Sanaa norata ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta tai urbaanista sanakirjasta, mutta nettikeskustelujen perusteella sitä on ilmeisesti toisinaan käytetty sanan ignoorata lyhempänä muotona. Urbaanissa sanakirjassa ignooraaminen määritellään huomiotta tai omaan arvoonsa jättämiseksi ja se tulee englannin sanasta ignore.
Lähde: https://urbaanisanakirja.com/word/ignoorata/
Raavaan sanakirjamerkitykseen ei suoranaisesti sisälly ajatusta kovuudesta tai tunteettomuudesta – sikäli kuin nämä siihen liittyvät, on yhteys korkeintaan implisiittinen. Kielitoimiston sanakirja antaa raavaalle merkityksen 'voimakas, roteva, riuska; täysikasvuinen' ja huomauttaa, että sitä käytetään erityisesti miehestä. Näistä sanan merkityksistä alkuperäisin on 'täysikasvuinen'.Raavaan toinen sanakirjamerkitys on 'täysikasvuinen nauta'. Raavaanliha on täysikasvuisen naudan (lehmän tai sonnin) lihaa. Kotieläintemme nimityksiä tutkinut Veikko Ruoppila selittää sanan nauta-merkityksenkin johtuvan sen alkuperäisestä merkityksestä. Alkuaan raavasta on käytetty eläinten yhteydessä 'täysikasvuista' merkitsemässä lähinnä teuraseläimistä...
Sellaisten asutus- ja sukunimiemme kuin Haikala, Haikola, Haikka, Haiko ja Haikonen taustalla on ilmeisesti vanha saksalaisperäinen henkilönnimi, josta tavataan esimerkiksi muotoja Haic, Haica, Haika, Haico, Haicko ja Haike. - Sukunimenä Haikala keskittyy Lappeenrantaan, olkoonkin, että se on levinnyt monelle paikkakunnalle Kaakkois-Suomeen, Keski-Suomeen ja Ouluun asti.
Oulun edustalla olevan Hailuodon nimi ei kuitenkaan liity tähän nimipesyeeseen. Sen alkuperäinen nimi on ilmeisesti ollut Haililuoto, jossa 'haili' merkitsee silakkaa. Sanaa ei tunneta Oulun seudulla, mutta se on yleinen Suomenlahden pohjukan murteissa, joiden alueella on myös useita Haili- ja Hai-alkuisia paikannimiä. Perämeren Hailuodon otaksutaan olevan...
Kylmässä ilmastossa elävät kalat ovat sopeutuneet talven kylmyyteen. Monet kalat eivät talvella juurikaan liiku tai syö, vaan elävät vararavintonsa turvin. Järvien pohjavesi pysyy talvella yleensä +4-asteisena, joten kalat eivät jäädy. Jos vesi jäähtyy sitä kylmemmäksi, jotkin kalat saattavat mennä horrosta muistuttavaan tilaan, ja osa arktisista kaloista selviytyy jopa silloin, kun niiden ruumiinlämpö on alle nollan. Esimerkiksi ruutana pystyy selviytymään jopa hapettomissa ja pohjaan asti jäätyneissä pikku lammissa, koska se pystyy kaivautumaan pohjamutaan jäätymistä pakoon ja lisäksi tuottamaan happea vararavinnoksi keräämästään glykogeenista.
Ks. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/09/kalojen-talvi-elamaa-jaakannen-...
Sopivia keskusteluun ja työyhteisöjen vuorovaikutukseen liittyviä kirjoja voisivat olla Ronthy-Östberg: Keskustelu kehittää (1998, 9518851336), Juuti: Kehityskeskustelut - johtamisen perusta (1998, 9519411291), Ukkonen: Esimies-alaiskeskustelu (1989, 951354771X), Helin: Yhdessä menestymisen taito (1998, 9519656561) ja Brilhart: Effective group discussion (1998, 0697327264). Kirjojen saatavuuden pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa voi tarkistaa Plussa-aineistohaulla (http://www.libplussa.fi).
Tiedustelemasi elokuva on Alfonso Araun Suklaata iholla (Como agua para chocolate, Meksiko 1993). Valitettavasti meillä Oulun kaupunginkirjastossa ei tätä ole. Alfonso Araulta on tulossa meille video Rakkauden pilvitarha. Myöskään muista maakuntakirjastoista ei Suklaata iholla -videota taida olla saatavissa.
Teoksesta: VideoHound's Golden Movie Retriever 2000 elokuva löytyi "Like Water for Chocolate".
Ajo-opetusta käsittelevää uudempaa kirjallisuutta englanniksi löytyy pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistotietokannasta seuraavasti:
-Traffic instruction for a driver / Matti Karhima, Mervi Kytömies-Pellikka, 1999
-Off-road driving techniques / Nick Dimbleby, 1997
-Drive correctly in Finland, 1996
- Passing your driving test, 1995
Helmet-tietokannasta löytyy yksi ajo-opetusta käsittelvä teos venäjäksi ja se on:
- Pint, A. A.: Samoutsitel bezopasnoi ezdy, 2000
Saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-tietokannasta, osoitteesta http://www.helmet.fi .
Tämänkaltaisiin kysymyksiin on hieman vaikea vastata (varsinkin kun kyseessä on julkisuutta kaihtava kirjailija), mutta tässä joitakin asioita, jotka Huovisesta kannattaa mainita, kun aivan viime vuosien tapahtumia pohditaan:
- Huovisen suosio näyttää vakaalta, esim. Konsta Pylkkänen etsii kortteeria (2004) oli ilmestymisvuotensa neljänneksi myydyin romaani Suomessa. Edelle menivät vain Dan Brownin Da Vinci -koodi, Jari Tervon Myyrä ja Ilkka Remeksen Hiroshiman portti.
