Valitettavasti emme täältä voi saada selville tunnuslukuasi, koska se muuttuu heti tapahtuman kirjaamisen jälkeen salakieliseksi tietoturvasyistä. Jos tunnusluku on unohtunut, uuden saa mistä tahansa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Ota mukaan henkilötodistus ja kirjastokortti. Saat itse valita oman nelinumeroisen tunnuslukusi, joten se kannattaa miettiä jo kotona valmiiksi.
Kysymäsi kirja löytyy sekä Mikkelin että Jyväskylän kaupunginkirjastoista. Sitä on saatavana myös kirjakaupan kautta tai nettikaupasta, esim. täältä https://ssl.booky.fi/book.php?book_id=9789513405960. Kirjalla on kaksi ISBN-numeroa siksi että uudempaan painokseen on lisätty alkuun 978 ja loppunumero on samalla muuttunut.
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Taru on suomalainen nimi samaan tapaan kuin Satu. Voi olla myös muunnos Dagmarista tai Darjasta. Tarjan lähtökohtana on kreikan Dariuksen (mahtavan) sisarnimi Daria, venäjän Darja. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Taru on niitä nimiä, joiden syntymä tunnetaaan melko tarkkaan. Sen ensimmäinen kantaja oli rouva Taru Manninen, o.s. Hakkarainen, synt. 1892 Joensuussa. Hänet oli kastettu Dagmariksi, mutta hän itse lausui nimensä Taru, joka jäi puhuttelunimeksi ja otettiin myöhemmin kirkonkirjoihin. Laulajatar Taru Linnala, os.s. Pellinen (synt. 1904) oli saanut nimen ruotsinkielisen Sagan suomennoksena.
Internetistä löytyvien kuvien sekä nimityksen perusteella kirjastossa työskentelevä arkeologi arvioi, että kyseessä on kaavin. Italian kielen termi 'grattatoio' viittaa raapimiseen, raaputtamiseen tai rapsuttamiseen. Kaavin on suomenkielinen kattotermi kuvissa oleville kiviesineille, joissa on nyrhitty terä.Grattatoio on siis kiviesine,
jota luultavasti useimmiten käytettiin esim. nahkojen puhdistamiseen.
Yleisimmin on arvioitu, että kivistä kaavinta käytettiin nahan sisäpinnan rasvakerroksen kaavintaan. Tutkimusten mukaan kaapimilla on saatettu työstää myös luuta tai puuta. Yleensä niissä on yksi retusoitu kaareva terä ja saattoivat olla vartettuja.
Lahden kaupunginkirjastossa ei ole alaikärajaa kirjastokortin hankintaan vaan vanhemmat voivat päättää, milloin kortin hankinta on paikallaan. Alle 15-vuotias tarvitsee täysi-ikäisen huoltajan tai takaajan kirjallisen suostumuksen. Ilmoittautumislomakkeita saa kaikista kirjastoista.
Tekijänoikeus on voimassa vielä 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Yksittäiset runot ovat tekijänoikeuslain alaisia. Mutta jos esityksessä runo on vain siteerauksen kohteena, se voidaan esittää ilman tekijän lupaa. Tuolloin tietenkin tekijä ja teoksen nimi on mainittava ja siteeraus merkittävä selvästi.
Lähde: Niiranen, Valtteri: Tekijänoikeuden tietosanakirja. 1998.
Ks. myös: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/runot.ppt .
Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta löytyy myös vastaavanlainen kysymys, hae arkistosta hakusanoilla 'runot' 'tekijänoikeus'. Suomen Kirjailijaliiton sivulla on myös tekijänoikeusasiaa: http://www.suomenkirjailijaliitto.fi/tekijanoikeus.asp .
Google Booksista löytyvien viitteiden perusteella kyseessä on näyte kirjeestä, jonka Franz Kafka lähetti hyvälle ystävälleen Max Brodille heinäkuussa 1922.
Kafkan kirjeistä on suomennettu vain osa ja niitä on julkaistu teoksissa:
Kafka, Franz: "Kirjeitä perheelle 1922-1924" (Otava, 1990)
Kafka, Franz: "Kirjeitä Milenalle" (Otava, 1971)
Kafka, Franz: "Kirjeitä Felicelle" (Otava, 1976)
Suomeksi ei ole siis vielä ilmestynyt teosta, jossa olisi kirjeitä ystäville. Kyseinen siitatti löytyisi sen kaltaisesta teoksesta.
