
Mistä tulee nimi Ilmari?
Kirja on varmaankin Kaarina Helakisan Pallerokirja vuodelta 1991,
kustantaja Valtion painatuskeskus.
Tätä on aikanaan jaettu neuvoloissa tai äitiyspakkauksen mukana.
Helsingin asemakaavasuunnitelmista eri aikakausilta löydät tietoa mm. Helsingin asemakaavahistoriallisesta kartastosta (toim. Olof Stenius, 1969) tai moniosaisesta Helsingin kaupungin historia -teoksesta, jonka osassa 3:1 (1950) esimerkiksi kerrotaan J.A. Ehrenströmin asemakaavasuunnitelmasta vuodelta 1812. Arvelen sinun tarkoittavan tätä kysymyksessäsi. Nämä teokset ovat luettavissa tai lainattavissa kirjastoissamme, saatavuustiedot näet pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi)
Internetistä esim. osoitteesta http//www.varainhankinta.net/index.shtml löytyy paljon tietoa raha-avustusten hakemisesta kuin myös omatoimisen varainhankinnan kehittämisestä. Sivustossa on paljon tietoa, mielestäni hyvin jäsennettynä, joten seulomalla teille varmaankin löytyy oikea lähde avustuksen anomiseksi. Kirjan muodossa on olemassa useita oppaita: esim. Vaijärvi, Kari, Apuraha-avain (vuodelta 1997, ISBN 9529501366). Yleisten kirjastojen kokoelmista löytyy myös luetteloita ja yhteystietoja apurahoja jakavista tahoista esim. säätiöistä, rahastoista jne.
On olemassa myös säätiöpalvelu, joka toimii Suomen Kulttuurirahaston alaisuudessa. Internetosoitteesta http//www.skr.fi pääsette säätiöpalvelun sivuille.
Kannattaa kuitenkin ottaa...
