1600-luvulla Rooman imperiumi oli jo lakannut, ja eteläisessä Euroopassa elettiin kaupunkivaltioiden aikaa. Euroopassa käytiin uskonsotia ja Rooman paavien valta väheni. Vaikka roomalaiskatolisen kirkon valta Euroopassa pieneni, säilyi katolisuus kuitenkin eteläeuroopalaisena valtakirkkona. Hengenelämässä valistuksen aatteet seurasivat renessanssia. Näistä ja muistakin asioista on lisää tietoa seuraavissa teoksissa:
Lintner, Valerio: Matkaopas historiaan--Italia (useita painoksia
Burckhardt, Jacob: Italian renessanssin sivistys, 1999
Kristinuskon historia 2000 2 - Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan, 1999
Dué, AndreaL: Kristinusko 2000 vuotta, 1998
Euroopan historia , toim. Zetterberg, 1993 |...
Enid Blytonista löytyy tietoa Internetistä mm. sivuilta http://www.blyton.net Kirjastossa sinun kannattaa tutustua kirjailijoita esitteleviin yleisteoksiin kuten esimerkiksi Mervi Kosken vuonna 2000 julkaisemaan teokseen 'Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan' (ISBN 951-692-466-2) ja 'Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita' (toim. Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen, ISBN 951-692-398-4).
Luultavasti Rääkkylään asettautuneet siirtolaiset löytyvät kirjasta 4. Karjalan liiton luettelointitiedoissa kerrotaan:"Osassa 1 Länsi-Suomen alueella asuvat siirtokarjalaiset, osassa 2 etelärannikolla asuvat, osassa 3 kapealla kaistalla Lahden korkeudelta itärajalle saakka asuvat ja osassa 4 koko muualla Suomessa asuvat siirtokarjalaiset.
4-osainen teossarja osoitehakemistoineen sisältää henkilötiedot elämänvaiheineen n. 140000 Karjalasta siirtyneestä henkilöstä." Viides osa on ilmeisesti tuo osoitehakemisto. Linkki Finna-hakutulokseen
Artikkelitietokanta Aleksi antoi hakusanoilla äänikortit-testit kolme viitettä vuodelta 1999:
MikroPC 1999, nro 5: Äänikortteja kolmelle käyttäjäryhmälle; Tietokone 1999, nro 2: PC:stä musiikkistudio; MikroBitti 1999, nro 1: Lisää nopeutta ja kolmiulotteista ääntä - uudistuvat äänikortit.
Helsingissä Pääkirjasto ja Rikhardinkadun kirjasto säilyttävät asianomaisia lehtiä. Alan verkkolehtien www-sivulle pääset esimerkiksi sivulta http://www.lib.hel.fi ja sieltä Lehdet sekä vapaasanahakuun hakusanaksi atk.
Helsingin kaupunginkirjastolla on useita niteitä kirjasta Mäntyneva: Asiakkuudenhallinta WSOY, Helsinki, 2001
Espoon puolelta voit tilata Helsinkiin tai noutaa Espoosta kirjan Greenberg: CRM at the speed of light-capturing and keeping customers in Internet Real Time
Osborne/McGraw-Hill, Berkeley, 2001
Saatavuustietoja voit tarkistella myös internetissä, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteissä Plussa-aineistohaussa, osoitteessa:
http://www.libplussa.fi
Aihetta käsitteleviä tai ainakin sivuavia kirjoja löytyy muutama: Mäkelä, Kaisu: Digitaalinen vesileimaus ja steganografia. Oulun yliopsito 2000, Singh, Simon: Koodikirja: salakirjoitusten historia muinaisesta Egyptistä kvanttikryptografiaan. T 1999, Rajala, Katariina: Teosten suojaamisessa käytettävät tekniset suojakeinot ja niiden sääntely. Suomen tekijänoikeudellinen yhdistys 1998 ja Kerttula, Esa: Tietoverkkojen tietoturva. Edita 1999. Lehtiartikkeleita löytyy myöskin: Lehtimäki, Tapio: Tiedon naamiaiset: steganografia - piilota tietoa kuviin MikroBitti 4/2002, Lehtimäki, Tapio: Enigma - kaaoksen sinetöimä salaisuus: salakirjoituslaite, joka muutti maailman MikroBitti 1/2002, Hämäläinen, Pertti: Voiko salaisuuksiin luottaa? Tietokone 9...
