Jukka Leppilampi on kotoisin Ylivieskasta. Ennen uskoon tuloaan hän oli mukana esimerkiksi laulajana Kangasalla perustetussa Tabula Rasa -yhtyeessä, josta hän lähti vuonna 1976. Hän alkoi tuolloin soittaa kitaraa ja tehdä omia lauluja. Hän opiskeli Kansanlähetyksen Ryttylän Lähetyskoulussa ja kiersi duona huilisti Jarmo Sormusen kanssa esimerkiksi nuortenilloissa. Duo teki myös levyn "Katso" (Uusi Tie, 1979).
1980-luku oli Suomi-gospelin nousukautta. Gospelin musiikillinen taso nousi. Jukka Leppilammen lisäksi tuolla vuosikymmenellä aktiivisia gospelmuusikoita olivat esimerkiksi Tarvo Laakso, Juha Kela, Jaakko Löytty ja Lasse Heikkilä. Gospeliin liitettiin uskottava rock- ja pop-soitto. Eri puolilla Suomea järjestettiin isoja...
Vastaus riippuu siitä, keitä kysyjä tarkoittaa "meillä". Juutalaisia on asunut vuosisatojen ajan eri puolilla maailmaa, minkä seurauksena juutalaista perimää löytyy varsin monista sukulinjoista. Toisaalta juutalaisuuteen kuuluu myös pyrkimys välttää sekaliittoja, mikä on toiminut tätä vastaan.
Koko maailman väestöstä alle 15 miljoonaa juutalaista muodostavat varsin pienen osan. Siten varsin harva voi sanoa olevansa sukujuuriltaan juutalainen. Useimmat maailman ihmisistä eivät ole sukujuuriltaan juutalaisia. Mutta ripaus juutalaisuutta voi olla sellaisellakin, joka arvelee olevansa jotain ihan muuta. Ihmisen geeniperimä on vuosituhansina sekoittunut hyvin tehokkaasti. Sellaista ilmiötä kuin "puhdas etninen perimä" ei käytännössä ole...
Akaan kaupunginkirjastolla Tampereen seudulla on Romania-kokoelmaa, ks. http://www.akaa.fi/harrastukset_ja_vapaa-aika/kirjastot/romania-kokoelm…
Myös Turun yliopistolla on romanian kielen ja kulttuurin laitos http://www.hum.utu.fi/opiskelu/oppaat/opas2008-2009/roma.html .
Kyseinen Resiina -lehti 1978:2 löytyy Turun yliopiston kirjaston tai Åbo Akademin kirjaston kokoelmista, mutta ei Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Kupittaan saviosakeyhtiön "saviradasta" ei löydy paljon tieota, mutta muutama kuva kuitenkin. Teoksessa Turku tiiliteollisuuskeskuksena (Turku: Kupittaan saviosakeyhtiö, 1946) on artikkeli "Kupittaan saviosakeyhtiö 1921-1946" (s.19-42) ja kuva radasta s. 35 (kyseessä kuviltaan huonolaatuinen valokopio). Samoin teoksessa Marja Kallio: Kaksitoista pakkalaista: merkkimiehiä ja muistikuvia Nummenpakalta (Turku, 1982) on artikkeli "Suomen suurin tiilitehdas" (s. 35-42) ja kuva radasta s. 39.
Sinun kannattaa mennä kirjastoosi paikanpäälle tutkimaan kemiankirjoja ja niiden sisältöä. Kirjastojen hakujärjestelmistä ei oikein ole apu, jos kirja vain muutamilla sivuillaan käsittelee kyseistä aihetta. Kirjan viitetietietoihin on tallennettu asiasanat vain yleisemmällä tasolla kuten kemia oppikirjat, kemiallinen analyysi, kemialliset sidokset tai kemialliset ominaisuudet.
Seuraavaksi voisit tutkia mitä kirjallisuutta aiheesta löytyy pääkaupunkiseuden aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi Valitse sanahaku: kemia and oppikirjat, voit rajata haun heti suomenkielisiin kirjoihin.
Ainakin seuraavissa kirjoissa on tietoa erotusmenetelmistä:
Kemia. 3 : Alkuaineiden kemia ; Tutkimus ja teknologia
Kemian maailma. 4 : Tutkimus, teknologia...
Matti Kodasta on tietoja kirjoissa:
Mielikuvia : suomalaisia lastenkirjankuvittajia. Hki : Lasten keskus 1989.
Kotimaisia lastenkirjankuvittajia / toim. Ismo Loivamaa
Hki : BTJ Kirjastopalvelu, 2002.
Aleksi-lehtitietokannasta löytyi artikkeleita:
Onnimanni 1998, no 1. s. 4-11, 50
Heikkilä-Halttunen, Päivi: Kuvakirjataide kaipaa nuoria (Kysely kotimaisille kuvakirjantekijöille).
Kotiliesi 1983, no 3. s. 82
Harju, Rauno: Matti Kota, Totti-kissan kuvittaja.
