Jos kirjasto tarjoaa asiakkaiden käyttöön langattomia WLAN internet-yhteyksiä, he voivat sen avulla luoda yhteyden internetiin omalta tietokoneeltaan kirjastossa. Tämä on mahdollista kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Tietokoneeseen tulee olla asennettuna langaton verkkokortti. Käyttöön tarvitaan Helsingin kaupunginkirjaston kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Verkkoon mahtuu kyllä mukaan. Ks. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/wlan/
Tarkempia ohjeita yhteyden käytöstä löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/bfe28c67-91f9-49f9-b5df-aecdcf3c3258.aspx
Helsingin ja Turun pääkirjastojen tiedot löytyvät kyseisten kaupunginkirjastojen sivuilta. Helsingin tilastot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/ce176615-bdc9-4516-ab6b-2211390c2d66.aspx ja Turun osoitteesta http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=6838. Vuonna 2009 Helsingissä Pasilan pääkirjaston kokoelmissa oli kirjoja 341 644 (mukaan lukien HelMet-kirjavarasto, 184 212 kirjaa) ja Turun pääkirjastossa 458 424 (mukaan lukien varasto, 101 951 kirjaa). Helsingin aika matalilta tuntuviin lukuihin vaikuttanee se, että Helsingissä on useita isoja kirjastoja, kuten Itäkeskuksen kirjasto 101 248 kirjan kokoelmalla ja entinen pääkirjasto Rikhardinkadun kirjasto 96 856 kirjallaan. HelMet-kirjavarasto on Helsingin, Espoon,...
Suomenkielisistä matkaoppaista ainakin Näe ja koe -sarjan Espanja (Tammi, 2009) käsittelee mainitsemiasi alueita. Englanninkielisistä löytyy Lonely planet -sarjan Spain (2009) sekä Back roads Spain (Dorling Kindersley, 2010), joka käsittelee nimenomaan automatkailua Espanjassa.
Espanjan historiasta kertovat esim. Juan Lalagunan Matkaopas historiaan : Espanja (UniPress, 2010), Antony Beevorin Taistelu Espanjasta : Espanjan sisällissota 1936-1939 (WSOY, 2006) ja Jorma Multasen Suomalaisena Espanjan sisällissodassa (K&T Design, 2010). Kirjeenvaihtajana Espanjassa vuosina 1988-1991 toiminut Markku Saksa on kirjoittanut Espanjan arkipäivästä ja oloista kirjan Don Quijoten maassa : reportaasi Espanjasta (WSOY 1992).
Kaunokirjallisuuden...
”Suomen kuvalehden” vuosikerta 1933 löytyy Pasilan kirjavarastosta, josta sen saa luettavaksi Pasilan kirjaston tiloissa. Artikkelin voi halutessaan kopioida tai skannata omaan käyttöön. Pasilan kirjaston lehtialueen kopiokoneella skannaaminen onnistuu varsin helposti ja nopeasti suoraan muistitikulle pdf-muodossa. Koska lehdet ovat käsikirjastoaineistoa, niitä ei valitettavasti voi saada tilattua toiseen kirjastoon.
Saat vuosikerran luettavaksesi pyytämällä sitä Pasilan kirjaston asiakaspalvelutiskiltä. Vuosikerta tulee varastosta muutamassa minuutissa kirjahissillä. Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/ ja tarkempi saapumisohje osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/af9da34a-...
Hintatietoja löytyy esim. kirjasta "Suomen rahat arviohintoineen 2008". Lisäksi Suomen Numismaatikkoliitto on kustantanut arviohinnaston "Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2013". Molempia kirjoja löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Suomen Numismaattinen Yhdistys tarjoaa arviointipalveluja: http://www.snynumis.fi/.
Yksi ehdokas kaivatuksi runoksi voisi olla Oiva Paloheimon Hautausmaalla, jossa vanha lehtori ja Kuolema kulkevat hautausmaalla ja keskustelevat kukista: "Iltamyöhällä vielä kulki ja kyykisteli / hautausmaalla kaksi kumaraselkäistä vanhaa. / Yhä enemmän lämmenneinä / he haasteli innostuneesti / kukkasten elämästä."
Suomen runottareen valittujen Paloheimon runojen joukossa tätä tosin ei ole.
Pääkaupunkiseudn kaupunginkirjastojen järjestelmässä et valitettavasti voi selailla tietojasi kotoa käsin. Voin vain suositella, että keräät lainauskuitit kotona sellaiseen paikkaan mistä ne on helppo tarkistaa.
