Balalaikan soitonoppaita on kirjastoissamme vain pari tarjolla:
Ekkel, Bibs: Mel Bay's complete balalaika book: a comprehensive guide & tutor. Tämä on nuotti ja soitto-opas. Toinen, vanhempi opas on: Alexander Dorozhkin: Elementary method for the balalaika. Molemmat ovat kaupunginkirjaston musiikkioasatolla, josta voit tehdä hyllyvarauksen verkkokirjastossa, mikäli sinulla on siihen tarvittava salasana kirjastokortin lisäksi, tai käymällä paikan päällä.
Kirjaa ei vielä löydy meiltä, mutta laitan hankintatoiveen eteenpäin. Joihinkin Suomen kirjastoihin kirja on jo tilattu, mutta koska se on ilmestynyt vasta äskettäin, ei se vielä ole lainattavissa. Kaukolainanakaan kirjaa ei siis kovin nopeasti saa käsiinsä.
William Jamesin teos "Uskonnollinen kokemus moninaisuudessaan" (The varieties of religious experience: A study in human nature, 1902, suom. Hannes Leiviskä) ilmestyi vuonna 1914 Gummeruksen kustantamana. Ainoa paikka, josta sitä siis voi ostaa, ovat antikvariaatit. Teosta näyttäisi olevan myytävänä ainakin joissakin nettiantikvariaateissa. Antikvariaatit löytyvät helposti esimerkiksi googlettamalla teoksen nimellä.
https://finna.fi
http://fi.wikipedia.org/wiki/William_James
Helsingin pääkirjastossa, Itä-Pasilassa Rautatieläisenkatu 8, on mikrofilmattuna Uusi Suomi vuodesta 1919 alkaen. Mikrofilmiltä on mahdollisuus kopioida kyseinen artikkeli. Itsepalvelukopiot maksavat 5mk/kpl.
Tampereen kaupunginkirjastosta ei valitettavasti löydy vuoden 1898 Uutta Kuvalehteä.
Siitä voi jättää kaukopalvelupyynnön, lehti nimittäin on Kuopion Varastokirjastossa.
Tuo Juhani Ahon juttu: Pyöräraivoilija kyllä löytyy myös kirjasta Aho, Juhani: Kootut teokset X: Muistatko-?; Sanomalehtimiesajoiltani; Muistelmia ja matkakuvia; Tuomio. WS 1947. Kirja on lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastossa.
Leif Lindeman osallistui vaaleihin kristillisdemokraattien ehdokkaana. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa hän oli vaalipiirissään toiseksi eniten ääniä saanut kristillisdemokraattinen ehdokas ja hänet valittiin valtuustoon yhtenä puolueen kolmesta edustajasta. Kuntavaaleissa 2012 Lindeman jäi ensimmäiselle varasijalle. Parhaillaan istuvaa Äänekosken kunnanvaltuustoa valittaessa Lindeman ei enää ollut ehdokkaana.
http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2008/kuntavaalit/kunnat/uusi_valtuusto_kno992.html
http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2012/kuntavaalit/kunnat/aanekoski_uusi_valtuusto_13_992.html
https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/11/kunta/992
Merirosvoista on kirjoitettu paljonkin kirjoja, mutta suuri osa on lasten kirjoja. Aikuisille tarkoitettujakin on. Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa on seuraavat teokset: Pirates, an illustrated history of privateers, buccaneers and pirates from the sixteenth century to the present (1996), Cordinglyn Pirates, fact & fiction (1992), Cochranin Karibian kaapparit ja merirosvot (1973), Exquemelinin Karibian merirosvot (1970) ja Hornborgin Merirosvoja, kuvauksia merirosvouden historiasta (1928). Kirjojen sijainnit ja saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on lukuisia kielikursseja ja oppikirjoja haluamistasi kielistä.
Aineistotietokannastamme osoitteessa http://libplussa.fi voit hakea näitä seuraavasti: valitse kohta asiasana tai luokka, ja kirjoita"portugalin kieli ja kielikurssit". Oppikirjatkin saat selattavaksi erikseen kirjoittamalla samaan kohtaan vain portugalin kielen luokan "868".
Ranskan kielisiä haetaan samalla tavalla, mutta ranskan kielen oppikirjojen luokka on 866. Pääset myös katsomaan saatavuustietoja, eli missä aineistoa on paikalla.
Akateemikko Georg Henrik von Wright on varmasti yksi tärkeimpiä suomalaisia filosofeja. von Wright on myös kansainvälisesti merkittävimpiä tiedemiehiämme, hän esimerkiksi seurasi jo vuonna 1948 Ludwig Wittgensteinia Cambridgen yliopiston filosofian professorina. von Wright onkin elämänsä aikana julkaissut huomattavan määrän teoksia ja yksittäisiä artikkeleita. Lisäksi häntä on merkittävänä kulttuurivaikuttajana haastateltu usein eri tiedotusvälineissä. Niinpä mainitsemasi yksittäisen toteamuksen - jonka muodostakaan et ole ihan varma - löytäminen on melko hankalaa.
