Kirjastojen kotisivuilta löytyy tietoa näyttelytiloista. Kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjastoon, johon toivoo saavansa näyttelynsä esille. Kirjastojen kotisivut löytyvät listattuna Kirjastot.fi-sivustosta, Kirjastot-kanavalta. Helsingin kaupunginkirjaston näyttelytiloista löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/9cf164d0-164c-4912-841b-45ceeb89ae71.aspx .
Aleksi artikkelitietokannasta löytyi hakusanalla Høeg, Peter tieto seuraavista artikkeleista. Näitä artikkeleja voit tiedustella HelMet-kirjastoista.
1. Kuka karkottaisi pimeyden? : Hämeenlinnan Miniteatteri tarttui Peter Høegin tekstiin Saikkonen, Ulla Lapsen maailma 1999, nro 1, sivu 22-24.
2. Hirveä, silti ihan siisti : Hämeenlinna kauhistelee ja ihastelee Miniteatterin Rajatapauksia-näytelmää Kuusela, Matti AL 1999-04-14.
3. Kirjan maku / Marita Joutjärvi, Suvi Ahola Joutjärvi, Marita Kodin kuvalehti 1995, nro 20, sivu 134-141.
4. Aika on ehkä maisema : miten Peter Høeg kadotti ajan Koskelainen, Jukka Nuori voima 1995, nro 3, sivu 4-6.
5. Som en ljusstråle in i mörkret : om Peter Høegs författarskap Willner, Sven Nya Argus 1994,...
Hei,
valtakunnallisista kirjastotilastoista osoitteesta
http://tilastot.kirjastot.fi pystyy näitä lukuja laskemaan.
Suoraan niitä ei sieltä saa, mutta pienellä jakolaskulla onnistuu!
Suomi sijaitsee lähellä napa-aluetta, mistä johtuu, että veden korkeuden vaihtelu on täällä vähäistä. Suomessa vuorovesi-ilmiö - vuoksen ja luoteen vaihtelu - voidaan havaita selvästi vain Strömman kanavalla, joka erottaa Kemiön saaren mantereesta. Lisää tietoa vuorovesi-ilmiöstä ja siihen vaikuttavista tekijöistä löydät esimerkiksi sivulta
http://www.sarkanniemi.fi/oppimateriaali/tahtiakatemia/maapallo/vuorove…
Sarah Mlynowski on alunperin kanadalainen, syntynyt Montrealissa, mutta asuu nykyään New Yorkissa, Yhdysvalloissa. Hän on 29-vuotias.
Ensimmäisen romaaninsa Mlynowski julkaisi 24-vuotiaana.
Rintsikoita ja luudanvarsia WSOY (2005)kertoo noitaperheesta. 14-vuotias Sarah saa tietää äitinsä ja siskonsa olevan noitia. Sarjan jatko-osa Konnia ja kielareita on ilmestynyt vuonna 2006 WSOY:n kustantamana.
Suomenkielinen kirjaesittely osoitteessa: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-30676-2
Kahvista irtoaa veteen rasvaa, jos se seisoo liian kauan pannussa tai
keittimessä. Tämä rasva antaa kahville eltaantuneen maun.
Kahvikirjassa (Paulig 1997) neuvotaan kaatamaan pannukahvi porojen päältä kuumalla vedellä lämmitettyyn tarjoilukannuun, jotta se ei muutu kirkeräksi.
Lisää tietoja esim. sivulla http://www.moccamaster.fi/hyva_kahvi
Ainakin joitakin opinnäytetöitä löytyy Theseus-fin eli ammattikorkeakoulujen verkkokirjaston kautta:
- Kamera-assistentti : johdatus kamera-assistenttina toimimiseen filmituotannossa Arriflex 16 SR1 kameran kanssa, Ilkka Klemola (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2006)
- "Sehän on ihan palveluammatti" : naisten kokemuksia kuvaajan ja kameramiehen työstä, Hanna Leppikangas (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2006)
- Kuvausryhmän hierarkia, Laura Valoma (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2008)
- Kolmiuloitteinen elokuvaus, Riku Naskali (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2008)
Työt ovat myös verkossa luettavissa:
http://www.theseus.fi/web/guest;jsessionid=0035FDFD320BCE6E95D6DC5E8ED4…
Elokuvaukseen liittyviä teoksia esimerkiksi nämä:
- Asiaa ruudussa : tv-...
