Lizzie McGuire on Terri Minskyn keksimän ja kehittämän televisosarjan
sepitetty keskushenkilö. Sarjaa on esitetty joitakin aikoja sitten myös
Suomessa tv-kakkosessa. Tänä vuonna Sanoma Magazines Finlandin kustantamana on suomennettu kaksi nuortenromaania. Kummallakin kirjalla on eri kirjoittajat ja romaanit perustuvat Terri Minskyn luomaan hahmoon. Kirjat ovat:
Kim Ostrow: VOI EI, ÄITI ja Kiki Thorpe: NOLOT TREFFIT. Suomennos Jani Bohn.
Nämä koululaisaiheiset nuortenkirjat kuvaavat kirjastomme
asiasanoituksen mukaan: ystävyyttä, tyttöjä, nuorten ja vanhempien - erityisesti äidin ja tyttären - välisiä suhteita,luokkaretkiä, ihastumista jne. Kuten sarjakin, kirja on suosittu ja kirjastomme kappaleet tällä hetkellä lainassa.
Myös...
Voit mennä Turun kaupunginkirjaston osoitteeseen http://www.turku.fi/kirjasto/
ja siitä eteenpäin verkkokirjastoon.
Klikkaa vasemman reunan Haku-painiketta.
Valitse asiasanaksi Luokka, ja luokkatunnukseksi 82.2
(joka on suomenkielinen lyriikka), sekä valitse kieleksi ruotsi. Kun olet käynyt läpi hakutuloksia, voit suorittaa uuden haun: tällä kertaa luokkatunnus on 82.31 (ruotsinkielinen lyriikka), ja kieli on suomi.
Näillä kahdella haulla löydät esim. ajankohtaisen Johan Ludvig Runebergin teoksen Elgskyttarne : nio sånger = Hirvenhiihtäjät : yhdeksän laulua.
Rahoista/kolikoista ja niiden arvosta löytyy kirjallisuutta käyttämällä tiedonhaussa asiasanoja rahat, metallirahat, numismatiikka. Kuopion kaupunginkirjastossa uusimpia teoksia ovat: Suomen rahat arviohintoineen 2002 (Suomen Numismaattinen yhdistys, 2002) ja Standard catalog of world coins: 1901-present (Krause, 2003). Teosten saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta osoitteessa: http://kirjasto.kuopio.fi
Suomen Numismaatikkoliitto julkaisee kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää Numismaatikko –lehteä. Kuopion kaupunginkirjastossa lehti tulee pääkirjaston lehtilukusaliin. Kannattaa tutustua myös keräilyyn liittyviin lehtiin (esim. Keräilyn maailma).
Internetistä löytyy aihetta käsitteleviä sivustoja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston...
On olemassa Maailman postiliitto (UPU), jossa yksittäisten maiden postit ovat mukana. Teoksessaan Suomen postin historia 2, Jukka-Pekka Pietiäinen toteaa mm:
"UPU:n alkuperäisenä ja toteutuneena tavoitteena oli postimaksujen jakamattomuus: lähettäjämaa sai kaiken... Toisen maailmansodan jälkeen kansainvälisten postivirtojen epätasapaino sai kolmannen maailman vaatimaan muutosta, sillä ne olivat enemmän postia vastaanottavia kuin lähettäviä maita...Tokiossa [1969] päätettiin kokeilusta, jonka mukaisesti postia enemmän vastaanottavat maat saavat "tuontiylijäämästään" nimellisen kultafrangin korvauksen kilolta... Hampurissa 1984 korvaus määrättiin 8 kultafrangiksi kilolta. Suomelle on uudesta tilitysjärjestelmästä ollut enemmän hyötyä kuin...
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa on mahdollisuus ottaa kopioita mikrofilmatuista lehdistä, myös Uudesta Aurasta (1.1.1897-17.5.1964), Rannikkoseudusta (4.5.1948 - 28.12.1979) ja Turun Sanomista (1.1.1905 -28.2.2005). A4 kopio maksaa 0,40 euroa/sivu ja A3 0,50 euroa/sivu. Käsikirjastoon kannattaa soittaa etukäteen (puh.02-2620 629) ja varata itselleen tulostava mikrofilmin lukulaite. Laiteopastaja ohjaa laitteen käytössä, jos ette ole aikaisemmin käyttänyt lukulaitetta.
Richard Scarryn v. 1970 ilmestyneessä kirjassa Eläinten joulu on kertomus nimeltä Nallekarhu Kamalus.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy tätä valitettavasti enää vain yksi lainattava kappale Tapiolan kirjaston varastosta, josta voit sen varata itsellesi.
