Yleisradion Fono -tietokannasta löytyy seuraava tieto:
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=rakkaus+on+lumivalkoinen&ID=…
Esittäjä: Kääriäinen, Jamppa (laulu, yhtye). (Jamppa Kääriäinen ja Taastaorkesteri).
Kappaleet: - Satasen laina
- Rakkaus on lumivalkoinen
Kokonaiskesto: 6 min 0 sec
Musiikkilaji: POP JA ROCK, VIIHDEMUSIIKKI
Äänitetyyppi: Äänitetiedosto
Julkaisija: AXR (Edel)
Julkaisuvuosi: 2010
Kaupallinen tunnus: AXR (Edel) EDELPR 520
Tätä Jamppa Kääriäisen äänitettä ei löydy kirjastosta.
Kappaleen ovat nauhoittaneet myös Aikamiehet ja toinen kuoro Canto Finlandia, ne löytyvät CD-levynä myös Kajaanista.
Teoksessaan Sukunimet Pirjo Mikkonen kirjoittaa, että nimiryhmä Kemppainen, Kemppinen ja Kemppi voivat juontua ruotsalaisesta henkilönnimestä Kämpe (soturi, sankari). Toinen mahdollinen selitys on pienen hyönteisen nimitys kempas, kemppainen, kemppi.
Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut 14.2.2008(http://www.kysy.fi/kysymys/mika-se-se-hieveri-kun-henki-hieverissa):
Suomen murteiden sanakirjasta löytyi mahdollinen selitys: hieveröinen, hieverö. Hieveröinen tarkoittaa hintelää, heiveröistä.
Suomen kielelle tyypillinen alkusoinnuttelu - sanat alkavat samalla vokaalilla/vokaaleilla, konsonantilla tai konsonantilla ja vokaalilla - näkynee ilmaisussa henkihieverissä. Samantapaisia sanontoja ovat typötyhjä, täpötäysi, apposen auki, selko selällään jne. Näin kerrotaan, että joku on todella tyhjä tai täysi tai kuolemaisillaan, kuten henkihieverissä oleva olento on.
Suomisanakirja (http://www.suomisanakirja.fi/henkihieveriss%C3%A4):
henkihieverissä
hyvin heikkona, henkitoreissa,...
Jerry on englantilaisella kielialueella käytetty muunnos Jeremia -nimestä. Hepreaksi nimi on Jirmeja ja merkitsee Jahve korottaa, Jahve on korkea. Jeremia on yksi Vanhan Testamentin suuria kirjaprofeettoja. Hän eli n 650-585 eKr. Suomen almanakassa nimen kreikkalainen muoto Jeremias on ollut 1705-1928 ja uudelleen v:sta 1980. Lyhentymiä ovat mm. Jere, Jeremi, Jerkko, Jero, Jermi, Jermo ja Jerri, muuntumia Jarmo ja Jorma. Jeremiaa on pidetty Vanhan Testamentin Valitusviersien kirjoittajana ja hänen nimestään on siksi muovattu kaikenlaisten valittelujen ja voivottelujen nimitys jeremiadi.
Ulrika on Ulrikin sisarnimi, joka tuli Suomessa suosituksi Kaarle XI:n tyttären Ulrika Eleonoran (1688-1741) myötä. Ulrik on lyhentymä germaanisesta...
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että ”Janette” on rinnakkaismuoto nimelle ”Janet”. Molemmat perustuvan nimeen ”Johanna”. Se puolestaan on naispuolinen vastine nimelle ”Johannes”, jonka merkitys on ’Jumala on armollinen’. Kantamuoto on kreikan ”Ioanna”. Raamatussa Johanna on yksi Jeesuksen ystävistä.
”Janette” on suhteellisen uusi nimi Suomessa, sillä se tuli käyttöön vasta 1900-luvun alussa ja oli silloinkin harvinainen. Vasta 1970-luvulla nimen suosio alkoi kasvaa, ja eniten sitä on annettu 1990-luvulla ja 2000-luvulla, keskimäärin sadalle lapselle vuodessa. Osoitteesta http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 saat etunimihaulla esiin tarkempia tilastoja nimen suosiosta eri vuosikymmenillä....
