Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Haluaisin tietää koska on Mirellan nimipäivä??? En ole vielä mistään kalenterista löytänyt! :( 1313 Kirjassa Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992) on seuraava tieto: "Mirella: italialainen muunnos nimistä Mireille, Miranda tai Mirabella. Katso Mirelle, Mira." Suomalaisessa almanakassahan Mirella-nimeä ei ole, mutta Mira viettää nimipäivää 30.04. Kirjassa Olga Chastnaya-Leppäniemi: Valitse nimi lapselle! on mm. italiankielisten nimien luettelo, jossa Mirella-nimi mainitaan. Nimipäivä on 01.11.
Rabelais-suomennoksia (Suuren Gargantuan hirmuinen elämä ja Pantagruel-juttu mm.) olen löytänyt varsin myöhäisiltä vuosilta. Eikö todellakaan ole ollut mitään… 1313 Fennica-tietokannan mukaan ensimmäinen Francois Rabelaisin suomennettu teos (Suuren Gargantuan hirmuinen elämä) on vuodelta 1947. Fennicasta eli Suomen kansallisbibliografiasta löytyvät tiedot Suomessa painetuista kirjoista. Fennicaa voit käyttää itsekin tästä osoitteesta: http://finna.fi
Milloin sarjakuvia alettiin hankkimaan kirjastojen valikoimiin? Millainen oli kirjastojen suhtautuminen sarjakuvia kohtaan niiden tultua osaksi valikoimaa? 1313 Vastausta kysymykseen voisi etsiä esim. seuraavista julkaisuista: Fiktiota! : levottomat genret ja kirjaston arki / toim. Kaisa Hypén. Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2006 Kirjastojen vuosisata : yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla / toim. Ilkka Mäkinen. Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1999. Missä mennään? : kirjallisuuden lajeja ja ilmiöitä / toimittaneet: Kanerva Eskola, Antti Granlund ja Markku Ihonen Tampere : [Tampereen yliopisto], 1998. Kokoelmakumous! / toimittaja: Heikki Poroila ; [julkaisija:] Kirjastopoliittinen yhdistys r.y. Helsinki : Kirjastopoliittinen yhdistys, 1990
Löytyykö alankomaiden edesmenneestä kuningattaresta Vilhelmiinasta (1880-1962) esim. elämänkerta kirjaa ? 1313 Kuningatar Vilhelmiinasta löytyy kaksi elämäkertaa suomeksi: Yksinäisenä mutta ei yksin WSOY 1959 sekä Palatsissa on hiljaista, tekijänä Booy, Thijs WSOY 1965. Molemmat kirjat löytyvät Helsingin pääkirjaston varastosta, tarkemmat tiedot osoitteessa http://www.helmet.fi
Missä lehdessä oli ohje miesten kauluspaidan muuttamisesta naisten paitapuseroksi, Suuri käsityölehtikö? 1313 Näillä tiedoilla ei löytynyt varsinaisesti miehen paidan muuttamista naisen paidaksi. Suuri käsityölehti 2004:5, sivulla 24, 75 on ohje vanhan kauluspuseron muodistamisesta, jossa kavennetaan ja lyhennetään vanhaa paitapuseroa. Suuri käsityölehti 2005:6-7, sivulla 52- on kaavojen mittataulukko ja välikoon piirtäminen, joista voisi olla apua. Naisten paitapuseron kaavoja löytyy useista lehdistä, mm. Suuri käsityölehti 2007:4, 2006:6-7, 1998:1.
Mitä kunnallisvaaliehdokkaan äänille tapahtuu, jos hän heti vaalien jälkeen vaihtaa ryhmää? Siirtyykö äänet vastaanottavalle ryhmälle tai vaalilistalle ja… 1313 Kirjassaan Vaali- ja puoluelainsäädäntö Lauri Tarasti kirjoittaa: "Sen jälkeen kun ehdokaslistojen yhdistelmä on vahvistettu, eivät muutokset siinä enää ole mahdollisia. Äänestäminen tapahtuu ehdokaslistojen yhdistelmän pohjalta." Näin ollen vaalin tulosta laskettaessa ehdokkaan saamat äänet tulevat sen vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan hyväksi, johon ehdokas kuuluu ja hänen vertauslukunsa määräytyy sen mukaisesti. Jos ehdokas kuitenkin valituksi tultuaan vaihtaa ryhmää vaalin tuloksen vahvistamisen jälkeen, hän yksinkertaisesti liittyy eri ryhmään kuin muut kanssaan samalta listalta valituiksi tulleet ehdokkaat. Tästä löytyy ennakkotapauksia niin kunnallis- kuin eduskuntavaaleistakin.
