Tottahan toki voi. Lehtien lukulaitteita on Pasilan kirjaston lehtialueella useampia ja niille yleensä mahtuu jonottamatta.
Mutta jos haluat ottaa vielä kopioita mikrofilmiltä, niin lehtialueelta toivotaan, että välttäisit aamun (paria) ensimmäistä ja illan viimeistä aukiolotuntia.
Mikrofilmiltä kopioivia laitteita nimittäin löytyy vain yksi ainokainen, jolle voi joutua jonottamaan. Tavallisesti virkailija kopioi lehtiä asiakkaan puolesta ja varsinkin aamulla lehtialueella pitää melkoisen kiirettä. Kopioiden ottaminen yleensä myös vaatii aikaa. Jäljennöksiä ei kuitenkaan voi tilata etukäteen.
Jos haluat varmistaa, että juuri tarvitsemasi filmirulla on paikalla, eikä esimerkiksi kaukolainassa muualla Suomessa, voit ottaa yhteyttä suoraan...
Tiedustelin tuota kappaletta Santanderin asiakaspalvelusta. Kappaleen nimi on One and one. Kappaleen laulaa Laura Närhi ja se on tehty nimenomaan tuota mainosta varten.
Käytössämme olevista lähteistä ei valitettavasti ole löytynyt muita teoksia, joissa esiintyisi joku tietty urkukappale, kuin juuri tuo mainittu Robert Åsbackan Orgelbyggare, suomenkieliseltä nimeltä Urkujenrakentaja. Kollega, joka on aiemmin työskennellyt musiikin parissa, tiesi että Antti Hyryn Finlandia-palkitussa romaanissa Uuni käsitellään myös urkujen rakentamista. Samainen kollega muisti myös, että Paavo Rintalalla on näytelmä nimeltä Kunnianosoitus Johann Sebastian Bachille. Eli näissä teoksissa jollain lailla sivutaan urkumusiikkia, mutta ei kuitenkaan mainita erillisiä urkuteoksia.
Pirjo Hämäläinen-Forslund kiteyttää Maammon marjat -kirjansa kuolemaa käsittelevässä jaksossa oivallisesti sen, miksi lapsen kuolema ei ennen ollut yhtä vakava kriisi kuin nykymaailmassa: "Tietysti kuoleman kulkuun tottui, kun se tarpeeksi usein vieraili kotona ja naapurissa, suvussa ja kylässä."
Varhainen kuolema oli monelle lapselle yhtä todennäköinen kohtalo kuin aikuiseksi varttuminen. Kymmentä imeväistä kohti kuoli yleensä kaksi, vaikeina aikoina viisikin. 1750-luvulla alle vuoden ikäisten lasten kuolleisuus oli runsaat 22% ja vielä 1870-luvullakin lähes 14%. Ensimmäisestä elinvuodesta selviytyminen ei toki sekään merkinnyt lapsen pelastumista: alle 15-vuotiaista menehtyi 1750-luvulla suunnilleen 40% ja 1800-luvun lopullakin lähes...
Kirjastosta löytyy kirja Runosta runoon; suomalaisen runon yhteyksiä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaa, toimittaneet Sakari Katajamäki ja Johanna Pentikäinen ( WSOY, 2004), mutta kirjaa ei valitettavasti ole kirjastossani. Kirjassa käsitellään useamman suomalaisen runoilijan runoja, yhtenä Pentti Saarikosken runo Metsät. Toivottavasti tästä löytyisi tietoa. Kirja on tilattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1693256__Srunosta%20runoon…
Berliinin ilmasiltaa ja saartoa käsittelee vuonna 2005 ilmestynyt saksalainen elokuva "Taistelu Berliinistä - kylmän sodan ensi päivät". Romaaneista Leon Urisin "Harmagedon - romaani" (1963) kuvaa elämää saarretussa Berliinissä, ja ilmasilta on kirjan tapahtumien keskiössä. Lisäksi ilmasilta on tärkeässä roolissa Hammond Innesin ilmailuseikkailussa "Kummituslentokone" (1951).
Tietokirjoista aihetta käsitellään melko kattavasti ainakin Alexandra Richien teoksessa "Faust's Metropolis - A History of Berlin" (1998, s. 663-673).
Vaski-kirjastojen kokoelmista ei löydy tietokirjaa, joka keskittyisi ainoastaan ilmasiltaan tai Berliinin saartoon, mutta aiheesta on kirjoitettu useita kattavia teoksia englanniksi (esim. Roger G. Miller: "To Save a...