Yleisin selitys neekeri-nimitykselle tulee painomusteesta: ennen vanhaan oikovedoksia lukevien toimittajien kädet ja kasvotkin olivat usein painomusteessa. Myös ruotsin kielessä on ollut käytössä sanonta "tidningsneger". Sanat löytyvät esimerkiksi Nykysuomen sanakirjan vuoden 1954 painoksesta ja Knut Cannelinin Suomalais-ruotsalainen taskusanakirjasta (WSOY 1946).
On muitakin teorioita: matalapalkkaiset toimittajat ovat olleet mielestään neekeriorjan asemassa.
Sanomalehtineekeri esiintyi jo Ilmari Kiannon romaanissa papin poika vuonna 1928. Tuo Ester Ståhlbergin päiväkirjamerkintä on siis vieläkin vanhempi. Termi oli 1930-luvulla yleisesti käytössä. Vuonna 1946 Helsingin sanomalehtimiesyhdistys julkaisi teoksen Me neekerit: alastonta...
Kirsti on tosiaan muunnos Kristinasta ja ilmeisesti ollut käytössä Suomessa jo keskiajalla. Kristina (tai Kristiina, Kristin, Kristine) tulee nimestä Christiana, naispuolinen Kristuksen kannattaja, kristitty nainen.
Tero on lyhentymä Terentius-nimestä, joka on alkuaan roomalainen sukunimi ja lisäksi varhaiskristillinen marttyyrinimi.
Timo on lyhentymä Timoteuksesta, joka tulee kreikan kielestä ja merkitsee "jumalaa pelkäävä". Nimi esiintyy myös Raamatussa.
Kaikki kolme nimeä esiintyvät katolisen kirkon pyhimysluettelossa.
Lähde: Pertti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Lemminkäisen äidillä, kuten monella muullakaan Kalevalan hahmoilla ei ole erisnimeä. Lemminkäisestä itsestään käytetään usein määrettä lieto, joka tarkoittaa pehmeää, mutta myös kevytmielistä. Lemminkäinen kuvataan sotaisana naistenmiehenä, joka ryöstää Saaresta itselleen kauniin morsiamen Kyllikin, jonka kuitenkin pian jättää ja lähtee kosimaan kauniiksi kuvattuja Pohjolan neitoja.
Lemminkäisen äiti on kaiken kärsivän, mutta rakastavan äitihahmon arkkityyppi. Lemminkäisessä itsessään yhdistyy yleismaailmallisia myyttejä esimerkiksi vuodenkierrosta (kuolema ja uudelleen syntyminen).
Kirjailija Eino Kemppainen antaa kansanrunoteoksessaan Sankari väkevä (1918) Lemminkäisen äidille etunimen Lemmi, mutta tätä nimitystä ei tosiaankaan...
Täysi-ikäisyyden raja Ranskassa on 18 vuotta. Alkoholi- ja tupakkatuotteiden osto on kielletty alle 16-vuotiailta.
Lähteet: http://fi.wikipedia.org/ , WHO, Ranskan Suomen-suurlähetystö
Ranja on alkuperältään epäselvä naisennimi. Kyseessä voi olla muunnelma intialaisesta naisennimestä Ranjana ('tyttö, joka tuo ilon'), mutta lähtökohtana ovat voineet toimia myös samankaltaiset nimet, kuten Anja, Ronja ja Tanja. Nimi tunnetaan harvinaisena myös esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Suomen ensimmäiset Ranjat nimettiin tiettävästi 1930-luvulla.
(Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007)
Aleksandraa on kysytty aiemminkin, joten vastaus löytyy myös arkistostamme:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Aleksandra (ruots. Alexandra) on Aleksanterin sisarnimi. Kreikkalainen Aleksandros tarkoittaa puolustajaa, suojelijaa. Aleksandra on siis puolustajatar, suojelijatar. Kirkollinen perinne tuntee kuusi Aleksandra-marttyria 200- ja 300-luvuilta. Aleksandra on ollut suomalaisessa almanakassa aiemmin eri päivinä: 3.5. Venäjän keisarinna Aleksandra Fedorovnan nimipäivänä, 5.5. ja 6.5. ja 17.10. vuoteen 1928 saakka. Aleksandraa on käytetty lähinnä ortodoksisissa maissa ja on Venäjälläkin suosittu. Lyhyempi Sandra, Santra on saanut oman nimipäivän 11.9.