"Kuu maahan katsovi ihmeissään ja kulkee taivahan tiellä. Käy silloin mieleni murheeseen ja kosken kantelon kieltä. En sentään mie koske kultakuuta, yli maan… 1313 Ihan tällä alulla ei tunnu löytyvän mitään, mutta kyseessä saattaisi olla ruotsalaisen perinnesävelmän När månen vandrar på fästet blå suomennos. Topeliuksen Kuu kirkas -näytelmässä on tähän sävelmään tehty laulu, joka alkaa sanoilla "Kuu maahan katsovi kierohon" eli alku on melko samanlainen. Tämän kansanlaulun nuotti löytyy kokoelmasta "103 kitaralaulua", missä se on Erkki Ainamon käännöksenä nimellä Kun kuuhut kulkevi taivollaan (Kun kuuhut yksin käy taivollaan). Tästä kokoelmasta löytyy yksinkertainen melodianuotinnos. Suomenkielistä esitystä sävelmästä ei näytä olevan, mutta CD-levyllä Stora snapsvise-cd'n (EMI 1995) sen sävel löytyy uusilla sanoilla nimellä När jag tar snapsen. Heikki Poroila HelMet-musiikkivarasto
Pääkaupunkiseudulla ihmetellään Juhani Ahon kirjoissaan toistuvasti käyttämää sanontaa "uutten uhkain", joka ilmeisesti tarkoittaa "tahallaan, varta vasten,… 1313 Teoksessa Höystikkäät: makupaloja Savon latvoelta (2005) kerrotaan, että murteellinen sanonta "uute uhaten" tarkoittaa 'tieten tahtoen, esim. jtk. kieltoa uhmaten'. Unto Eskelisen Kieljkiärylöetä-kirjassa (1985) sanonta on puolestaan muodossa "uutten uhkaen" ja sen merkitys 'asiakseen, varta vasten, juuri sen takia'. Suomen kielen etymologinen sanakirja V (1975) puolestaan mainitsee, että sanasta ”uhka” etymologisesti lähtöisin oleva sanonta ”uuten uhaten” on savolaismurteinen adverbi, jonka merkitys on ’varta vasten, ehdoin tahdoin’.
Kyselen tässä tällaisen kirjan perään kun: Nuo rannan tuomet pihlajat. Asun Valkeakoskella ja lähin paikka on jossain Kannuksen perukoilla, missä sitä voisi… 1313 Tarkoittanet Matti Heiniemen kirjoittamaa kirjaa Ne rannan tuomet, pihlajat : Heiniemi ja heiniemeläiset viidellä vuosisadalla, vuodelta 1994, ISBN: 952-90-6126-9. Saat kirjan käyttöösi menemällä omaan lähikirjastoosi ja pyytämällä heitä tilaamaan sen sinulle kaukolainaksi. Lähikirjastosi määrää kaukolainan hinnan ja kirjan lähettävä kirjasto laina-ajan pituuden.
Saako kirjankustantaja teettää kustantamastaan kirjasta myös äänikirjan ilman erityista sopimusta? Edellyttääkö äänikirjan teko lupaa kirjailijalta? 1313 Tekijänoikeuslain 2 § antaa tekijälle ”yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen”. Tekijä voi sitten solmia kustantamon kanssa kustannussopimuksen, jolla luovutetaan oikeus kirjan julkaisemiseen tietyssä muodossa (painettuna, äänikirjana, e-kirjana. Äänikirjat voidaan sopimuksessa myös sisällyttää osaksi sähköisten julkaisujen kategoriaa. Joka tapauksessa äänikirjan tuottaminen edellyttää siis kustantajalta kirjailjan lupaa ja asianmukaista sopimusta. Poikkeuksena on Tekijänoikeuslain 17 § maininta "laitoksista, joilla on oikeus ääntä...
