Teoksessaan Sukunimet Pirjo Mikkonen kirjoittaa, että nimiryhmä Kemppainen, Kemppinen ja Kemppi voivat juontua ruotsalaisesta henkilönnimestä Kämpe (soturi, sankari). Toinen mahdollinen selitys on pienen hyönteisen nimitys kempas, kemppainen, kemppi.
Risto Vatajan Lobotomia : taustatietoa ja selvitys leikatuista potilaista Suomessa 1946-1969 (Stakes, 1997) esittää, että Suomessa tehtiin "suurimmissa mielisairaaloissa ja Töölön sairaalassa lobotomia arviolta yhteensä 1500 potilaalle". Vataja listaa yli 20 sairaalaa, joissa lobotomialeikkauksia tehtiin (1435 potilasta), minkä lisäksi hän mainitsee, että Niuvanniemen sairaalan tietoja ei ole kyetty saamaan. Eniten leikkauksia tehtiin Seinäjoella Törnävän sairaalassa (391); muut yli sadan leikkauksen sairaalat ovat Kellokosken sairaala (176), Oulun keskusmielisairaala (150) ja Hattelmalan sairaala (127).
Ensimmäiset lobotomiat tehtiin vuonna 1946 Töölön sairaalassa. Aluksi leikkauksia tehtiin vain Töölössä, mutta 50-luvulla niitä alettiin...
Kaikissa "Tuntemattoman sotilaan" henkilöhahmoissa tapahtuu ajan myötä pientä muutosta. Muutenhan lukijoiden mielenkiinto ei pysyisi yllä. Romaanikirjallisuuden kerronta eroaa tässä suhteessa eepoksesta, jossa henkilöhahmot pysyvät staattisina ja yksiulotteisina läpi teoksen (vrt. Odysseus Homeroksen "Odysseiassa").
"Tuntemattoman sotilaan" eniten muuttuva henkilöhahmo on kersantti Hietanen. Ilkka Malmberg kirjoittaa hänestä Helsingin Sanomissa (4.3.2007) seuraavasti: "Hietanen on romaanin hahmoista yksi harvoista, melkeinpä ainoa, joka kehittyy ja muuttuu. Puhelias ja lapsellinen isokokoinen nuorimies muuttuu kevään 1944 aikana hiljaiseksi, hänet tavataan tuijottamassa eteensä. "Mekotus" on vaimennut. Mutta tilalle ei ole tullut...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Rönkkö” on luultavasti peräisin karjalaisesta etunimestä ”Roti” tai ”Rotka”. Ne puolestaan ovat peräisin venäläisistä nimistä ”Rodion” ja ”Ronka”, jotka perustuvat kreikkalaiseen nimeen ”Herodion”. Sen taustalla on kreikan sana ”heros” (’aatelinen, puolijumala’).
Sukunimen ”Rönkkö” vahvinta aluetta ovat olleet Pohjois-Savo (erityisesti Sonkajärvi ja Iisalmi) ja Pohjois-Karjala. Rönkköjä on löytynyt myös Kainuun ja Oulujoen seuduilta. Ilmeisesti se on alun perin lähtöisin Oulun Pyhäjärveltä, josta on peräisin vanhin kirjallinen maininta: Niilo Laurinp. Rönkkö vuodelta 1572.
Pekka Sammallahden pohjoissaamen sanakirjan
Sámi-suoma sátnegirji = Saamelais-suomalainen sanakirja. – Utsjoki, 1989.
mukaan (s. 524) nimi Áilu on Aslak-nimen muunnelma. Pohjoissaamen oikeinkirjoitus ei tässä anna yksiselitteistä ääntämistä: lännessä á-kirjaimella merkitään pitkää a-äännettä, idässä enemmänkin pitkää ä-äännettä, siis aailu tai ääilu.
Aslak on alkuaan skandinaavinen nimi, jonka alkuperäisiä osia ovat 'aasa-jumalaa' ja 'taistelua' merkitsevät sanat.
Tietoja nimien yleisyydestä https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - 4. p. - Otava, 2005.
Tilastotietoa Ranskan väestön sijoittumisesta löytyy ainakin Statistics Explained -sivustolta, jossa on erilaista Eurooppaan liittyvää tilastotietoa.
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/Populat…
Avautuvan sivun Alueelliset väestötilastot ensimmänen kohta käsittelee väestön määrää ja tiheyttä, johon liittyy viereinen englanninkielinen kartta. Karttaa suurenee klikkaamalla ja näkyviin saa tiedot asukkaista per km2.
Suomalaiset etunimet -teoksen mukaan (tekijät Saarikalle-Suomalainen) Iisa on ollut alkujaan Alinan ja Idan lempinimi. Vastaava nimi ruotsinkielisessä almanakassa on Isa, joka yhdistetään Isabellaan, joka on italialainen muunnos nimestä Elisabeth. Elisabetin sanotaan Kustaa Vilkunan kirjassa " Etunimet" merkitsevän Eliseba Jumala on valani.