Kyseisistä kirjoista on enää saatavilla Kymenlaakson kirjastoista vain Kasvintuotanto 1 vuoden 1994 painos Elimäen kirjastossa. Toisen osa ja uudemman painoksen ensimmäisestä osasta saa kyllä lainaksi kaukopalvelun kautta muualta Suomesta.
Muita aiheeseen liittyviä kirjoja voi hakea kirjastotietokannasta esim. sanoilla kasvintuotanto, rikkakasvit, nurmikasvit, palkokasvit
Piirainen: Rikkaruohot (2002)
Erkamo: Rikkakasviopas (2001)
Raatikainen: Rikkakasvikuvasto (1991)
Nurmenviljely (1994)
Nurmikasvien siementuotanto (1997)
Kalliola: Ruokakasvit (2005)
Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen : ravintokasvit (1997)
Hiukan vanhempia ovat
Uusi maatilatieto (1987)
Tuottava maa : viljelijän tietokirja, osa 2 (1976)
Kysyin asiaa Korkeasaaren asiantuntijalta ja tässä vastaus:
Silmälasikaimaani eli Caiman crocodilus (englanniksi Spectacled Caiman)
esiintyy Keski- ja Etelä-Amerikassa erilasissa järvissä ja joissa. Ne voivat
tulla 3 metrin pituisiksi, joten ne voivat syödä hirvieläimiä ja sikoja. Näin
ollen on mahdollista, että ne käyvät myös ihmisen kimppuun.
Amatsonjoen sivuhaaroissa elää mustakaimaani, joka voi tulla 5 metrin
mittaiseksi. Se on hyökännyt ihmistenkin kimppuun.
8 krokotiililajin on raportoitu hyökänneen ihmisen kimppuun. Ne ovat:
suistokrokotiili (Crocodilus porosus), niilinkrokotiili (C. niloticus) and
amerikanalligaattori (Alligator mississippiensis), mustakaimaani (Melanosuchus
niger), Moreletinkrokotiili (C. moreletii),...
HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi saa luettelon ruotsalaisista ja ranskalaisista elokuvista kirjoittamalla sanahaun hakulaatikkoon sanat elokuvat ruotsi ja haun tarkennuksessa valitsemalla aineistoksi DVD-levyn (tai videokasetin) ja kieleksi ruotsin. Jos haluaa sulkea pois listasta lastenfilmit on ensimmäinen hakulauseke muotoa (elokuvat ruotsi) and not lastenelokuvat. Ranskalaisten elokuvien haun kohdalla vaihdetaan vain ruotsin tilalle ranska.
Hei!
Tilastokeskuksen kulttuuritilastoista, http://tilastokeskus.fi/til/klt/index.html, löytyy elokuvateattereiden ensi-iltojen lukumäärät. Valitse vasemmasta sivupalkista kohta taulukot, seuraavakasi sivun keskeltä liitetaulukoista Elokuvateatterit 1980-2009 (Excel).
Lähteet:
Suomen elokuvasäätiö, http://www.ses.fi/
Suomen Filmikamari, http://www.filmikamari.fi/page.php?id=1
Televisiokanavien ohjelmatuonnista tilastokeskukselta ei löydy tilastotietoa. Kannattaa kysyä esimerkiksi löytyykö Yleltä tai muilta televisioyhtiöiltä ko. tietoa.
Molemmat kirjat ovat aivan uusia, eikä niitä ole ilmestynyt HelMet-verkkokirjastoon vielä yhtään kappaletta. Siksi niitä ei pysty vielä varaamaankaan. HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä näen, että kirja on aivan vastikään saapunut tukkutoimittajalta, mutta kirjat täytyy vielä käsitellä lainauskuntoon ja viedä rekisteriin ennen kuin niitä voidaan antaa lainattaviksi. Varmasti kirjat ovat tulossa aivan piakkoin lainattaviksi. Kannattaa seurata HelMet-verkkokirjastoa. Kun ensimmäinen kappale kirjaa ilmestyy sinne, varauksen pystyy jo tekemään.
