Japanin kielen kirjaimista ja kirjoittamisesta löytyy suomenkielellä esimerkiksi seuraava sivusto:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Japanin_kirjoitusj%C3%A4rjestelm%C3%A4
Kannattaa asentaa japanilainen kirjaimisto että näkee merkit oikein.
Vastaavaa suomenkielistä sivustoa en löytänyt
Tässä vielä muutama linkki kiinan kielestä kertoville englanninkielisille sivuille:
http://acc6.its.brooklyn.cuny.edu/~phalsall/texts/chinlng2.html
http://www.chinalanguage.com/
http://www.mandarintools.com/
Kysy kirjastohoitajalta -palstalla on aikaisemminkin vastattu kysymykseen kiinalaisista kirjaimista (aakkosista). Arkistosta voi etsiä valmista vastausta erilaisiin kysymyksiin asiasanan, hakusanojen tai fraasien avulla. Arkiston osoite on: http://www....
Henna on kutsumamuoto Johannasta ja myös Helenasta. Myös Henriikka ja Henrietta ovat Hennan kantamuotoja. Nimien alkuperistä kertovat mm. teokset Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999) ja Kustaa Vilkuna, Etunimet (1996). Lisää löydät esim. Riihimäen kirjaston verkkokirjastosta asiasanalla etunimet.
http://194.137.230.34:8005/Intro?formid=find2
Sana henna puolestaan tarkoittaa Afrikassa ja Aasiassa kasvavaa hennapensasta, jonka versoista saadaan hiustenkin värjäykseen sopivaa väriainetta. Suomalaisen etunimen merkitykseen tällä ei kuitenkaan ole yhteyttä.
Suurpetomme-kirjaan (Articmedia, 1999) sisältyvässä artikkelissaan Karhun talviuni Raimo Hissa toteaa ykskantaan: "Vaipumatta talviuneen karhu ei selviäisi lumisesta kaudesta. On vaikea kuvitella karhun löytävän talvella riittävästi syötävää lumen kattamasta maastosta."
Vaikka karhu periaatteessa on kaikkiruokainen, se on sekaravinnonsyöjä, jonka ravinnosta noin 70% on muuta kuin lihaa. Susi on taas pääasiassa elävän riistan pyytäjä ja syöjä. Suden käyttämää ravintoa on saatavilla ympäri vuoden, toisin kuin karhun suosimia marjoja, sieniä, viljaa, pähkinöitä, lehtiä ja silmuja. Vielä kevätkin on karhulle ravinnon saannin kannalta ankeaa aikaa. Tuolloin ravinto koostuu varsin niukoista saatavilla olevista lähteistä, muurahaisista,...
Tämä katkelma löytyy selityksineen kouluikäisten nykyperinnettä käsittelevästä kirjasta: Virtanen, Leea: Antti pantti pakana (WSOY, 1970). Kirjassa (s.111-112 kerrotaan: "Merja istui puussa tutti suussa nenä räässä järki jäässä potta päässä." Tätä lorua Leea Virtanen kutsuu kiusoitteluloruksi. Kiusoittelun kohteen nimi vaihdetaan tilanteen mukaan. Usein näihin loruihin liittyy myös nimenvääntely. Esim. "Ismo pismo pakana istuu oven takana, tutti suussa..."
Nämä lastenperinteeseen kuuluvat lorut ovat suullista kansanperinnettä, jota lapset käyttävät kaveripiireissä ja ne voivat esiintyä hyvinkin erilaisina muunnoksina ajasta ja paikasta riippuen.
Tätä Leea Virtasen kirjaa voit kysyä lähimmästä kirjastosta.
Alla olevista löytyy lauluja ja leikkejä vauvoille. Vanhimmissa musiikki on vain kaseteilla, ja Ystäväni, tuttavani -kirjaan ei kuulu äänitettä.