Olga on tiettävästi venäläinen muunnos vanhasta pohjoismaisesta nimestä...
Nimenä Mea on sisar harvinaiselle miehennimelle Mio. Se kenties palautuu italian ja espanjan kielen sanaan 'mio', minun.
Mio voisi kuitenkin olla hyvin myös lyhentymä muista nimistä, sellaisista kuin Miro tai Milo. Näiden nimien merkityksiä voit jäljittää etunimioppaista, joista muutamia mainitsen tässä lähteinä. Mea taas saattaa olla pätkäisty jostain Me-alkuisesta nimestä.
Measta on muuten kysytty kirjastonhoitajalta aikaisemminkin. Katso vastausta arkistossa:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=2c678eec-f13…
Menalle on olemassa moniakin merkityksen vaihtoehtoja. Joissain tapauksissa se ehkä on Minan sisarnimi ja siten lyhennys Vilhelminasta. Saksan kielessä Mena on hellittelymuoto Mein-alkuisista nimistä, jolloin...
Kirjastoalan ammatteihin voi opiskella yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tai pätevöityä suorittamalla ammatillisen perustutkinnon. Merkonomin tutkinto on ammatillinen perustutkinto, mutta pätevöityäksesi tarvitset ne 20 ov:a kirjasto- ja informaatioalan opintoja.
Kirjastopalveluiden yhteiseltä sivustolta (http://www.kirjastot.fi/) löytyy kattava kooste kirjastoalan oppilaitoksista ja tutkinnoista:
http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Sieltä löytyy myös lakitekstiä pätevyyksista ja kelpoisuudesta eri kirjastoammatillisiin tehtäviin:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html#Koul…
Kirjassa Kivijalka: lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirja määritellään teema seuraavalla tavalla: "Teema on teoksen abstrakti johtoajatus, joka sitoo tapahtumat toisiinsa ja määrää juonenkulun. Teema on yleensä jokin käsite, ilmiö tai moraalis-eettinen kysymys (esimerkiksi ystävyys, hyvän ja pahan ongelma, vanheneminen). Teemaa ei tavallisesti sanota teoksessa suoraan, vaan lukijan on itse pääteltävä se konkreettisten asioiden ja tapahtumien pohjalta. Tulkinta vaikuttaa siihen, millaisia teemoja eri tulkitsijat samastakin tekstistä löytävät."
Teema selviää siis vain lukemalla kirja ja päättelemällä, mikä on sen johtava ajatus. Kirjan arvosteluista voi tietenkin saada tähän ideoita tai vastauksia. Ahernin kirjasta on jonkinlainen...
Laulun nimi on "Jotkut päivät on kultaa" ja se on alunperin käännöskappale. Alkuperäinen nimi on "Some days are diamonds (some days are stone) ja säveltäjä ja sanoittaja Dick Feller. Suomenkieliset sanat on tehnyt Pekka Myllykoski ja kappaletta esittää yhtye Freud Marx Engels & Jung. Sanat lauluun löytyvät nuotista "Yhteislauluvihko II", joka löytyy Turun musiikkikirjastosta.
Useissa suomalaisissakin kalentereissa on taulukko "Kansallisia juhlapäiviä" eli päiviä, jolloin useimmat yritykset, pankit, koulut jne. ovat suljettuja suuressa osassa ko. maata. Näissä taulukoissa ei välttämätta aina ole mainittu juhlan nimeä eikä maaluettelo myöskään ole kovin kattava. Jos haluat tiedot kaikista maailman maista ja myös juhlapäivien nimet neuvoisin sinua etsimään käsiisi vuosittain ilmestyvän, kaksiosaisen "The Europa World Year Bookin", jossa on aakkosjärjestyksessä esitelty kaikki maailman maat. Siinä on kunkin maan kohdalla myös kappale "Public holidays". Vuoden 2001 juhlapäivät löydät v. 2000 vuosikirjasta. Vuosikirjan viimeisin osa on Pääkaupunkiseudulla isompien kirjastojen käsikirjastoissa. Vanhempia osia saa...