Eipä löytynyt kokonaista kirjaa Kanasten suvusta. Nimen synnystä on kaksikin teoriaa: nimi on joko linnunnimestä syntynyt, tai se on ortodoksisen ristimänimen Konon karjalainen muunnos Kanana, joka on lyhentynyt muotoon Kana. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet)
Ehkä nimeä kannattaisi kysellä vielä Suomen Sukututkimusseuran kirjastosta:
http://www.genealogia.fi/kirjasto.html
Tutkimistani tietokannoista ei löytynyt tietoa, että kyseinen kappale olisi käännetty englanniksi. Viola-tietokanta tuntee tosin kolme Kilpeläisen sanoittamaa englanninkielistä laulua: ”Did you know it all along (levyllä Junebug / Torsten Borg) sekä ”Steel rain” ja ”I'm falling for you” (levyllä Song Castle February 2009). Niiden tiedoista ei käy ilmi, ovatko kappaleet käännöksiä vai suoraan englanniksi kirjoitettuja, eikä mahdollista alkuteosta ole ainakaan mainittu.
Ainakaan Helsingin kirjastoissa ei ole yhteisesti sovittuja poistoaineiston myyntipäiviä. Osa kirjastoista myy poistoaineistoaan jatkuvasti, toiset keskittävät poistomyynnin erilaisten tapahtumien yhteyteen (esim. Lainan päivä). Voit tiedustella poistomyynneistä kustakin kirjastosta erikseen. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ , linkki 'Kirjaston toimpisteet'. Muiden kuntien kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/
Vinyyleitä löytynee nykyisin enää lähinnä suurimpien kirjastojen musiikkiosastoilta.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa kerrotaan näin: "Vierasta tai ulkomaalaista merkitsevällä 'muukalainen'-sanalla on vastineita eräissä lähisukukielissä, esim. karjalan 'muukalaine' ja lyydin 'muugalaine'. Sana on moninkertainen johdos, jonka kantavartalo on ikivanha indefiniittipronomini - > 'muu'. Tästä muodostettu muuta tai toista paikkaa merkitsevä 'muuka' ei esiinny itsenäisenä sanana, mutta kylläkin eräisiin taivutusmuotoihin kiteytyneiden adverbien vartalona, esim. 'muualla' ja 'muualle'. Muukalainen on johdos tästä 'muuka'-vartalosta. -- Suomen kirjakielessä 'muukalainen' on esiintynyt Agricolasta alkaen."
Lähde:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja ( WSOY, 2004)
Emagz on poistunut käytöstä heinäkuun alussa, ja lehdet ovat siirtyneet valtakunnalliseen E-kirjastoon. Lisää tietoa saat tästä aiemmasta vastauksesta.
Täsmälleen samanlaista runoa en löytänyt, mutta hyvin samantapainen kohta sisältyy Iida Ahlbergin runoon ”Elämää”. Runo alkaa: ”Kesäperhona hetkisen leijailet”. Runo on julkaistu ”Hämäläinen”-lehdessä 20.10.1900. Samalta kirjoittajalta on julkaistu muitakin runoja 1900-luvun alun lehdissä. (Kirjoittajaa ei pidä sekoittaa näyttelijä Ida Aalbergiin, jonka sukunimi oli aiemmin Ahlberg.)
Myös kuolinilmoituksista löysin säkeitä, jotka muistuttavat etsittyä runoa. Niissä ei mainita runon kirjoittajaa tai mitään lähdettä. Esimerkiksi fraasilla "jos tyyni ois virran pinta" tai "jos tyyntä ois virran pinta" löytyy Kansalliskirjaston Digitaalisista aineistoista kuolinilmoituksia, joissa on muistorunona saman runon toisintoja. Nämä...
Vuoden 2000 kysymyksiä tai vastauksia en ole löytänyt minäkään, mutta Realis-nimisessä kirjassa (Realis - uudistetun reaalikokeen opas. WSOY 1997) on ohjeita ja käytännön neuvoja reaali-kokeeseen. Kirjassa on myös esimerkinomaisesti kysymyksiä ja mallikkaita vastauksia.
Värillisiä(kin) piilolaseja saa, mutta hajataittoa ne eivät korjaa. Opitikkoliike Näkökenttä kertoo sivuillaan http://www.nakokentta.fi/piilo5.html
seuraavaa: "Hajataitteisiin silmiin ei aina tavallisilla linsseillä saada riittävän hyvää korjausta. Tällöin voidaan kovien linssien lisäksi kokeilla
ns. toorista linssiä, joka korjaa myös tämän kaltaista taittovirhettä."
Valitettavasti sivuilla ei kerrota, mitä tällaiset tooriset linssit maksavat.
Tarkemman vastauksen antaa sinulle silmälääkäri tai optikko, joista edellinen tekee perusteellisen näön määrityksen eli diagnoosin ja jälkimmäinen osaa kertoa parhaiten, millaisia erilaisia linssejä hän pystyy Sinulle toimittamaan.
Suosittelen kääntymistä kotipaikkakuntasi asiantuntijan, esim....