- Meidän muksun laulut ja leikit / [koonneet ja toimittaneet] Ritva Ollaranta, Maija Simojoki (1994, kirja + kasetti)
- Vauvojen laulut / toimittajat Marja Hongisto-Åberg, Elina Viitaila-Pulkkinen (1990, kirja + kasetti)
- Vauvojen laulun aika / [koonneet ja toimittaneet] Eve Alho, Hilkka Hautsalo, Soili Perkiö (1994, kirja + cd)
- Ystäväni, tuttavani: laululeikkejä lapsille / toimittanut Niina Bell (2006)
- Kas metsämökin ikkuna: laululeikkejä lapsille / toimittanut Niina Bell (2010, kirja + cd)
Loruja ja loruleikkejä vauvoille löytyy ainakin näistä kirjoista:
- Silkkipaperitaivas:...
Teoksista: Heikkilä, Taina, Saippuasta nykyaikaisiin pesuaineisiin (useassa pääkaupunkiseudun yleisen kirjaston kokoelmassa) sekä Coss, Melinda, The handmade soap book (ainakin Kauniaisten kirjaston kokoelmassa) löytyy tietoa saippuan kotivalmistuksesta. Suomenkielinen teos on meillä Kannelmäen kirjastossa Helsingissä paikalla, mutta lipeä näyttäisi olevan yksi tarveaine.
Lisäksi joissakin aikakauslehdissä on asiaa käsitelty, esim. "Suomen luonto"
vuodelta 1997,numerossa 8, sivulla 52. (Artikkelin nimi: "Kotitekoista saippuaa")
Lisäksi aikakauslehti "Koti" vuodelta 1992 numerossa 10, sivuilla 44-45, "Tehdään saippuaa kotikonstein". Tässä artikkelissa on saippuan teko-ohje.
Ottakaa yhteyttä omaan kirjastoonne jos esim. kaukolainaus on...
Tilastokeskuksen Ajankäyttötutkimuksessa (2009) on selvitetty, miten paljon aikaa on käytetty lukemiseen vapaa-aikana. Kirjojen lukeminen on 1990-luvun alusta vähentynyt, tosin viimeisen 10 vuoden aikana ei lukemisessa ole tapahtunut suuria muutoksia. Lukeminen on edelleen yksi suomalaisten yleisimmistä harrastuksista; 75 prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä oli lukenut jonkin kirjan ajankäyttötutkimusta edeltäneen vuoden aikana. 1990-luvun alussa 82 prosenttia oli lukenut jonkin kirjan.
Alle puolet (46 %) 10 vuotta täyttäneestä väestöstä lukee kirjoja vähintään kerran viikossa. 10–14-vuotiaat lukevat kirjoja useimmin; 63 prosenttia luki kirjoja vähintään kerran viikossa, neljännes päivittäin. Ylemmät toimihenkilöt ja...
Tässä olisi oppikirjoja (osassa on myös kasetteja) asiakaspalveluun ruotsiksi:
1) Bauters, Anneli: Profil. Kombi
WSOY, 1999
Aikuisopiskelijoille suunnattu kirja asiakaspalveluun ja vuorovaikutukseen.
svenska, suomi
2)Bauters, Anneli: Profil: Kombi
WSOY, 1999
Tarkoitettu edistyneille.
3 kasettia + oppikirja.
suomi, svenska
3)Bauters, Anneli: Kontor & service (WSOY, 2000)
Aikuisopiskelijalle suunniteltu ruotsin kielen kurssi, joka keskittyy työelämän kontakteihin asiakas- ja toimistopalvelutehtävissä. Keskitaso.
oppikirja, 2 äänikasettia
suomi, svenska
4)Korpela, Nina: Väl mött på hotellet
Edita, 1998
Kirja suunnattu asiakaspalveluun hotellissa ruotsin kielellä.
svenska, suomi
Asiakaspalveluun englanniksi löytyisi sopiva video:
1) At...
Sanna on puhuttelumuoto nimistä Aleksandra, Sandra ja Susanna. Nimen merkitys on siis sama kuin näiden kolmen nimen.
Aleksandra on nimen Aleksanteri naispuolinen vastine. Merkitys kreikaksi on puolustajatar, suojelijatar. Sandra on lyhentymä Aleksandrasta.
Susannan merkitys on hepreaksi lilja. Raamatun Susanna on yksi Jeesusta palvelevista naisista.
Sanna on ollut suomenkielisessä almanakassa vuodesta 1929 lähtien.