Pääkaupunkiseudun Helmet -tietokannasta löytyi ainakin seuraavat teokset, joissa käsitellään varsin seikkaperäisesti LVI-tekniikkaa yleensä, sekä ilmastointia erityisesti. Voit tarkistaa näiden teosten saattavuutta osoitteesta: http://www.helmet.fi
Voit myös varata haluamaasi aineistoa tämän osoitteen kautta mikäli sinulla on Pääkaupunkiseudun kirjastokortti sekä oma henkilökohtainen salasana. Kummankin voit hankkia mistä tahansa pääkaupunkiseudun yleisestä kirjastosta.
Ilmastointitekniikka. Osa 1= Luftkonditionering = Air conditioning
Helsinki : Suomen standardisoimisliitto, 1992
Ilmastointitekniikka. Osa 2= Luftkonditionering = Air conditioning
Helsinki : Suomen standardisoimisliitto, 1992
Vainio, Martti
Lvi-tekniikka / Martti Vainio,...
Kirjoitat, että olet löytänyt elokuvien nimiä ja näyttelijöitä, mutta et tarkkaa ja monipuolista tietoa mykkäelokuvista.
Tutkiskelin eri teoksia ja huomasin, että samalla kun ne kertovat mykästä elokuvasta, ne myös nivovat tämän yleisen tiedon eri elokuviin. Mm. seuraavissa teoksissa on tehty niin:
Kinosaurus : elokuvafriikin vuosisata / Harto Hänninen (Otava 1997)
Elokuvan historia / Peter von Bagh (Otava 1998)
Eläviksi syntyneet kuvat : suomalaisen elokuvan mykät vuodet 1896-1930 / Kari Uusitalo (Otava 1972)
Teoksessa” Paras elokuvakirja / [toimittanut] Peter von Bagh (WSOY 1995)” on André Bazinin artikkeli ”elokuvan ilmaisukielen kehitys”, jossa hän pohtii mykän elokuvan muotokieltä suhteessa äänielokuvaan.
Roland Barthesin teoksessa...
Tietotekniikan opettamisesta ei todellakaan löydy runsaasti tietoa. Sen sijaan viitteitä verkko- ja etäopetukseen sekä tietokoneavusteiseen opetukseen löytyy runsaasti.
Voit etsiä viitteitä aiheestasi pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-aineistotietokannasta (http://www.helmet.fi) käyttämällä hakusanana tietotekniikka ja yhdistää siihen vaikka seuraavia hakusanoja; aikuiskoulutus, opetus, pedagogiikka, oppimisympäristöt. Toki voit myös itse ideoida lisää hakutermejä, apuna voit käyttää yleistä suomalaista asiasanastoa (http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/). Samoilla hakutermeillä voita hakea myös Helsingin Yliopiston kirjaston aineistotietokannasta Helkasta (http://helka.csc.fi/), jolloin saat aiheestasi myös sellaisia viitteitä,...
Ensisijaisesti neuvoisin kysymään ko. vanhuksilta itseltään.
Lisäksi voisitte kysellä esimerkiksi eri kirjastoista. Uskoisin, että henkilökunnasta ainakin vähän varttuneemmalla väellä on hyviä vinkkejä.
Sinänsähän ikä ei vaikuta lukumieltymyksiin vaan eri ihmisten erilaiset kiinnostuksenkohteet.
Usein, ei suinkaan aina, muistelmat viehättävät vanhempaa lukijaa, onhan hänellä jo perspektiiviä ymmärtää elettyä elämää.
Ette tarkentanut kysymyksessänne sitä, minkä tyyppisestä tilaisuudesta on kyse. Jos toivoisitte hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia juttuja, joihin kuulijat mahdollisesti osallistuisivat, voisi Kirsti Koivulan kirjat olla sopivia. Erityisesti mainitsisin näistä Iltamme iloksi : ikinuorten virikekirjan. Murrejutut ja Suomen heimojen...