Pihla on alun perin lyhentymä sanasta pihlaja. Tiettävästi ensimmäiset Pihla-nimelliset ovat syntyneet 1940-luvulla. Nimen käyttö lisääntyi voimakkaasti 1900-luvun loppupuolella ja se lisättiin nimipäiväkalenteriin vuonna 2005.Pihla on Väestörekisterin mukaan annettu nimeksi 4621 tytölle, joista yli puolet on syntynyt 2010-luvulla.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY, 2004.
Kustaa Vilkuna (toim. Pirjo Mikkonen): Etunimet. Otava, 2005.
Väestörekisterikeskuksen etunimipalvelu.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy asiasanalla "taistolaisuus" neljä kaunokirjallista teosta luokasta 84.2.
Mäkelä, Hannu: Pelin henki: love/40 - erään ottelun tarina
Snellman, Anja: Paratiisin kartta
Bruun, Staffan: Bailut barrikadeilla
Honkasalo, Laura: Sinun lapsesi eivät ole sinun. Yhdistelmällä asiasanat "taistolaisuus" ja "porvari-" viitteitä ei löydy. Koska vanhempaa kaunokirjallisuutta ei ole asiasanoitettu, saattaa viitteitä löytyä enemmänkin.
Roma-tietokanta sisältää viitteitä kaunokirjallisuudesta ennen vuotta 1996 ja ne on asiasanoitettu. Yhdistelmällä taistol* porvar* löytyivät mm. seuraavat kirjat:
Vartti, Riitta: Nuoruuden yliopistot
Rintala, Paavo: Porvari Punaisella torilla
Nevalainen, Ahti: Porvarin marssi...
Willem Claesz Heda (1594-1680) oli hollantilainen muotokuva- ja asetelmamaalari, joka erikoistui hedelmiä, kukkia, kaloja ja lihaa kuvaaviin asetelmiin.
Hänen eleetön väriasteikkonsa, voimakas siveltimenkäyttönsä sekä huolellinen toteutustapansa tekivät hänestä suuren taidemaalarin, jota varsinkin 1800-luku arvosti. Voit lukea lisää aiheesta seuraavilta internet -sivuilta http://www.nga.gov/cgi-bin/pbio?80 ; http://www.artcyclopedia.com/artists/heda_willem_claesz.html
Rasitetyypeistä ja rasitteen rekisteröinnistä säädetään Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa 895/99. Asetus löytyy Finlex-palvelusta: http://www.finlex.fi/linkit/ajansd/19990895000
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy mm. tällaisia teoksia hakusanalla rasite ja rasitteet. Linda on käytettävissä kirjastossa.
Wainio, Mikko. Kiinteistökirjaamisjärjestelmistä ja niiden kehityksestä Pohjoismaissa : kaksi näkökulmaa. Helsinki : Helsingin yliopisto, 1997. Helsingin yliopiston yksityisoikeuden laitoksen julkaisuja 53.
Asemakaava-alueen kiinteistötekniikka / SKTY:n kiinteistöinsinöörien kerho ; kirj.: Vuokko Eerolainen ... et al. Helsinki : Suomen kuntatekniikan yhdistys, 2002. Julkaisu / Suomen kuntatekniikan yhdistys n:o 17....
Tarkoittamasi kirja on :
Lehtinen, Mika : Ruoanvalmistuksen käsikirja / Mika Lehtinen, Harri Peltonen, Päivi Talvinen. WSOY. 2005. Toscaleivosten ohje löytyy todellakin sivulta 757. Kirjan sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla selviävät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Kirjasto- ja tietopalvelualan opintoja voi opiskella
yliopistossa (Tampere, Oulu, Åbo Akademi Turku),
ammattikorkeakoulussa (Oulu, Seinäjoki, Turku omana koulutusohjelmana) ja
ammatillisessa koulutuksessa tai suorittaa ammattitutkinnon (Kerava, Seinäjoki, Helsinki, Heinola, Valkeakoski).
