Kirjastosta löytyy kirjallisuutta sukutukimuksen tekoon: sukututkimusoppaita ja sukukirjoja löytyy tietokirjaluokasta 99.3, Kymenlaakson paikallishistorian teoksia puolestaan luokasta 92.875. Samoin esim. lehdet Genos ja Sukuviesti löytyvät kirjastosta. Kirjaston kaukopalvelu palvelee sukututkijoita ja tilaamme esim. sukukirjoja tai mikrofilmeinä kirkonkirjoja muista kirjastoista ja arkistoista. Kotkan pääkirjaston lehtisalissa on mikrofilminlukulaite, jolla sukututkijat lukevat filmejä. Internetistäkin löytyy aineistoa. Kannattaa tarkistaa Finna-tietokannasta (https://www.finna.fi/), jos haluamansa kirkonkirjat ovat luettavissa verkosta. Suomen Sukututkimusseuran internet-sivut (http://www.genealogia.fi) kannattaa myös tutkia.
Siis...
Hei!
Ainakin yksi ehdokas kirjaksi voisi olla Ellen Niitin kirja Ihmeellinen maalari. Tästä löytyy lisätietoa Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta, jossa on mahdollisesti samaa kirjaa kyselty:
http://www.kysy.fi/kysymys/hyva-kirsti-1970-luvulla-meilla-oli-kirja-ni…
Toisena ehdokkaana voisi olla Mauri Kunnaksen Riku, Roope ja Ringo : värikäs päivä (1986), joka näyttää tältä:
http://maurikunnas.net/teokset/kuvakirjat/riku-roope-ja-ringo-varikas-p…
Jospa näistä tärppäisi!
Hämähäkit ovat vaihtolämpöisiä eläimiä, niinpä ulkoinen lämmönlähde eli käytännössä aurinko on niille elintoimintojen kannalta välttämätön. Ulkoseinät ovat hämähäkeille, aivan kuten esimerkiksi perhosille, ensimmäisiä rakennetun ympäristön lämpeneviä paikkoja kevään auringossa.
Oman kokemukseni perusteella lämpimillä seinillä näkee etenkin lukkeja (mm. seinälukki), mutta toki lämmin seinä tarjoaa houkuttelevan pinnan muillekin lajeille. Lukit ovat pitkäraajaisia hämähäkkieläimiä, joita ei kuitenkaan lasketa varsinaisiksi hämähäkeiksi.
Lisää tietoa hämähäkkieläimistä löytyy kuvien kera vaikkapa teoksista Kaaro: Ötököitä Suomen luonnossa, Kalliola: Ötökät sekä Sandhall: Hämähäkit sukulaisineen.
Aila Meriluodon Jälkeenpäin löytyy englanniksi tulkittuna After you -nimisenä Leo Vuosalon ja Steve Stonen kääntämästä antologiasta The stone god and other poems (Marathon Press, 1960). Leinosta en valitettavasti englanninkielistä käännöstä onnistunut löytämään.
Jukka Leppilampi on kotoisin Ylivieskasta. Ennen uskoon tuloaan hän oli mukana esimerkiksi laulajana Kangasalla perustetussa Tabula Rasa -yhtyeessä, josta hän lähti vuonna 1976. Hän alkoi tuolloin soittaa kitaraa ja tehdä omia lauluja. Hän opiskeli Kansanlähetyksen Ryttylän Lähetyskoulussa ja kiersi duona huilisti Jarmo Sormusen kanssa esimerkiksi nuortenilloissa. Duo teki myös levyn "Katso" (Uusi Tie, 1979).
1980-luku oli Suomi-gospelin nousukautta. Gospelin musiikillinen taso nousi. Jukka Leppilammen lisäksi tuolla vuosikymmenellä aktiivisia gospelmuusikoita olivat esimerkiksi Tarvo Laakso, Juha Kela, Jaakko Löytty ja Lasse Heikkilä. Gospeliin liitettiin uskottava rock- ja pop-soitto. Eri puolilla Suomea järjestettiin isoja...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilta löytyy niin uusi Kalevala (vuodelta 1849) kuin sen selityksiäkin.