Tietyn teoksen eräpäivää voi Internetin kautta (http://www.libplussa.fi/) parhaassakin tapauksessa vain arvailla kirjan saatavuustiedoista. Samaa teosta on nimittäin kirjastossa monia kappaleita ja samasta teoksesta voi olla useita painoksia.
Erittäin hyvä aloituspaikka mitä tahansa maaesitelmää ajatellen on Helsingin kaupunginkirjaston MCL eli monikulttuurinen kirjasto osoitteessa http://www.lib.hel.fi/mcl/index-fin.html Maailma infon sivuilta löytyy monipuolista tietoa eri maista, mm. yleistietoa, taidetta, kulttuuria sekä uutisia, mediaa ja artikkeleita. Sinun kannattaa ottaa myös yhteyttä Suomi-Itävalta yhdistykseen osoitteessa
Vuorimieh. puistotie 4 D, puh. (09) 666892.
Kirjallisuutta (kaikki nämä kirjat löytyvät Plussa-tietokannasta):
Allen (toim.). 2000. Austria & Switzerland 2000. ISBN 0-333-77983-5.
Sadie (toim.) 2000. Mozart and his operas. ISBN 0-333-79019-7.
Rice, Christopher. 2000. Essential Austria. ISBN 0-7495-2295-x.
Baedeker's Austria. 2000. ISBN 0-7495-...
Ilman perillisiä ja testamettiä kuolleen omaisuus menee valtiolle. Valtionkonttorin sivut kertovat näin:
"Jos kuolleella henkilöllä ei ole perillisiä, eikä hän ole tehnyt testamenttia, hänen omaisuutensa menee perintönä valtiolle. Valtiolle meneviä kuolinpesiä hoitaa Valtiokonttori.
Jos perillisittä kuollut henkilö on tehnyt testamentin, omaisuus jaetaan testamentin mukaisesti. Tällöin testamentti on annettava tiedoksi Valtiokonttorille.
Valtiokonttori saa vuosittain tiedon noin 600:sta perillisittä kuolleesta henkilöstä, mikä on noin yksi prosentti kuolleiden määrästä. Ilman perillisiä kuolleista noin 60 prosenttia on tehnyt testamentin."
Perillisiä voi löytyä kauempaakin suvusta. Taloustaito.fi neuvoo näin: "
Perimysjärjestys...
Moppe Craverin kirja "Mitä jokaisen koiran tulee tietää isäntänsä..." kuuluu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Lisäksi löytyy kirja "Mitä jokaisen koiran tulisi tietää isännän valinnasta" / Olli Haikka. Kirjojen saatavuustiedot selviää pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Turun kaupunginkirjastosta ei löydy Hugo Lundahlin eikä Hugo Soivaaran teoksia. Suomen kansallisbibliografian mukaan on olemassa seuraava teos: Soivaara, Hugo E.: Kun herra Töperöstä tuli onnellinen : yksinäytöksinen iloittelu (Helsinki : Tammi, 1945) ja se kuuluu sarjaan Tammen näytelmiä, osa 10. Muita teoksia ei löydy Hugo Soivaaran nimellä eikä Hugo Lundahlin nimellä.
Tätä näytelmää voi kuitenkin kaukolainata, sitä on saatavana ainakin Tampereen ja Oulun kaupunginkirjastoissa. Kaukolainaus on maksullista, lisätietoja löydät kirjaston kotisivulta hakemistosta kohdasta kaukopalvelu http://www.turku.fi/kirjasto/
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy seuraavaa Carl Barksista:
- Ankkalinnan pamaus Nro 1 (1999) luokka 86.13
- Carl Barks: ankkamaestro (1996) 86.53 VIDEO
- Eronen: Carl Barks' surviving comic book art (1994) 86.13
- Maailman hauskin kuvasarjalehti : Aku Ankka -lehti 50 vuotta
(2001) 86.13
- Sjöblom: Carl BArks ja hänen tuotantonsa (1992) 01.58
Internetistä löytyy myös tietoa, esim.
http://www.akuankka.fi/lukemista/kaakkysyttya/taiteilijat/?d=5036
Hitaus kuuluu ilmeisesti samaan sanapesyeeseen kuin hidas.
Hidas on selitetty hyvin vanhaksi germaaniseksi lainaksi. Suomen kirjakielessä hidas on esiintynyt Uppsalan evankeliumikirjasta ja Agricolasta alkaen.
Etymologioista saa tietoa esim. seuraavista etymologisista sanakirjoista:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. -
1 - 3[Ulla-Maija Kulonen, päätoimittaja ... et al.]
Julkaistu: Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
1992 - 2000.