SKS:n vuonna 1972 julkaisema Suomen kielen käänteissanakirja luettelee parisataa kata-loppuista verbiä (s. 95-96). Kirjan kokoamisen jälkeen kieleen pesiytyneet uudissanat tästä tietenkin puuttuvat, mutta siitä huolimatta tämä on ehdottomasti kattavin löydettävissä oleva listaus kaivatunlaisista verbeistä.
Espnajan kirjastojärjestelmästä löytyy varsin vähän tietoa suomeksi.
Aleksi-tietokannasta löytyi kaksi Espanjan tieteellisiä kirjastoja käsittelevää artikkelia:
Penkinmerkkausmatkalla Barcelonassa. Julkaisussa: Signum 39(2006) nro. 5 s. 5-8.
Espanjasta mallia kirjastojen laadunhallintaan ja auditointiin.
Julkaisussa: Signum 40(2007): 3, 5-13
Signum on Suomen tieteellisen kirjastoseuran lehti. Voit kysellä lehden saatavuutta lähikirjastosi kautta. Lehteä löytynee ainakin Rovaniemeltä.
Internetissä:
Public Libraries in Spain (vuodelta 1993):
http://www.doc6.es/media/pdfs/articulos/Public_libraries_%20in_spain.pdf
Library marketing in Spain:
http://www.um.es/gtiweb/jgomez/publicaciones/marketinginspainmassisimoy…
http://www.justlanded.com/...
Balalaikan soitonoppaita on kirjastoissamme vain pari tarjolla:
Ekkel, Bibs: Mel Bay's complete balalaika book: a comprehensive guide & tutor. Tämä on nuotti ja soitto-opas. Toinen, vanhempi opas on: Alexander Dorozhkin: Elementary method for the balalaika. Molemmat ovat kaupunginkirjaston musiikkioasatolla, josta voit tehdä hyllyvarauksen verkkokirjastossa, mikäli sinulla on siihen tarvittava salasana kirjastokortin lisäksi, tai käymällä paikan päällä.
Kyseessä on varmaankin Bert Kaempfertin säveltämä laulu Spanish Eyes. Se alkaa sanoilla "Blue Spanish eyes, prettiest eyes in all of Mexico".
Laulu on 1960-luvulta ja sen ovat levyttäneet mm. Al Martino, Engelbert Humperdinck ja Frank Sinatra.
Suomenkielisen version "Silmäsi odottavat minua" levytti v. 1967 Eino Grön.
Vanhoja Avotakka-lehtiä voit käydä lukemassa Pasilan kirjaston lehtialueella. Pasilan kirjastossa on säilytetty Avotakan vanhat numerot vuodesta 1968. Saat tarvitsemasi numerot tai vuosikerrat luettaviksi odottaessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/search~S2*fin/X
Voisiko kyseessä olla Wallin, Marie-Louise, Takku, WSOY 1976, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9ab085e2-4771-4209-9856-9…? Teosta löytyy pääkaupunkiseudun kirjavarastosta, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1578434__Stakku__Orightre…
1600-luvulla Rooman imperiumi oli jo lakannut, ja eteläisessä Euroopassa elettiin kaupunkivaltioiden aikaa. Euroopassa käytiin uskonsotia ja Rooman paavien valta väheni. Vaikka roomalaiskatolisen kirkon valta Euroopassa pieneni, säilyi katolisuus kuitenkin eteläeuroopalaisena valtakirkkona. Hengenelämässä valistuksen aatteet seurasivat renessanssia. Näistä ja muistakin asioista on lisää tietoa seuraavissa teoksissa:
Lintner, Valerio: Matkaopas historiaan--Italia (useita painoksia
Burckhardt, Jacob: Italian renessanssin sivistys, 1999
Kristinuskon historia 2000 2 - Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan, 1999
Dué, AndreaL: Kristinusko 2000 vuotta, 1998
Euroopan historia , toim. Zetterberg, 1993 |...