On mahdollista, että sitaatti saattaisi löytyä jostakin suomennetusta Kafkan elämäkerrasta. Google Booksin avulla voi hakea englanninkielisiä käännöksiä eri elämäkerroista ja yksikään osuma ei kohdistunut teokseen, jota olisi...
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluu monien eri lehtien mikrofilmattuja vuosikertoja, mutta valitettavasti ei Satakunnan kansaa. Se löytyy ainakin Porin kaupunginkirjastostosta (http://www.pori.fi/kirjasto/lehdet.html). Tampereen yliopiston kirjaston Tamcat-tietokannan mukaan heillä on mikrofilminä Satakunnan kansa ajalta 26.6.1919-30.12.1945 (https://finna.fi
Tampereen kaupunginkirjaston lehtivalikoima löytyy täältä: http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/lehdet.htm
SKS:n vuonna 1972 julkaisema Suomen kielen käänteissanakirja luettelee parisataa kata-loppuista verbiä (s. 95-96). Kirjan kokoamisen jälkeen kieleen pesiytyneet uudissanat tästä tietenkin puuttuvat, mutta siitä huolimatta tämä on ehdottomasti kattavin löydettävissä oleva listaus kaivatunlaisista verbeistä.
Kolmikymmenvuotisen sodan aikana suomalaisia joukkoja oli aseissa Saksan sotanäyttämöllä tai vartiopalveluksessa eri linnoituksissa kerrallaan 10 000-14 000 jalkamiestä ja 3 000-5 000 ratsumiestä. Kaikkiaan sotaan osallistui arviolta 44 000 suomalaista, joista kaatui tai kuoli tauteihin laskelmien mukaan yli puolet. Tappiot olivat suurimmat jalkaväessä, johon kuuluneista 61% jäi sotaretkelle. Ratsuväkeen kuuluneiden tappiot olivat 39%.
Lähde:
Suomalainen sotilas. [2], Hakkapeliitasta tarkk'ampujaan. Karttakeskus, 2010
Kyseessä on varmaankin Bert Kaempfertin säveltämä laulu Spanish Eyes. Se alkaa sanoilla "Blue Spanish eyes, prettiest eyes in all of Mexico".
Laulu on 1960-luvulta ja sen ovat levyttäneet mm. Al Martino, Engelbert Humperdinck ja Frank Sinatra.
Suomenkielisen version "Silmäsi odottavat minua" levytti v. 1967 Eino Grön.
On paljon mahdollista, että Ritva-Liisa Sumulla on ollut aikomus jatkaa Jarl Sundquistin elämäkertaa. Kuitenkin tämä ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1974 ja Ritva-Liisa Sumu itse kuoli jo vuonna 1975.
Parhaiten Jarl Sundquistin elämäntarinaa jatkaa Anna-Liisa Rekolan teos Miksi elämä erottaa, jossa kerrotaan Jarlin ja hänen vaimonsa Annikki Setälän tarina. Kirja on ilmestynyt vuonna 1997 ja on Jarlin tyttären kirjoittama. Jarl Sundquistilta itseltään on olemassa lähinnä uittoon ja metsätyöhön liittyviä tekstejä.
Mikkosen ja Paikkalan Sukunimet–kirjan mukaan sukunimestä Lajunen on vanhimmat tiedot 1600-luvulta Karjalasta, Jääskestä, Tohmajärveltä (1647 Lars Lajunen) ja Parikkalasta (1631 Suni Lajuinen, 1642 Madz Lajuinen). Nimi on Suomalaisen sukunimikartaston mukaan kaakkoissuomalainen nimi. Vuonna 2016 Suomessa oli 691 Lajusta. Nimi on suojattu sukunimi, joten ulkopuolinen ei voi Suomessa ottaa nimekseen sitä ilman hyväksyttävää syytä.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman Etymologisen sanakirjan mukaan sana laju on mukana Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa vuodelta 1874. Se esiintyy pohjoishämäläisissä kaakkoismurteissa. Sana tarkoittaa roskaa, jätettä, esimerkiksi heinän jätteet pellolla (kun karhe on pääosin nostettu...
Kysymyksesi laajuuden vuoksi suosittelemme tutustumaan lähemmin paikkakuntasi kirjaston Suomen historiaa koskeviin yleisteoksiin tai kirjastojen aineistotietokantoihin verkossa, käyttäen hakusanoja: "historia", "poliittinen historia", "suomi", "1960-luku".
Aineistotietokantoja löytyy verkosta http://www.kirjastot.fi kohdasta "kaikki kunnan-/kaupunginkirjastot ja kokoelmat".