12. runosta löytyy kohta (säkeet 17-19):
Ainikki sisar Ahilla;
sep' on saattavi sanoman,
sepä kielen kantelevi
Runon hahmo on Ainikki, joka tulkitaan tosiaan Ahti Lemminkäisen sisareksi. (Lähde: http://kalevala.finlit.fi/erisnimet )
18. runosta puolestaan löytyy Annikki, joka puhuttelee Seppo Ilmarista veljekseen, ja jota seppä puhuttelee sisarekseen (säkeet 271-276):
Sanoi seppo Ilmarinen:
"Annikki sisarueni!
Taon sulle sukkulaisen,
taon sormukset soreat,
kahet, kolmet...
Tuohinopsakki (Philodromus margaritatus).
Ötökkätiedossa kerrottu: "Koko naaras 5-6 mm." kertoo vartalon pituudesta. Aamulehden artikkelissa (joka ei välttämättä avaudu kuin tilaajille), luonnontieteellisen museon amanuenssi Tomi Kumpulainen kertoo tuohinopsakin olevan jalkoineen mitaltaan yli pari senttiä. Se on Suomessa yleinen ja luonnonvarainen laji.
Lähteet:
https://www.otokkatieto.fi/species?id=412
https://tinyurl.com/tuohinopsakki
https://www.aamulehti.fi/moro/art-2000009575809.html
Saat PIN-koodin mistä tahansa kirjaston toimipisteestä. Mikäli asiakastietoihisi on tallennettu sähköpostiosoite, voit saada PIN-koodin palautuslinkin sähköpostiisi OUTI-verkkokirjaston kirjautumisikkunan Unohditko PIN-koodisi -linkin kautta. PIN-koodia ei voi saada puhelimitse.
Kirjaston usein kysytyt kysymykset
Tässä Tilastokeskuksen tietopalvelun koostamia vastauksia kysymyksiin sekä Tilastokeskuksen tietojen että muiden tiedonlähteiden pohjalta. Huom. vastausta päivitetty vuoden 2021 väestötiedoilla 5.4.2022.
1.) Mikä on viimeisen väestölaskennan mukaan Suomen kunnissa ukrainataustaisten (kansalainen tai 1. polven jälkeläinen) sijoittuminen: kunnat ja määrät.
Tilastokeskuksen tuoreimmat väestörakennetilastot koskevat vuotta 2021. Väestörakennetilaston kotisivu: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Tässä poiminta Ukrainan kansalaisten määristä kunnittain 31.12.2021: https://pxweb2.stat.fi:443/PxWeb/sq/ae342ea5-505a-4cb9-b5ff-17da995bae46
Tässä poiminta henkilöistä, joilla on taustamaana Ukraina, kunnittain 31.12.2021: https://pxweb2.stat...
Suomen yleisistä kirjastoista ei löydy haluamaasi videota. Syynä tähän voi olla se, että kirjastot eivät saa läheskään kaikkiin elokuviin lainausoikeuksia. Kannattaa tiedustella Mieletöntä maailmanhistoriaa (History of the World, part 1) videovuokraamoista.
Simpsonien tunnusmusiikki löytyy cd-levyiltä: Gatton, Danny: 88 Elmira St. 1991. ja The Simpsons : songs in the Springfield : original music from the television series. 1997. Hakusanalla simpsons löydät kirjastojen monihausta internetistä muitakin levyjä, joilta kappale löytyy, sivulta: http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1247. Jollei omasta kirjastostasi löydy, voit saada levyn sinne kaukolainaksi.
Äänikirjojen listoja kannattaakin etsiä internetistä ja etenkin eri kirjastojen sivuilta. Esimerkiksi Celia - näkövammaisten kirjasto on koonnut suomenkielisiä äänikirjoja. Äänikirjat on luokiteltu. Lista löytyy internetin osoitteesta
http://www.celialib.fi
Yleiset kirjastot ovat listanneet runsaasti kokoelmiensa äänikirjoja. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston sivuilta löytyy suomenkielisten äänikirjojen lista. Osoite on http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/aanikirjat.html#suomi
Kustantajien sivuiltakin voi etsiä niiden julkaisemia äänikirjoja. Äänikirjakaupan sivuilla on eri kustantajien äänikirjoja, osoitteessa http://www.aanikirja.fi/
Orimattilan seurakunnan historia: Orimattilan seurakunnan 300 vuotismuisto-: 1636-1936(toim. Sakari Loimaranta), Lahti 1935 on saatavissa Tapiolan kirjaston varastossa, puh.81657300. Tapiolan kirjastossa sijaitsee erityinen Uusimaa-varasto vanhoille kirjoille, sieltä voi tiedustella myös muita teoksia. Uudemmat Orimattilaa koskevat kirjat löytyvät Leppävaaran kirjaston Uusimaa-kokoelmasta ja netistä osoitteesta www.helmet.fi (pääkaupunkiseudun yhteinen tietokanta) klikkaamalla sanahakua: orimattila historia.Kirjat voi em. osoitteessa varata mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon toimitettavaksi, jos kirjastokorttiin on liitetty nelinumeroinen pinkoodi. Varausmaksu 50 centtiä maksetaan noudettaessa
Tarkoitat varmaan Penelopella Odysseuksen vaimoa.