Seuraavista viitteistä saattaa kuitenkin olla sinulle apua. von Wright on todennut omasta suhteestaan uskontoon Niin & Näin-lehden 2/95 haastattelussa seuraavasti:
"Itse...
Etsitty teos tuntuu olevan Toni Edelmannin säveltämä "Sov nu, sov". Sanat ovat Pentti Saarikosken ja Mia Bernerin. Sävellys alkaa toisin sanoin, mutta tekstin loppupuolella esiintyvät sanat "du trötta". Sävellys löytyy nuottikokoelmasta "Lasimaalaus" Fazer, 1991, FM07431-0. Sen saatavuuden voi tarkistaa HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi. Tätä kirjoittaessa "Lasimaalaus" oli hyllyssä useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa.
Tarkoitatko tänä vuonna kirjoitettua kirjaa? Uudet kirjathan eivät ole ehtineet saada kirjastoalainoja yhtä paljon kuin vanhemmat. Luultavasti lainatuin kirja on aika vanha, jo vuosia lainoja kerännyt. Ehkä se on tenttikirja tai monena painoksena ilmestynyt lastenkirja.
Kirjastotietokannoista näkee kunkin kirjan lainausluvut, niistä ei selviä kuinka monta lainaa tietyllä nimekkeellä on. Jokainen uusi painos alkaa myös kerätä tilastoa aina alusta. Eri kuntien kirjastotietokantojen lukuja ei ole myöskään laskettu yhteen. Näin ollen tietyn kirjan lainojen selville saaminen kaikista Suomen kirjastoista olisi hyvin työlästä, eikä tällaisia tilastoja ole tehty.
Jonkinlaisen käsityksen kirjan tämän hetkisestä suosiosta saa esim....
Otavan iso kasvitietosanakirja Kasvien maailma osa 3 kertoo, että
Lieko (Lycopodium) on yli 400 lajia käsittävä alkeellinen kasvisuku.
Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasviatlaksesta löytyy nimihaulla Lieko parikymmentä lieko -loppuista kasvia. Kasviatlaksessa on levinneisyyskartat.
http://www.luomus.fi/kasviatlas/vascatlas2007_taxonlist.php
Webkasviossa on 112 tavallista Suomessa esiintyvää kasvia, sammalta ja jäkälää. Kasvion kuvia täydentävät mm. levinneisyyskartat.
http://www.webkasvio.fi/index_2.php?kieli=fin
Valokki-nettikasvio http://kasvio.avoin.jyu.fi ei sisällä kasvien esiintymisalueita, mutta tuntee muutaman liekosukuun kuuluvan kasvin.
Kirjassa Helsingin kasvit : kukkivilta kiviltä metsän syliin on kerrottu kasvista Ketunlieko...
Ikävä kyllä kirjaasi ei ole tunnistettu. Samantyyppisisistä aiheista ovat kirjoittaneet esim. Ilmari Kianto, Jack London, James Oliwer Curwood ja Arto Paasilinna. Voisiko joku heistä olla etsimäsi kirjan kirjoittaja?
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannasta
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
löytyivät seuraavat teokset:
1.
Kivi, Alexis (1937): Dikter i urval /Laurén, Åke
2.
Kivi, Aleksis (1866): Kanervalan käännös (1995) nimellä Ljunglandet och andra dikter /Warburton, Thomas
Molemmat teokset saa pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastosta (edellisen teoksen siis tekijän etunimellä Alexis) mm. Pasilan kirjaston kirjavarastosta.
Helsingin kaupunginkirjasto ei säilytä Aamulehteä noin pitkältä ajalta. Sen sijaan Kansalliskirjasto taltioi kaikki suomalaiset painotuotteet, myös Aamulehden. Sen vanhempia numeroita voi käydä mikrokuvattuna lukemassa heidän lehtisalissaan, osoite on Unioninkatu 36, Senaatintorin kulmassa. Ennen kuin menee itse paikan päälle on kuitenkin syytä ottaa heihin yhteyttä sähköpostitse, että he hakevat suljetuista kokoelmistaan tarvittavan aineiston esille. Heillä on omat toimitusaikansa. Sähköpostiosoite, johon asiasta tulee kirjoittaa, on
kk-palvelu@helsinki.fi . Kirjaston kotisivut ovat osoitteessa www.kansalliskirjasto.fi.
Käytössämme olevista lähteistä ei valitettavasti ole löytynyt muita teoksia, joissa esiintyisi joku tietty urkukappale, kuin juuri tuo mainittu Robert Åsbackan Orgelbyggare, suomenkieliseltä nimeltä Urkujenrakentaja. Kollega, joka on aiemmin työskennellyt musiikin parissa, tiesi että Antti Hyryn Finlandia-palkitussa romaanissa Uuni käsitellään myös urkujen rakentamista. Samainen kollega muisti myös, että Paavo Rintalalla on näytelmä nimeltä Kunnianosoitus Johann Sebastian Bachille. Eli näissä teoksissa jollain lailla sivutaan urkumusiikkia, mutta ei kuitenkaan mainita erillisiä urkuteoksia.