Jokamiehen suosikit -sarjaa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Muuta 70-luvun musiikkia löydät aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ seuraavasti: Valitse asiasana tai luokka
Kirjoita palkkiin 1970-luku 788.41
Valitse Näytä-valikosta esimerkiksivain äänitteitä
Tällä haulla saat esiin tiedot 350 suomenkielisestä viihdemusiikkiääniteestä.
Kysymyksestä ei oikein voi päätellä, etsitäänkö tietoa suomenkielisen version varhaisimmasta äänitteestä tai nuotista, vai olisiko kuitenkin kyse itse sävelmän alkuperästä.
My Bonnie lies over the ocean on vanha skotlantilainen sävelmä, mahdollisesti 1700-luvulta peräinen. Suomenkieliset sanat sävelmään kirjoitti Maija Konttinen. Vanhin löytämäni nuottijulkaisu, jossa tämä Konttisen käännös esintyy, on vuonna 1917 julkaistu Kansakoulun uusi laulukirja (Otava, toimittanut Paula af Heurlin). Tämän jälkeen laulu on julkaistu kymmenissä eri kokoelmissa.
Vanhin laulun äänite näyttää olevan paljon nuorempi julkaisu eli Georg Malmsténin albumi Georg Malmsen merellä (FInnlevy 1971).
Heikki Poroila
Tässä muutamia linkkejä Jorma Kurvisesta kertoville sivuille:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kurvinenjorma.shtml
http://lyyra.kempele.fi/pv/kurvinen/kurvinen.html
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/kurvinen.html
http://www.lukukeskus.fi/nuoret/kansiot/kirjailijat/Kurvinen_tuntee_koi…
Ehkä olet jo tutustunutkin näihin linkkeihin, sekä kirjailijasta kertoviin kirjoihin, joita ovat mm. seuraavat:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3/toim. Loivamaa; Kotimaisia sotakirjailijoita/toim. Nevaluoma; Kotimaisia nykykertojia/toim.Aarnio, Loivamaa; Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän ja Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjalijoita 4/toim. Blinnikka, Vaijärvi
Kyseisissä tietolähteistä ei aina löydy vastauksia juuri Sinua...
Tietoa Kirsi Kunnaksen tuotannosta ja hänen saamistaan kirjallisuuspalkinnoista löytyy useistakin teoksista, mm. teoksista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (2001) ja Pekka Tarkan Suomalaisia nykykirjailijoita (1989). Hänestä on tehty myös dokumenttielokuva sarjaan Kirjailijakuvia (n:o 3, Kirsi Kunnas 1989). Kirjat ja video ovat lainattavissa useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kannattaa katsoa myös Helsingin kaupunginkirjaston tekemää Sanojen aika -tietokantaa, josta löytyy kirjailijoiden henkilö- ja tuotantotietojen lisäksi myös tekstinpätkiä, viitteitä arvosteluihin ja muihin lähteisiin sekä linkki käännöstietokantaan. Sanojen aika löytyy helpoimmin Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuilta (www.lib.hel.fi/), josta on...
Suomalaisten rahojen, mitalien ja kunniamerkkien historiaan voit tutustua Suomen kansallismuseon Rahakammiossa. Kansallismuseon verkkosivuilta http://www.nba.fi/fi/skm en kuitenkaan löytänyt kuvia setelistä.
Rahakammiossa on käsikirjasto, joka sisältää lähes kaikki Suomessa ja Ruotsissa julkaistut numismaattiset kirjat. Rahakammiossa on myös vanhaa kirjallisuutta, mm. 1600- ja 1700-luvuilla julkaistuja kuvateoksia rahoista ja mitaleista. Käynti rahakammion käsikirjastossa varmaankin kannattaisi. Kirjasto on yleisön käytettävissä virka-aikana, mutta asiasta pyydetään sopimaan etukäteen Museoviraston kirjaston kanssa.
Kysymäsi kirja voisi olla Kornei Tsukovskin Tohtori Kipula.
Kirjassa tohtori Kipulan mukana Afrikkaan matkustaa liuta eläimiä mm. porsas, koira, papukaija, lehmä, pöllö ja krokotiili. Afrikassa joukko tapaa myös kaksipäisen eläimen ( ei siis yksisarvista).
Kirjan saatavuuden voit tarkistaa HelMet-aineistohausta,http://www.helmet.fi .
Jos tämä ei ole kaipaamasi kirja, muistaisitko koska olet kirjaa lukenut ja hieman lisää yksityiskohtia.