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? kertoo, että Iisa voi olla lyhenne nimistä Aliisa, Raisa, Isabella. Jotkut pitävät nimeä lyhennyksenä Eufrosynestä (kr. iloinen, kirkas). Se voi myös olla lyhennys Isidorasta (Isiksen lahja). Lempiäisen Etunimet kirjassa mainitaan, että Iisa on kutsumamuoto Aliisasta ja Idasta. Saksan kielessä Isa on kutsumamuoto myös nimestä Louise.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy näköispainos 1900-luvun alussa ilmestyneestä tuoteluettelosta N. Bomans ångsnickeri (luokassa 76.1). Luettelossa on kuvia Bomanin huonekalutehtaan huonekaluista, ei kuitenkaan sängyistä. Kuvat antavat kuitenkin hyvän kuvan tehtaan huonekalujen tyylistä yleensä, joten siitä voi olla apua, kun jäljität sänkyjesi alkuperää.
Maija Mäkikallin artikkeli Huonekaluja pieniin koteihin (Glorian antiikki 2002, kevät, s. 34-38) saattaa myös sisältää kuvia Bomanin huonekalutehtaan tuotannosta.
Aiheesta on kysytty palvelussamme ennenkin.
Sukututkimuksessa pikkuserkkujen lapsista käytetään ilmaisua kolmannen polven serkku. Kansankielessä heistä on käytössä ilmaisuja sokeriserkku, sirpaleserkku ja kääpiöserkku.
Voit lukea vanhan vastauksen täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-jatkuu-serkku-pikkuserkku-jne
Eetu (Edvard) Iston maalauksesta Hyökkäys on tehty vuosikymmenien kuluessa
lukuisia erilaisia muunnelmia. Alkuperäistä kuva-aihetta on käytetty
usein yhteiskunnallisia asioita kritisoitaessa.
Hyökkäyksen jatkotilanteesta on tehty vuonna 1906 kuva "Kotka jättää Suomen",
jossa kaksipäinen kotka lentää pois taustallaan auringonnousu.
Teoksen tekijästä ei ole varmuutta. Eri tutkijat ovat arvelleet tekijän olevan
Ragnhild Sellén, Georg Erik Paul tai Alex Federley.
Lisää aiheesta on luettavissa kirjasta:
Rönkkö, Pekka,
Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899).
[Oulu] : Pohjoinen, 1990.
(Ars Nordica, ISSN 0786-1478 ; 2).
Niina on toisaalta venäläinen hellittelymuoto Annasta toisaalta gruusialaisperäinen nimi, joka pohjautuu Niniven kaupungin kreikkalaiseen nimeen Ninos, assyrian Ninua, Nina.
Läntisessä kristikunnassa Niinaa on pidetty mm. Antonia- ja Christiane -nimisten pyhimysten nimien lyhentymänä. Suomen almanakassa Niina on 26.10.
Itäinen kirkollinen perinne tuntee Christiana Gruusialisen, jota on sanottu "Gruusian valistajattareksi" 330-luvun lopulta. Legendan mukaan hän oli Jerusalemin patriarkan veljentytär, joka 300-luvun vainojen aikana joutui pakenemaan Armeniaan ja sieltä Gruusiaan, jossa evankeliumia ei vielä tunnettu. Hän lienee toiminut siellä yli 30 vuotta. Ortodoksisessa kalenterissa Niinan päivä on 14.1. Päivä viittaa apostolienvertaiseen...
Verna on latinasta johdettu nimi (verna, vernus = keväinen), joka on saanut alkunsa Sakari Topeliuksen tuotannosta - rouva Verna Snellmanin (o.s. Donner, s.1888) äiti oli Topeliuksen ihailija. Runokertomukset Pikku Vernasta ja Verna Roosasta löytyvät Topeliuksen Lukemisia lapsille -sarjasta.
Lähde:
Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
Venäläinen säveltäjä Jevgeni Rodygin sävelsi Mihail Pilipenkon runon "Уральская рябинушка" eli "Uralskaja rjabinuška" vuonna 1953. Siitä tuli nopeasti hyvin suosittu, joten todennäköisesti se myös julkaistiin Neuvostoliitossa sekä nuottina että äänitteenä jo 1950-luvulla.
Suomessa laulu julkaistiin nuottina ja äänitteenä (Seija Järvinen solistina) vuonna 1961. Suomalaiset sanat kirjoitti Sauvo Puhtila eli Saukki salanimellä Veikko Vallas. Tuohon aikaa tämä ja monet muut venäläisten säveltäjien teokset esiintyivät meillä usein "kansanlauluina", koska Neuvostoliitto ei ollut liittynyt kaikkiin kansainvälisiin tekijänoikeussopimuksiin. Nykyään laulun säveltäjä on sentään saanut jo ansaintsemansa kunnian.
Heikki Poroila
Ranja on alkuperältään epäselvä naisennimi. Kyseessä voi olla muunnelma intialaisesta naisennimestä Ranjana ('tyttö, joka tuo ilon'), mutta lähtökohtana ovat voineet toimia myös samankaltaiset nimet, kuten Anja, Ronja ja Tanja. Nimi tunnetaan harvinaisena myös esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Suomen ensimmäiset Ranjat nimettiin tiettävästi 1930-luvulla.
(Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007)
Lastenrunokokoelmissa Pikku Pegasos ja Suomen lasten runotar on omat osastonsa
kirjoja, lukemista ja oppimista käsitteleville runoille. Pikku Pegasoksessa osaston nimi on Riisin raasin rusina, kirjoja on tusina (s.163-174) ja Suomen lasten runottaressa Opi sinä kirjaimet (s.145-160). Kari Aronpuron teoksessa Kirjaimet tulevat on upea runo lukemaan oppimisesta: Nyt on ylevä hetki.
Latinan sanajärjestys on melko vapaa, muttei kuitenkaan mielivaltainen. Myös latinassa on erityisesti hyvässä asiaproosassa tietynlaisia konventioita sanajärjestyksen suhteen. Kirjoittaja voi kuitenkin painottaa tekstissään eri asioita sanajärjestystä vaihtelemalla. Lyhyt suomenkielinen johdatus aiheeseen löytyy Tuomo Pekkasen Ars grammatica -teoksesta (Gaudeamus).
Runoudessa taas sanajärjestys on usein proosaa vapaampaa, mikä johtuu pitkälti runomitallisista syistä. Latinassa eri runomitat perustuvat pitkien ja lyhyjen tavujen vaihteluun. Esimerkiksi daktyylisen heksametrin kaava on seuraava: –⏕ | –⏕ | –⏕ | –⏕ | –⏑⏑ | –X. Kaavassa "–" tarkoittaa pitkää tavua, "⏑" lyhyttä tavua, "⏕" joko yhtä pitkää tai kahta lyhyttä tavua, "X"...
Ring a ring o' roses on vanha englantilainen lastenloru, joka syntyi Lontoossa vuoden 1665 ruttoepidemian aikana.
Ring a-ring o' roses,
A pocketful of posies.
a-tishoo!, a-tishoo!.
We all fall down.
[Kysymyksessä siteerattu teksti on lorun amerikkalainen versio:
Ring around the rosey,
A pocketful of posies.
ashes, ashes.
We all fall down.]
Kranssi, kranssi ruusuja,
tasku täynnä rohtoja,
hatsii, hatsuu,
jokainen maahan kaatuu.
"Kranssi, kranssi ruusuja" tarkoitti ruttoa sairastavan pieniä punaisia täpliä. "Tasku täynnä rohtoja" viittasi jo antiikista periytyvään tapaan ja uskomukseen, että hyvänhajuiset kukat ja yrtit suojelevat paholaisten hengityksen löyhkältä. "Hatsii, hatsuu" kuvasi aivastusta, ruttoaikoina tyypillistä tartunnan oiretta...
Tietoa Somaliasta on mm. teoksissa:
- Maailmalla: Afrikka ja Oseania
- Dowden: Afrika, framtidens kontinent
- Somalia : taival suvun ja valtion varjossa
Helena Hallenberg on kirjoittanut teoksen Ruokakulttuuri islamin maissa. Tässä on tietoa myös somalialaisesta ruokakulttuurista, esimerkiksi maaseudun yleinen perusruoka on keitetty puuro, soor, joka on valmistettu jauhetusta maissista tai durrasta. Kulttuuri pohjautuu paimentolaisuuteen, jossa liha on tärkeä ruoka-aine, etenkin lammas ja vuohi, mutta myös nauta ja kameli. Etelä-Somaliassa syödään myös spagettia tomaattipohjaisen kastikkeen kera. Hallenbergin kirjassa on tietoa myös uskonnollisista ja vuosittaisista juhlista.
Sosiaaliportti sivustossa on sosiaalialan ammattilaisille...
Sanna on puhuttelumuoto nimistä Aleksandra, Sandra ja Susanna. Nimen merkitys on siis sama kuin näiden kolmen nimen.
Aleksandra on nimen Aleksanteri naispuolinen vastine. Merkitys kreikaksi on puolustajatar, suojelijatar. Sandra on lyhentymä Aleksandrasta.
Susannan merkitys on hepreaksi lilja. Raamatun Susanna on yksi Jeesusta palvelevista naisista.
Sanna on ollut suomenkielisessä almanakassa vuodesta 1929 lähtien.
Lähteet (ja lisätietoja):
Kustaa Vilkuna: Etunimet
Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat
Pystyin tarkistamaan kolme eri painosta Sylvi Kekkosen aforismikokoelmasta Kiteitä, jossa kysymäsi aforismi on julkaistu niin kuin epäilitkin. Tarkistamani painokset ovat vuosilta 1949 (1. p.),1964 (toinen, uusittu painos) ja 1990 (kolmas painos). Näissä kaikissa aforismi on muodossa 1) Pieni on sen äidinrakkauden piiri, johon ei muita mahdu kuin hänen omat lapsensa.
Suomen Aforismiyhdistyksen blogissa on esitelty juuri tätä kokoelmaa osoitteessa http://www.aforismi.vuodatus.net/blog/551764