Esim. seuraavat löytyvät Helmetistä : www.helmet.fi
1. Taivaanpojan verkko : värisatuja / Hannele Huovi ; kuvittanut Kristiina Louhi KIRJA 2002
2. Saahinkaisen samettiviitta / [toimittaja, laulujen säveltäjä, musiikki- ja tanssiohjeet: Aija Leinon KIRJA 2000
3. Taiteilija Romielsin ihmeelliset värit : tarinoita ja satuja / Matti Masajev KIRJA 1996
4. Peikonpojan värikätkö / Petra Szabo ; suomentanut Päivi Lankinen KIRJA 1993
5. Taivaanpojan verkko : värisatuja / Hannele Huovi ; kuv. Kristiina Louhi
6. Sininen joulupukki / Simon Tom, suom. Sinikka Sajama, Mäkelä 1998
7. Babarin värikirja / Laurent de Brunhoff, Perhemediat 2006
8. Sika ja värit /Julia Vuori, Otava 2004
9. Touhu Possu ja hauskat värit / Christian Fox...
Suomalaisessa fraasisanakirjassa, Otava, 1981, mainitaan kyseinen lause: Paskareisu (tosiaan tässä muodossa), vaan tulipahan tehtyä, suomalaisen sotilaan arvio Syväriltä palattua. Sanonnan esiintymiseen Tuntemattomassa sotilaassa ei viitata.
Selasimme myös Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan viimeisiä kappaleita, mutta kyseistä lausetta ei löytynyt.
Sanonta voi kuitenkin esiintyä muualla teoksessa tai esimerkiksi teoksen elokuvaversioissa.
Fanni on Suomessa rinnakkainen kirjoitusasu nimelle Fanny, joka on alkuaan Franciscan englantilainen hellittelynimi. Miehennimestä Franciscus johdettu Fransisca (Suomessa myös muodossa Fransiska) merkitsee 'ranskatarta'. - Karjalassa Fanni on ollut lyhentymä 'Jumalan soihtua' merkitsevästä Teofanosta eli Theofaniasta. Kirjoitusasu Fanni on aina ollut Fannya harvinaisempi. Fanny on ollut suosittu etenkin ruotsinkielisten tyttöjen nimenä, ensin 1800- ja 1900-luvun vaihteen tienoilla ja uudelleen 2000-luvun alussa.
Aurora on kreikkalaista alkuperää oleva nimi, joka merkitsee 'aamuruskoa'. Nimeä kantoi roomalaisten aamuruskon jumalatar. Suomessa Aurora-nimeä teki tunnetuksi keisarin hovineito Aurora Karamzin (1808-1902). Suomen almanakassa...
Lahden sotilassairaalat 1940-1994 teoksessa on lyhyitä mainintoja Orimattilan osastosta. Kirjan lähteistössä mainitaan 8. sotasairaalan toimintakertomus vuodelta 1941, jota säilytetään Kansallisarkiston sotapäiväkirjakokoelmassa.
Orimattilan historian kolmannessa osassa on muutaman sivun kirjoitus sotasairaalasta ja sotilasmajoituksesta. Kirjoituksessa mainitaan sotasairaalan sijainneen seurakuntakodissa. Kirjassa lähteenä on käytetty Orimattilan kaupungin ja Orimattilan seurakunnan arkistoja.
Opinnäytetyökin sotilassairaaloista on tehty, se ei ehkä kuitenkaan käsittele Orimattilan tilannetta.
Lehtiranta, Liisa: Sisar hento valkoinen, harmaa ja sininen. Hoitohenkilökunnan välisen hierarkian kokeminen suomalaisessa sotilassairaanhoidossa...