Lähteet (ja lisätietoja):
Kustaa Vilkuna: Etunimet
Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat
Suomen tilastollisen vuosikirjan 2012 mukaan Suomen alueesta oli 1.1.2012
maata 303 893 neliökilometriä
makeaa vettä 34 539 neliökilometriä
merivettä 52 471 neliökilometriä
yhteensä 390 903 neliökilometriä
Vastaavia kaiketi virallisiksi katsottavia lukuja löytyy myös Norjan tilastollisesta vuosikirjasta
http://www.ssb.no/a/aarbok/kart/i.html
ja Norjan karttalaitoksen sivulta
http://www.statkart.no/Kunnskap/Fakta-om-Norge/Sjoarealer/Sjoomrader/
Vertailu on kuitenkin ongelmallinen, koska Norjalle kuuluu laajoja etäisiä alueita (esim. Huippuvuoret, Jan Mayen). Toisaalta merirajoista näyttää olevan erilaisia linjauksia. Olettaisin, että verrannollisin Suomen yllä mainituille luvuille on grunnlinjen rajaama alue ("Grunnlinja består av...
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja kertoo Anne -nimestä seuraavaa: Annan rinnakkaismuoto, suosittu erityisesti englantilaisella kielialueella. Suomen almanakassa 9.12. v:sta 1973, samana päivänä ruotsinkielisessä almanakassamme. Mainitaan myös Suomen ortodoksisessa kalenterissa viittauksella Annaan.
(Anna, kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, armo)
Lydia (kreik. vähä-aasialaisesta Lydian maakunnasta syntyisin oleva), rinnakkaismuoto useissa kielissä Lidia, Uuden testamentin mukaan ensimmäinen apostoli Paavalin kastama eurooppalainen kristitty, purppurakauppias Lydian maakunnan Tyatirasta, joka asui Filippissä Makedoniassa (Apt. 16:13-15, 40). Katolisessa kirkossa häntä on muistettu 3.8. Suomen almanakassa nimi on ollut 23.5. v...
Helppolukuisia englanninkielisiä kirjoja löytyy paljonkin eri kirjastoista. Suurin osa helppolukuisista kirjoista on ala-asteikäisille suunnattuja, mutta nuortenkirjojakin löytyy jonkin verran, esimerkiksi Graffix- ja Surfers -sarjojen kirjat tai Mary Hooperin kirjoittama Letters to Liz -sarja.
Nuortenlehtiäkin löytyy, esimerkiksi Tikkurilan kirjaston lastenosastolta: J-14, Sugar, White dwarf, Dragon ja Seventeen. Lehtien uusimpia numeroita voi lukea vain kirjastossa, mutta vanhempia lainattavia numeroita voi myös tilata kirjastosta toiseen.
Voit katsoa, mitä nuortenlehtiä pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy klikkaamalla tätä linkkiä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=nuortenlehdet&m=9&l=eng&Da=&Db…
Helppolukuisia...
Tämä on todella laaja kysymys, sillä nykykirjallisuudesta on hyvin vaikea sanoa mitään kokonaisuutena. Kirjallisuus on nykyään hyvin pirstoutunutta, eikä siitä ole kovin helppoa löytää mitään kokonaisuutta tai edes sen osia kuvaavia määritelmiä, toisin kuin vaikkapa 1800-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta. Nykykirjallisuuteen kuuluvat niin arkirealistinen proosa kuin kuvitteellisissa sfääreissä liikkuvat fantasia- tai tieteiskirjat, niin kokeelliset runot kuin perinteiset arvoitusdekkaritkin.
Nykykirjallisuuden monia muotoja voi tutkia vaikkapa kaksiosaisesta teoksesta ”Suomen nykykirjallisuus 1–2” (SKS, 2013). Sitä voi pitää jonkinlaisena yleisesityksenä aiheesta, vaikka tuskin sekään pystyy täydellisesti tavoittamaan nykykirjallisuuden...
Sananlaskututkija, tietokirjailija Outi Lauhakangas on kommentoinut Ylen haastattelussa Jokisen eväiden alkuperää seuraavasti:
"Kuten Ellusta [Ellun kanoista] on Jokisestakin tarina poikineen. Lauhakangas sanoo, että on mahdotonta tietää, mikä tarinoista on juuri se, joka on sanonnan synnyttänyt. Erään version mukaan Jokinen oli töissä konepajalla ja työkaveri teki jäynät puristamalla Jokisen eväslaukun prässillä littanaksi levyksi.