Sunneva on muotoutunut ruotsalaisen almanakan nimestä Synnöve, joka on alun perin norjalainen muoto nimestä Sunniva. Se on johdettu muinaisiiriläisestä Sunngifasta, joka merkitsee 'auringonlahjaa', 'päivänantia'.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Kustaa Vilkuna, Etunimet
Gerd Heymannin, tuon ikuisen kakkosmiehen, urakehitys näyttää askarruttaneen myös saksalaista mediaa siinä missä Ketun katsojia ympäri maailman. Useimmat löytämäni artikkelit on kirjoitettu Heymannin viimeisen jakson aikoihin, mutta kaikissa näissä kysellään Michael Andelta, olisiko tämä halunnut Ketuksi Ketun paikalle. Vastaus on aina kielteinen. Ande toteaa, ettei ole johtajatyyppiä eikä ole halunnut koko urallaan olla päätähti, koska päärooli kasaa myös suuria paineita näyttelijälle. Esimerkkinä paineista hän mainitsee Leo Kressiä esittäneen Rolf Schimpfin, joka jatkoi nimiosassa kauemmin kuin olisi halunnut, koska koki olevansa vastuussa kollegoistaan. Ande toteaa olleensa aina ennen kaikkea joukkuepelaaja...
Suomessa koulu on alkanut melko pitkään sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta. Alkuvuonna syntyneet ovat siis melkein 8 vuotiaita, kun syyslukukausi loppuu. Osa taas on 6 vuotiaita, kun koulu alkaa. He täyttävät 8 syyslukukauden aikana. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetus
Perusopetuslaki vuodelta 1998 sanoo:"Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta." https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980628#Pidm45237816017040
8.8.2018 YLE uutiset on toimittanut koosteen koulunkäynnistä eri...
Kysymyksessä mainittu Richard Straussin Mozart-kommentti viittaa kaikkiaan neljään eri aariaan. Se sisältyy Sam Morgensternin toimittamaan antologiaan Composers on music:
"In Susanna's garden aria, in Belmonte's and Ferrando's A major and Octavio's G major aria, Eros himself sings in Mozart's melodies, Love in its most beautiful, purest forms speaks to our feelings…" [kursiivi lisätty]
Straussin tarkoittamat neljä aariaa lienevät siis 'Deh, vieni, non tardar' (oopperasta Figaron häät), 'O wie ängstlich, o wie feurig' (Ryöstö seraljista), 'Un'aura amorosa' (Così fan tutte) ja 'Dalla sua pace' (Don Giovanni).
David Cairns, Mozart and his operas
Nicholas Kenyon, The Faber pocket guide to Mozart
Et valitettavasti voi selvittää lainaustilannettasi kotoa käsin. Tietyn teoksen eräpäivää voi Internetin kautta (http://www.libplussa.fi/) parhaassakin tapauksessa vain arvailla. Samaa teosta on nimittäin kirjastossa monia kappaleita ja samasta teoksesta voi olla useita painoksia. Tietosuojan takia myöskään puhelimitse ei voida kertoa mitä aineistoa asiakkaalla on lainassa--pelkkä eräpäivä voidaan kyllä kertoa. Suosittelen, että hankit kirjastosta itsellesi tunnusluvun, ellei sinulla sellaista vielä ole. Sen avulla voit aina kirjastossa pistäytyessäsi katsoa lainaustilanteesi asiakaspäätteeltä, olitpa missä tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen toimipisteessä. Saat tunnusluvun, jos henkilöllisyystodistus ja kirjastokortti...