Kun nainen 1800-luvulla jäi leskeksi, hänestä tuli lastensa holhooja ja täysivaltainen itsensä suhteen. Miten kävi täysivaltaisuuden ja lasten huoltajuuden,… 1313 Suomen sukututkimusseura Genoksen Tarja Räisäsen artikkelin mukaan "Vuonna 1734 annetun lain mukaan naisleski oli täysivaltainen  eli holhouksesta vapaa ellei avioitunut uudelleen, jolloin aviomies hoiti edusmiehisyyden." https://www.genealogia.fi/genos-old/68/68_50.htm Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että tämä vuoden 1734 laki naimisen kaaresta oli voimassa vuoteen 1929 asti. Nykylukijalle (ja varmasti silloisellekin) vaikeasti luettava laki on luettavissa verkossa: http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175903.html    Sitä, kuuluiko edusmiehisyyteen myös uuden vaimon lasten huoltajana toimiminen, ei lähteidemme kautta selvinnyt. Lakimies-lehdessä (8/1987) on käsitelty aihetta tarkemmin...
Tukala sanan alkuperä? 1313 Vaikeaa, ahdistavaa ja tukahduttavaa merkitsevä sana tukala on johdos ja se on todennäköisesti muodostettu samasta vartalosta kuin tukehtua ja tukkia. Näiden sanavartalon alkuperä on tuntematon. Karjalan kielessä sanan vastine on tukela. Sana tukala on mainittu suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Daniel Jusleniuksen sanakirjassa vuonna 1745. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Täytyisi saada selville povata-sanan alkuperä. Povaus/povaaminen siis ennustamismerkityksessä. Kiitos jo etukäteen etymologian selvittämisestä. 1313 Suomen povata-sana on ilmeisesti takaperoisesti johdettu povari-sanasta. Povari puolestaan tulee ruotsin sanasta spåare, joka on johdos verbistä spå 'ennustaa, aavistaa, tietää ennakolta'. Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P / (toim. Ulla-Maija Kulonen, SKS, 1995)
Onko Camus'n Mythe de Sisyphestä suomennettu muuta kuin ne osat, jotka on julkaistu teoksessa Esseitä. Valikoima (suom. Leena Löfstedt)? Tällaisen kohdan… 1313 Esseitä Albert Camus'n teoksesta Le Mythe de Sisyphe (1942) voi lukea myös kokoelmasta Kapinoiva ihminen (suom. Leena Jokinen, toim. Maija Lehtonen, 1971). Tähän teokseen sisältyy myös essee Absurdit muurit  (Les murs absurds), josta kyseinen sitaatti on peräisin.  https://archive.org/details/le_mythe_de_sisyphe https://postarchive.files.wordpress.com/2015/03/myth-of-sisyphus-and-other-essays-the-albert-camus.pdf https://www.finna.fi/Record/piki.189439?checkRoute=1#componentparts Teos näyttää löytyvän oman kirjastoverkkosi kokoelmista.  https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Miten löytyy 1. Anttila, Inkeri - Heinonen Olavi: Rikosoikeus ja kriminaalipolitiikka 2. Lahti, Raimo: Näkökohtia taloudellisesta rikollisuudesta 3. Pitkänen… 1312 Kysymistäsi kirjoista Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluu vain Anttila: Rikosoikeus ja kriminaalipolitiikka, jonka saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (www.libplussa.fi). Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelon Lindan mukaan em. kirja, Pitkäsen Tullirikokset, niiden selvittäminen ja käsittely sekä Vesterbackan Vero- ja tullirikoksista löytyvät Helsingin yliopiston Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastosta. Jos haluat lisää materiaalia aiheestasi, sitä voi etsiä kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta internetin kautta Linda-tietokannasta (Suomen tieteelliset kirjastot) tai ottamalla yhteyttä Eduskunnan kirjaston tietopalveluun puh. 4323432
Löytyykö kirjaa, jossa kerrottaisiin intiaanien vanhoista metsästystavoista? Olen kuullut, että he olisivat käyttäneet risuista tehtyjä houkutuslintuja tai… 1312 Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1055779806 löytyy asiasanoilla "intiaanit" ja "metsästys" esim. Suomen Metsästysmuseon näyttelyluettelo Karhumiehiä, nuolia ja biisoneita, teksti Simo Hankaniemi, 1992. Tässä kirjasessa ei kuitenkaan ole mainintaa "houkutuslinnuista", sen sijaan Pentti Virrankoski mainitsee kirjassaan Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit (1994), että "vesilintuja houkuteltiin kuvin, jotka tehtiin kaisloin täytetystä linnunnahasta" (s. 273);myös Legayn teoksessa Intiaaniatlas (1995) mainitaan houkutuslintu. Sellaisen kuva löytyy Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta kirjasta The world of the American Indian (1989, s. 43-45).