Häkkinen, Kaisa
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2004. - 1633 s. : kartt.
Leena Landerista löytyy tietoa esimerkiksi suomalaisten kirjastojen ylläpitämästä kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317596284036
Ylen Elävästä arkistosta löytyy myös radiodokumentti, Miten minusta tuli minä, Leena Lander: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/03/09/miten-minusta-tuli-mina-leena-…
Ja Yle Areenasta löytyy Landerista televisiodokumentti Ammatti: kirjailija -sarjassa: https://areena.yle.fi/1-2096015
Myös googlaamalla kirjailijan nimellä löytyy paljon erilaisia haastatteluja jne.
Perinteisemmässä painetussa muodossa Leena Landerista löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykirjailijoita 1-2, BTJ Kirjastopalvelu, 2003 sekä Miten kirjani ovat syntyneet...
Helmet-aineistohaun kautta voi tarkistaa, mitä tällä hetkellä on lainassa. Tietosuojan vuoksi tietoa vanhoista lainoista ei valitettavasti ole saatavilla.
Jos Sinulla on jokin aavistus lukemastasi kirjasta, Helmet-aineistohausta voi olla apua - erityisesti kirjojen asiasanoista. Myös kirjastojen henkilökunnalla on valtavat määrät tietoa, pienikin vihje voi riittää kirjan tunnistamiseen.
Rakkauden jälkeen löytyy monesta eri nuottikokoelmasta:
• Suomipopin helmiä, 2003
• Uusi kultainen laulukirja, 2000
• Suomalaisen laulukirja, 1997
• Kauneimmat rakkauslaulut, 1993 (3.p. 2004)
• Hyvin menee kuitenkin,1990
• Suuri toivelaukirja 9 , 1991
Lumia-nimi voisi olla perua latinakielen sanasta lumen, joka tarkoittaa valoa, mutta Suomessa voi helposti liittää myös lumi-sanaan. (Lähde: Nummelin & Teerijoki: Osma, Ranja, Vilmiina,2003.)
Janette on englantilainen muoto Johannasta. Johanna on sisarnimi Johannekselle, joka tarkoittaa hepreankielisenä "Jahve on armollinen". Nimi on tuttu Raamatusta.
Aurora tarkoittaa kreikankielellä aamuruskoa. (Lähde:Vilkuna: Etunimet, 2005)
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mm. seuraavat teokset, jotka sisältävät tietoa jalkajousesta:
Hyytinen Timo, Arma fennica 4 : Suuri jousikirja (1990)
Aaltonen Turkka, Vanhat hyvät erätaidot (1997)
Fadala Sam, Traditional archery (1999)
Virta Veikko, Jousen ja jänteen valmistus ja huolto (1995)
Ase miestä myöten : näyttely Turun linnassa (2005)
Wilkinson-Lathman Robert, Phaidon guide to antique weapons and armour (1981)
Crossbows (1987)
Wills Chuck, Maailman aseet : kivikirveestä konepistooliin (2007)
Virtanen Matti, Vanhoja aseita Suomen metsästysmuseon kokoelmista (1994)
Hyytinen Timo, Metsästäjän asekirja (2001)
Turun maakuntamuseon käsikirjaston kokoelmasta löytyy seuraavat jalkajousta käsittelevät teokset:
Soar, Hugh D.H.,...
Olisiko kyseessä kirja Uhri isänmaalle: Mikkelin seudun sankarivainajat Suomen sodissa 1939-1945 / [julkaisija] Mikkelin Seudun Sotaveteraanit. Kirja on ilmestynyt vuonna 1997. Siinä on jokaisesta lyhyet henkilötiedot ja useimmista kuva.
Toinen kirja, joka on ilmestynyt 1990-luvulla on
Minuun sattui... : Mikkelin seudun sotainvalidit kertovat, toimittanut Mikkelin seudun sotainvalidit ry vuodelta 1994.
Netistä löytyy runsaasti eritasoisia ilmaisohjelmia kotisivujen toteuttamiseen. Ohessa muutama suomenkielinen ilmaisohjelma, joissa ”domain” tulee palvelun mukana.
http://www.hostingpalvelu.fi/Verkkotunnukset
https://www.avaa-aava.fi/?gclid=CNGn-ZSzh50CFQ-A3godjVVqbA
http://nettisivu.org/
Mikrobitti- lehti rankkasi oheisen englanninkielisen ilmaisohjelman yhdeksi parhaista websivujen toteuttamiseenhttp://www.evrsoft.com/
Internetistä löytyy lisää englanninkielisiä ilmaisohjelmia
hakusanalla ”websites builder tools".