Kaks'Plus 1982, no 7. s. 2-4
Hämäläinen, Pirjo: Lapset tarvitsevat uuden satusedän.
Lisäksi Matti Kodan haastattelut (aiheena hänen puutarhansa) Kotipuutarhalehdessä 2002 no 8-9 ja 2003 no 8.
Kirjastot säilyttävät vain muutamia oppikirjoja näytteenomaisesti, joten täydellistä valikoimaa ei löydy Turun kaupunginkirjastosta.
Koulujen vuosikertomuksissa on yleensä mainittu opetuksessa käytetyt oppikirjat. Vuosikertomuksia voi tiedustella kouluista suoraan, Varsinais-Suomen maakunta-arkistosta tai Turun kouluvirastosta (Käsityöläiskatu 10, 20100 Turku, puh. (02) 26 29111).
Myös opetushallituksesta (www.oph.fi) ja OAJ:n paikallisyhdistyksistä (www.oaj.fi) voi kysellä tietoja.
Ajo-opetusta käsittelevää uudempaa kirjallisuutta englanniksi löytyy pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistotietokannasta seuraavasti:
-Traffic instruction for a driver / Matti Karhima, Mervi Kytömies-Pellikka, 1999
-Off-road driving techniques / Nick Dimbleby, 1997
-Drive correctly in Finland, 1996
- Passing your driving test, 1995
Helmet-tietokannasta löytyy yksi ajo-opetusta käsittelvä teos venäjäksi ja se on:
- Pint, A. A.: Samoutsitel bezopasnoi ezdy, 2000
Saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-tietokannasta, osoitteesta http://www.helmet.fi .
Hämeenlinnassa ilmestyvät seuraavat sanoma- ja kaupunkilehdet:
Hämeen Sanomat http://www.hameensanomat.fi/index.jsp
Viikko-Häme http://www.viikko-hame.fi/
Hämeenlinnan kaupunkiuutiset http://www.kaupunkiuutiset.com/
Muita Etelä-Suomessa ilmestyviä lehtiä voi etsiä Suomen sanomalehtien liiton sivulta. Sieltä löydät ainakin tiedot niistä sanomalehdistä, jotka ovat kyseisen liiton jäsenia, ja lehtiä voi etsiä myös maakunnittain.
( http://www.sanomalehdet.fi/fi/lehdet/index.shtml )
Muita kattavia luetteloita ei liene, joitain suppeampia luetteloita netistä löytyy. Esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloissa osoitteessa: http://www.makupalat.fi/viesti2a.htm#hakemistot on luetteloita sanomalehdistä ja kaupunkilehdistä ja linkit lehtien...
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta ei löydy mainintaa Henry Jamesin teoksen The Beast in the Jungle and other stories suomennoksesta. Seuraavat Henry Jamesin teokset on Fennican mukaan suomennettu: The Bostonians (Bostonin naiset), The Europeans (Eurooppalaiset), What Maisie knew (Mitä Maisie tiesi), The portrait of a lady (Naisen muotokuva) ja Washington Square (Washingtonin aukio).
Geoffrey Huntingtonista löytyy hienoja nettisivuja, mm. osoitteessa www.ravenscliff.com., valitettavasti vain englanniksi.
Suomeksi löytyy lyhyt esittely osoittesta http://pandora.lib.hel.fi/lastensivut/nuortenfantasia.shtml. Hieman pidempi arvio löytyy osoittesta http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=5196. Keskustelua löydät osoitteesta http://chat.yle.fi/ylex/ubbthreads/showflat.php?Cat=&Number=1288617&Mai…. Voit kokeilla myös fantasia-aiheista sivustoa osoitteessa www.risingshadow.net.
Lyhyt esittely löytyy myös WSOY:n sivuilta osoittesta
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&isbn=951-0-27201-9.
Fantasiakirjallisuuden arvosteluja löytyy myös lehdistä, mm. Portti, Tähtivaeltaja, Legolas.
Suomenkieliset sivut löytyvät...
Valitettavasti Marcus Sedgwickistä ei löydy tietoa suomeksi. Vuonna 1968 syntyneen englantilaiskirjailijan esikoisteos ilmestyi vuonna 2000 ja voitti Branfoard Boase -palkinnon vuoden 2000 parhaana lastenkirjana. Tähän mennessä häneltä on suomennettu vain Mustat ratsastjat -teos. Englanniksi hänestä on tietoa netissä, esim. osoitteessa http://www.marcus-sedgwick.com/home.htm löytyy haastattelu, elämänkertatietoa ja tietoa kirjailijan teoksista. Elämänkertatietoa on myös osoitteessa http://www.fantasticfiction.co.uk/authors/Marcus_Sedgwick.htm#top
Google-haulla kirjailijasta tulee lukuisia viitteitä.
Tällä hetkellä on lainattavissa Kirkkonummen kirjastosta kolme kirjaa joista löytyy jonkun verran viljakranssien teko-ohjeita. Paras niistä on Katri Mattilan, Luonnonkasveista kodin koristeet ja tekstiilit.