Suonenjokelaissyntyisellä ja ilmeisesti maailman tuotteliaimmalla kirjailijalla Jussi Kukkosella oli ainakin yksi taiteilijanimi (Kulomaa), mutta tietääkseni… 1312 Kirjailija Jussi Kukkosen (oikea nimi Johannes Kukkonen) nimimerkkejä ovat J.K. Kulomaan lisäksi mm. Joel Linnala, Jouni Linnasaari ja Ananiias. Lisää Kukkosen nimimerkkejä löytyy seuraavista lähteistä: Salanimet ja nimimerkit, koonnut Maija Hirvonen. Helsinki 2000, (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston julkaisuja no 16). Teoksesta on Kuopion pääkirjastossa käsikirjakappale. Kuopion kaupunginkirjaston kotisivujen Aapeli ja muita tuttavia - Pohjoissavolaisten kirjailijoiden bibliografia –sivustosta: http://www.kuopio.fi/kirjasto/BIBLIO/index.htm Teos Suomen kirjailijat 1917-1944, Helsinki 1981, (Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia no 365) mainitsee Kukkosen nimimerkeistä ainoastaan J.K.Kulomaan ja Joel Linnalan.
Haluaisin tietää, mihin kirjaan elokuva Forrest Gump perustuu? 1312 Robert Zemeckisin ohjaama elokuva Forrest Gump perustuu Winston Groomin samannimiseen romaaniin. Kirja on suomennettu nimellä Forrest Gump, kunnian mies. WSOY, 1994. Suomennos on Erkki Jukaraisen. Elokuvan käsikirjoituksen on Groomin teoksen pohjalta kirjoittanut Eric Roth. http://www.imdb.com/title/tt0109830/
Huhtikuussa 2007 on julkaistu Nanna Aito-Ihkulan teos "Pissismin vaalenpunainen kirja". En löytänyt sitä Helsingin kaupunginkirjastojen Helmet-palvelusta… 1312 Aito-Ihkulan pissismin käytäntöihin ja käsitteistöön perehdyttävää opusta on tilattu toukokuun alussa useisiin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteisiin. Teoksen saatavuutta kannattaa siis jatkossakin seurata HelMetistä.
Onko Anni Polvan kirjoja käännetty vieraille kielille?en löydä sitä tietoa mistään. Toisesksi mitkä muut ovat merkittävimpiä teoksia Tiina-sarjan lisäksi… 1312 Tiina-sarjan ensimmäinen kirja "Tiina" on käännetty japaniksi vuonna 1979. Japaninkielisen käänöksen Ganbare Tiina on tehnut Midori Watanabe. Suomalaisten kirjojen käännökset löytyvät SKS:n käännöstietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php Tiina-sarjan lisäksi Polva tunnetaan kevyistä naisten viihderomaaneista. Tyypillisessä tarinassa köyhä sankaritar löytää kommellusten jälkeen rikkaan miehen. Nimet kuvastavat hyvin aiheita ja humoristista tyylilajia: Etsin miestä itselleni, Vihaan hameväkeä, Otan sinut äkäpussi, Älähän änkee, Anna suukko kultaseni, Minäkö muka mustasukkainen jne.