Aineistoa kannattaa etsiä Google-hakukoneen avulla, http://www.google.fi .
Hakusanoina voi kokeilla esim. Penelope ja Odysseus. Tai Penelope ja antiikki. Kirjoita hakusanat peräkkäin hakuruutuun, ilman ja-sanaa.
Pelkkä Penelope hakusanana tuo paljon epärelevanteja linkkejä.
Suomenkielisiä linkkejä ei kuitenkaan juurikaan löydy, joten kannattaa kokeilla hakua myös esim. englanniksi. Hakusanat voisivat olla: Penelope ja Odysseus tai Ulysses.
Linkkien joukossa on mm. seuraavat:
- http://www.online-mythology.com/penelope/
- http://www.rickwalton.com/authtale/bmyth066.htm
- http://www.goddess-athena.org/Encyclopedia/Athena/Odyssey.htm
- http://www.4reference.net/encyclopedias/wikipedia/Penelope...
Muistit kirjan nimen aivan oikein. Kirja kuuluu Tammen kultaiset kirjat-sarjaan; no 109.
Kana Karoliina / kuv. J. P. Miller ; suom. Marjatta Kurenniemi, Helsinki : Tammi, 1976
Oili Kokkosen Luetteloinnin perusteiden (Kirjastopalvelu, 1979) lisäksi luetteloinnin historiasta kerrotaan seuraavissa teoksissa:
Sievänen-Allen, Ritva: Johdatus kirjastotieteeseen ja informatiikkaan (Otava, 1978)
Tiedon tie (BTJ Kirjastopalvelu, 1999)
Ilkka Mäkisen artikkeli Elettiinpä ennenkin: informaatiohistoriaa
Kirjastojen tietotekninen tulevaisuusskenaario 1997-2006 (BTJ Kirjastopalvelu, 1997)
Eeva Murtomaan artikkeli käsittelee luettelointia 1990-luvulta eteenpäin. Löytyy internetistä osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/skenaario/
Helle Kannilan Kirjastonhoidon oppaassa kerrotaan seikkaperäisesti kuinka luettelointia tehtiin, kun kirjastoissa oli käytössä pahviset luettelointikortit.
Internetistä ei näytä juuri löytyvän...
Kustannusosakeyhtiö Tammen tietojen mukaan Sinikka Nopola on syntynyt Helsingissä. Hänen julkaisemiensa kirjojen joukosta en löytänyt omaelämäkertaa. Mutta elämäkertaluonteisia artikkeleja hänestä on toki tehty, esim. seuraava lehtiartikkeli:
Tekijät: Saari, Kirsikka
Nimeke: Kirjailija Sinikka Nopola : mitä meistä tuli isona
Julkaisussa: Ylioppilaslehti 87 (2001) : 18, s.
Alkuperäinen nimi Once upon a dream
Kappale Vain haaveissain
Säveltäjä Chajkovskij Petr
Kääntäjä Kuoppamäki Jukka
Lähde Teosto
Esittäjä Levymerkki Levyn nimi Sovittaja Äänitetty
Lehtelä Ritva Disneyland 5e 042 34252 ( lp ) Walt disneyn kivat satulaulut 1969
Lehtelä Ritva Disneyland llp 109 ( lp ) 1969
Lehtelä Ritva Disneyland wdlp 1 ( lp ) Kivat satulaulut 1 1969
Lehtelä Ritva Disneyland wdmc 301 ( cas ) Kivat satulaulut 1 1969
Lähde: Suomen äänitearkiston tietokanta vuosilta 1901 - 1999.
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/ulko.php?Id=Once+upon+a+dream
tai Viola https://finna.fi
Frank -monihaun mukaan Kivat satulaulut 1 äänitettä on saatavilla muun muassa seuraavista kirjastoista...