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Lisää alan koulutuksista löytyy seuraavilta sivuilta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta Helmetistä www.helmet.fi
löytyy muutamia Suomen historiaa tai kulttuuria käsitteleviä kuvatallenteita, joissa on englanninkielinen tekstitys. Ne saa esiin tietokannasta esim. seuraavalla tavalla: Helmet-tietokannan etusivulla klikataan hakuruudun alapuolella olevaa otsaketta Tarkenna hakua, avautuvan sivun hakuruutuun kirjoitetaan hakulauseke Suomi and (historia or kulttuuri) ja alla olevista pudotusvalikoista (otsakkeet Aineisto ja Kieli) haun voi rajata aineistolajin mukaan (DVD-levy, videokasetti) ja kielen mukaan. Näin hakemalla löytyvät esim. DVD-levyt Eduskunta – monta näkökulmaa (2007), Itsenäinen Suomi (2007) ja Helsingin aika (2007). Kunkin teoksen saatavuuden voi...
Myös maakauppojen asiakirja on nimeltään kauppakirja. Kaikista kiinteistökaupoista sovitaan kauppakirjalla. Kiinteistöjä ovat talot, tilat ja tontit.
Lähde: Perheen lakiopas. Wsoy, 2006.
Lahden runotietokanta on käsittääkseni ihan parhaita lähteitä kuvailemasi tapaisessa ongelmassa, ihan kaikenkattava sekään ei tosin liene. Tietokannan esittelyssä (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/esittely/)
kerrotaan niistä periaatteista, joilla tietokanta on koottu ja kuinka sitä päivitetään.
Toinen hyvä paikka tehdä tarkistuksia on Suomen kansallisbibliografia Fennica (https://finna.fi joka periaatteessa kattaa kaiken suomalaisen julkaisutuotannon. Mukana on myös ulkomailla painettuja lähteitä, mikäli tekijä on suomalainen tai mukana on Suomea koskevaa aineistoa.
Tällä kertaa Fennica antoi kaksi sellaista lähdettä, joita Lahden tietokannassa ei tainnut olla;
Tekijä(t): Levertin, Oscar.
Nimeke: Valittuja runoja ja...
Yhteisökortin voi saada Kotkan kaupungin alueella toimiva laitos tai yhteisö. Kortin myöntäminen yhteisölle edellyttää henkilötakaajan nimeämistä. Tämän takaajan on oltava yhteisössä vakinaisessa työsuhteessa tai siihen rinnastettavassa asemassa. Hänen on todistettava henkilöllisyytensä korttia haettaessa. Yhteisökortin haltijaa koskevat Kyyti-kirjastojen käyttösäännöt ja maksut. Hakulomake löytyy osoitteesta: http://www.kyyti.fi/sites/default/files/yhteisokortti_fin.pdf tai kirjastoista paikan päältä.
Kirjassaan Vaali- ja puoluelainsäädäntö Lauri Tarasti kirjoittaa: "Sen jälkeen kun ehdokaslistojen yhdistelmä on vahvistettu, eivät muutokset siinä enää ole mahdollisia. Äänestäminen tapahtuu ehdokaslistojen yhdistelmän pohjalta." Näin ollen vaalin tulosta laskettaessa ehdokkaan saamat äänet tulevat sen vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan hyväksi, johon ehdokas kuuluu ja hänen vertauslukunsa määräytyy sen mukaisesti. Jos ehdokas kuitenkin valituksi tultuaan vaihtaa ryhmää vaalin tuloksen vahvistamisen jälkeen, hän yksinkertaisesti liittyy eri ryhmään kuin muut kanssaan samalta listalta valituiksi tulleet ehdokkaat. Tästä löytyy ennakkotapauksia niin kunnallis- kuin eduskuntavaaleistakin.
150 vuotta sitten eli 1860-luvulla Suomessa perustettiin lukuisia nykyisten Suomen kaupunginkirjastojen edeltäjiä eli kansankirjastoja. Tällä vuosikymmenellä syntyi 242 kansankirjastoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansankirjasto
Marjaana Karjalaisen kirjasta Kansankirjastojen kehitys Suomessa 1802-1906 (1977) löytyy tietoa tuon ajan kirjastoille sopivista kirjoista. Vuonna 1856 julkaistiin Sanomia Turusta -lehdessä ensimmäinen luottelo kansankirjastoille suositeltavista kirjoista. Luettelossa oli 120 kirjaa. Hengellinen kirjallisuus oli "lyhyyden vuoksi" jätetty pois, mutta luettelossa oli 34 taloutta käsittelevää kirjaa, 23 historiallista, 8 lainopillista, 11 luonnontieteellistä ja 44 kaunokirjallista teosta. (s. 68-69)
Vuonna 1861...