Internetin turvalliseen käyttöön kuuluu että joillekin sivustoille pääsy on estetty eli blokattu. Tällaiset suojausohjelmat ovat tarkoitettu suojaamaan lapsia ja nuoria eksymästä väärille tai vahingollisille sivuille.
Jos koulun koneilla tietyt www-sivut on blokattu tämä estotoimenpide on tehty tietoisesti koulun verkkoviestinnän tietoturvasta vastaavan henkilön toimesta. Useimmissa peruskouluissa koulun koneiden käyttö pelaamiseen lienee kyseenalaista tai kiellettyä.
Totuus vai tehtävä -kirjalle ei ole tiettävästi tulossa jatkoa. Annika Thorin muita suomennettuja nuortenkirjoja ovat: Saari meren keskellä, Lumpeenkukkalampi ja Meren syvyyksissä. Nämä toisen maailmansodan aikaan sijoittuvat historialliset romaanit kertovat sodan vuoksi Itävallasta Ruotsiin muuttavista kahdesta juutalaissisaruksesta.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (2004) kertoo, että Mitja on Suomen ortodoksisessa kalenterissa mainittu Demetrioksen eli Diitrin venäläinen kutsumamuoto. Lisäksi Mitjan lähtökohtana voi olla Mikael. Demetrios-nimen
pitkähkö selitys löytyy tästä Lempiäisen kirjasta.
Ortodoksinen kalenteri löytyy http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm
Jarmo Leppiniemen ja Tapani Kykkäsen kirjasta Kirjanpito, tilinpäätös ja tilinpäätöksen tulkinta on tullut 5. uudistettu painos vuonna 2007. Samoin Soile Tompurin kirjasta Kehittyvä kirjanpitotaito on tullut uusi painos 2007. Nämä uudet painokset eivät vielä ole Oulun kaupunginkirjastossa lainattavissa.
Oletan, että etsit lauluja nuotteina? Jos käytät HelMet-verkkokirjastoa, valitse etusivulta kohta "Tarkenna hakua". Valitse pudotusvalikosta aineistolajiksi Nuotti ja kirjoita hakukenttään haluamasi hakusanat, esim. Rahmaninov op4. Opusnumeroitahan voi mainiosti käyttää hakutermeinä, kunhan huomaa sen, että luetteloinnissa käytetään kirjoitustapaa "op4", siis ilman pistettä ja ilman välilyöntiä.
Kaikki mainitsemasi opukset näyttävät löytyvän esim. seuraavasta nuottijulkaisusta: http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xrahmaninov+op4&searchscope=9&m=7&l…
Turun yliopiston historian laitoksella on laadittu opas, jossa neuvotaan lähdeluettelon laadinnassa. Siinä on äänitteiden kohdalla käytetty esimerkkeinä musiikkiäänitettä ja puhe-esitystä. C-kaseteilla olevat haastattelut kannattaisikin ehkä merkitä lähdeluetteloon haastattelujen tapaan. Seikkaperäinen ohje ja muutakin hyödyllistä tietoa lähdeluettelon laatimisesta löytyy täältä:
http://vanha.hum.utu.fi/historia/prose/lahde.html
Tätä ohjetta kannattaa noudattaa soveltuvin osin, mutta yksinkertaisempikin merkintätapa käy. Ohjeet tähän löytyvät esim. tältä Turun yliopiston sivulta: http://media.utu.fi/lahde.html
Le Rosier de Madame Husson -novelli on suomennettu kahdellakin nimellä: Rouva Hussonin mallipoika ja Rouva Hussonin ruusupoika. Edelliseen nimeen ovat päätyneet kääntäjät Reino Hakamies ja Sulamit Reenpää ja sillä novelli on julkaistu ainakin seuraavissa Maupassantin novellikokoelmissa: Valitut novellit (WSOY 2000); Koru ja muita novelleja (1980); Novelleja (Otava 1974); Valitut novellit (WSOY 1960). Ruusupoika-nimeä ovat puolestaan käyttäneet suomentajat Elina Hytönen ja Katri Ingman kokoelmassa Maupassantin parhaat (Tammi 1964).