Toiset ovat:
Göthlin, Solveig: Sido seppeleet ja kukkaköynnökset
Mattila, Tuulikki: Suomalaisia kuivakukkia pihoilta ja pientareilta
Trendi-lehteä voi kyllä varata ja lainata. Ainoastaan uusinta numeroa ei lainata, kuten kaikkien aikakauslehtien kohdalla. HelMet-verkkopalvelussa asiakas itse ei valitettavasti pysty lehtiä varaamaan, joten pyydä virkailijaa kirjastossa tai puhelimessa tekemään varaus puolestasi. Trendin saatavuustiedot Helsingissä näet linkistä
http://www.helmet.fi/search*fin/Xtrendi&m=9&l=&Da=&Db=&b=&SORT=D/Xtrend…
Otavan iso kasvitietosanakirja Kasvien maailma osa 3 kertoo, että
Lieko (Lycopodium) on yli 400 lajia käsittävä alkeellinen kasvisuku.
Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasviatlaksesta löytyy nimihaulla Lieko parikymmentä lieko -loppuista kasvia. Kasviatlaksessa on levinneisyyskartat.
http://www.luomus.fi/kasviatlas/vascatlas2007_taxonlist.php
Webkasviossa on 112 tavallista Suomessa esiintyvää kasvia, sammalta ja jäkälää. Kasvion kuvia täydentävät mm. levinneisyyskartat.
http://www.webkasvio.fi/index_2.php?kieli=fin
Valokki-nettikasvio http://kasvio.avoin.jyu.fi ei sisällä kasvien esiintymisalueita, mutta tuntee muutaman liekosukuun kuuluvan kasvin.
Kirjassa Helsingin kasvit : kukkivilta kiviltä metsän syliin on kerrottu kasvista Ketunlieko...
Helsingissä ei ole kirjailija- tai kirjallisuusmuseota. Eri puolilla Suomea on yhteen kirjailijaan liittyviä museoita, lähin niistä taitaa olla Järvenpään Ahola, jossa kirjailija Juhani Aho ja hänen puolisonsa taiteilija Venny Soldan-Brofelt asuivat:
http://www.jarvenpaa.fi/nahtavyydet/nayta.tmpl?id=14;sivu_id=228
Suomen museoiden yhteiseltä sivustolta löytyy luettelo kirjailijoiden museoista:
http://www.museot.fi/kirjailijamuseot
Ehkä Helsingin kirjastojen kirjailijoitakin käsittelevistä näyttelyistä olisi apua:
Kansalliskirjaston näyttelytiedot löytyvät täältä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kulttuuritoiminta/nayttelyt.html
Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjaston näyttelyistä kannattaa kysyä täältä:
http://www.finlit.fi/palvelut/...
Netissä on palstoja, joissa lääkärit vastaavat omaan sähköpostiisi. Tämäntyyppinen palvelu on usein maksullista. Esimerkiksi verkkopalvelu tohtori.fissä asiantuntijat vastaavat kysymyksiin: http://www.verkkoklinikka.fi/vl/
Etsin kyseiseltä sivulta psykiatrian asiantuntijan http://www.verkkoklinikka.fi/verkkolaakarit/asiantuntijat/6981638 . Tanja Laukkala, psykiatrian erikoislääkäri, näyttäisi olevan vastausvuorossa ja kysymyksen esittäminen hänelle maksaa 20 euroa.
Kannattaa myös selata aikaisempia aiheesta esitettyjä kysymyksiä.
Yliopistojen opiskelijoille tarkoitettu YTHS on tehnyt hyvän sivuston opiskelijoille
http://www.yths.fi/netcomm/ . Kohdasta terveystietoa A-Ö löytyy omat sivut stressistä ja paniikkihäiriöstä.
Muita mahdollisia...
Kyseessä on ilmeisesti Jorma Ollikaisen kirja Kelokämppä (WSOY 1961, 2. painos 1962, 3. laajennettu painos Kustannuskiila 1984). Kirjan Lapin
keisari Inarin Rahajärvellä on nimeltään Albiini, joka tunnettiin nimellä Albin Tirkkonen.
Kaivattu kirja saattaisi olla Tim Willocksin Linnakundit (Otava, 1995):
"Vuonna 1981 Uuden Meksikon valtionvankilassa tapahtui raaka vankilakapina, joka oli pahin Yhdysvaltojen historiassa. Vankila vallattiin alle kahdessakymmenessä minuutissa ja seitsemäntoista vartijaa otettiin panttivangiksi. Sitten eri rotuja edustavat ryhmittymät alkoivat taistella keskenään ja tuloksena oli ennennäkemätön verilöyly."
Yksi Linnakundien keskeisistä henkilöistä on Ray Klein, raiskauksesta tuomittu lääkäri, joka kirjan alussa elättelee toiveita vapautumisesta. Vankeutensa aikana hänen elämänsä ainoa valopilkku on ollut hänen suhteensa vankilassa tutkimustyötä tekevään nuoreen naispsykiatriin, Juliette Devliniin.