– Yhden tarinan mukaan tukkikämpällä Jokinen otti ainoan eväänsä, kuivan leivänkannikan, esiin pöydälle. Toinen siirsi leipää ja piruili, että nuo Jokisen evväät ovat aina niin levvällään…"
Lähtökohtaisesti en suosittelisi Murha.infoa ensisijaiseksi tiedonhaun lähteeksi, mutta manittakoon tässä yksi siellä...
Minja on uudismuodoste samalla tavalla kuin nimet Sonja, Renja, Ninja, Sanja, Tonja, Pinja. Se voi olla myös nimen Vilhelmiina muunnos. Vilhelmiina (Wilhelmina, Wilhelmiina) on muinaisaksan Wilhelmin sisarnimi (Vilhelmille kuuluva, mahtava suojelija). Suosittu monissa kielissä, runsaasti muunnoksia, esim. saksan Elma, Minna, Mina, Wilma, Wilhelma, engl. Minnie, Willie...USA:ssa suosittu asu on Vilma. Suomessa lisäksi Mimmi, Miina,Helmiina, Helmi, Vilmiina, Elmiina, Miili, Miia.
Eveliina on alkuaan Evelyn, joka oli muunnettu kelttien nimestä Aibhlin (ystävällinen, herttainen, miellyttävä), tai se saattoi ola peräisin myös germaanien Avi-nimen hellittelymuodosta Avelina, jonka latinalainen muunnos on Eveline. Englannin Evelina, Evelyn sekä...
Tuntematonta sotilasta käsitellään esim. teoksessa Väinö Linna, toisen tasavallan kirjailija (1980). Tämän mukaan ainoastaan alikersantti Lahtinen oli poliittisesti ja ideologisesti tietoinen. Toisaalta taas mainitaan, että kirjailija itse voidaan samastaa yhtä hyvin Lahtiseen kuin Rokkaan tai Koskelaan. Tuntemattomaan sotilaaseen liittyviä kysymyksiä on esitetty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta sivustolla. Aiemmat vastaukset löytyvät arkistosta esim. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=a41a… .
Myös johtamiskirjoissa vertaillaan Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmoja. Tom Lundberg kuvaa teoksessaan,Tuntematon sotilas ja johtamisen taito, Lahtista neuvonantajaksi ts. itsenäinen, kokonaisuuksia...
Tässä muutamia ehdotuksia kirjoista, jotka käsittelevät tai sivuavat kysymääsi aihetta. Teokset löytyvät Hämeenlinnan seudun kirjastoista tai verkkojulkaisuina.
Voit tarkistaa Hämeenlinnan verkkokirjastosta, onko kirjaa hyllyssä. http://hameenlinna.kirjas.to
Holkeri-Rinkinen, Liisa
Aikuinen ja lapsi vuorovaikutusta rakentamassa : diskurssianalyyttinen tutkimus päiväkodin arjesta / Liisa Holkeri-Rinkinen. - Tampere : Tampere University Press : Taju [jakaja], 2009 Myös verkkojulkaisuna ISBN 978-951-44-7692-1 (PDF) http://acta.uta.fi/teos.php?id=11201
Asiasanat: vuorovaikutus : aikuiset : lapset ; sosiaalinen vuorovaikutus : päiväkodit ; identiteetti : lapset ; diskurssianalyysi : varhaiskasvatus
Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten...
Jade tarkoittaa jade-nimistä jalokiveä.
http://www.harmoniahuone.com/shop/product.php?
http://www.geocities.com/vamppu/Kivet.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jade
productid=127&cat=44&page=3
http://www.gemstone.org/gem-by-gem/english/jade.html
Adele on ranskalainen lyhentymä Adelheidista, joka on saksalainen nimi ja tarkoittaa jalosäätyistä tai jalomielistä kaunotarta. Adelheid on useiden saksalaisten ja ranskalaisten pyhimysten nimi.
Lähde:
Pentti Lempiäinen
Suuri etunimikirja