- Huoviselle myönnettyjen tunnustuspalkintojen lista on pitkä. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin v. 1999.
- Huovisen romaanista Koirankynnen leikkaaja valmistui viime vuonna elokuva, joka voitti useita Jussi-palkintoja (mm. paras elokuva ja paras ohjaus).
- Huovinen...
Ruotsissa Energimyndigheten vastaa energiasta.
Ruotsin energialähteistä löytyy hienoa tietoa tästä näin:
http://www.energia.fi/page.asp?Section=3232&Item=16208
http://www.scb.se/templates/pressinfo____159091.asp
Nuorten mielenterveysongelmat
Mistä nuori saa apua elämänkriiseihinsä?
Kokkolan kaupunginkirjastossa tai Anders-kimpan kirjastoissa olevaa kirjallisuutta:
1. 59.3 Aalberg, Veikko: Lapsesta aikuiseksi: nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi. Helsinki, 1999
2. 59.56 Friis, Leila. Lasten ja nuorten mielenterveystyö. Helsinki, 2004
3. Helenius, Eeva: Eväitä elämään. Keinoja nuorten elämäntaitojen vahvistamiseksi. Helsinki, 1998
4. 59.56 Hoitavat sanat : opas kirjallisuusterapiaan. Helsinki, 2005
5. 38.5 Leinonen, Pekka: Eläköön nuori : kuinka koulu kasvattaa selviytymään elämässä? Helsinki, 1996
6. 59.56 Mielenterveys uusiutuvana voimavarana. Helsinki, 2003
7. 32.4 Nuoren aika. Helsinki, 1999
8. Nuoruus vai hulluus : Suomen...
Tässä muutamia vaihtoehtoja:
Trenter, Laura: Prätkäjengin jäljillä 2004
Prätkäjengin kosto 2005
Kontio, Tomi: Keväällä isä sai siivet 2000
Austraasian viimeiset lapset 2002
Maan veli 2005
Altschuler, Sally: Kirjoitus kuun valossa 2004
ja muut Zone 5 -sarjan kirjat
Lukuiloa!
Asiasanoina kannattaa käyttää sanoja tietotekniikka ja suurkeittiöt (tai katkaista sana i:n jälkeen). Kokeilin tietotekniikan kaverina myös ruokahuolto- ja suurtaloudet -sanoja, mutta tulos ei kauheasti parantunut.
Tampereen kaupunginkirjastosta löysin vain yhden kirjan:
Keskiajan kesteistä kestävään matkailuun: artikkelikokoelma Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja takousalan vuoden 2002 opinnäytetöistä. Metson molemmat kappaleet näyttivät olevan juuri nyt lainassa, mutta kirjaa voi varata sieltä.
Kirjaston asiakaskoneilla on käytössä artikkelitietokantoja.
Aleksista löysin aiheesta 7 viitettä.
-Lindroth, Lasse-Olof: Omavalvonnan nykytila suurkeittiöissä
(Elintarvike ja terveys 2/2005)
-Tuikkanen, Riitta:...
Uusin Tekniikan Maailman testi autotallien ovista on vuodelta 1986.
Helander: Ovet auki, täältä tullaan.Tekniikan maailma 42(1986): 9b, s. 42-46.
Tämä tieto on saatu Aleksi-lehtiartikkelien tietokannasta ja tarkistettu Tekniikan Maailman www-sivuilla olevalla arkistohaulla. Aleksista ei myöskään löytynyt uudempia viitteitä autotallin ovitesteistä, jotka olisivat olleet muissa lehdissä kuin Tekniikan Maailmassa.
Olavi Ingmanin kirjassa Laulu ja soitto: säestykset laulukirjaan Laula sinäkin on kappaleesta versio, joka voisi olla haettu. Kirja on lainattavissa Porin kaupunginkirjastossa.
Näyttäisi siltä, että Suomen kirjastoista vain Åbo Akademin kirjastossa tuota teosta on painettuna versiona.
Kirjan voi saada Åbo Akademin kirjastosta kaukolainaksi, jollei halua Turkuun asti lähteä sitä lainaamaan. Jos olet Helsingin kaupunginkirjaston asiakas, Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp. Kaukolaina on maksullinen, ja Suomen sisältä tulevana sen hinta on 4 euroa. Kaukolaina toimitetaan haluamaasi kirjaston toimipisteeseen.
Jos olet jonkun muun kuin Helsingin kaupunginkirjaston asiakas, kannattaa tiedustella kaukolainamahdollisuutta omasta lähikirjastosta. Maksun...
Tämän nimisiä lauluja on useitakin, mutta ainakaan Viola-tietokannan (https://finna.fi tai Yleisradion äänilevystön Fono-tietokannan (http://www.fono.fi/) kautta nuottia ei löytynyt.
"Leikkitiikeri Luukas" löytyy vain videokasettina. DVD-tallenteena sitä ei ole. Jos video käy, se on mahdollista kaukolainata lähimmän kirjaston kautta.
Pirjo Hämäläinen-Forslund kiteyttää Maammon marjat -kirjansa kuolemaa käsittelevässä jaksossa oivallisesti sen, miksi lapsen kuolema ei ennen ollut yhtä vakava kriisi kuin nykymaailmassa: "Tietysti kuoleman kulkuun tottui, kun se tarpeeksi usein vieraili kotona ja naapurissa, suvussa ja kylässä."
Varhainen kuolema oli monelle lapselle yhtä todennäköinen kohtalo kuin aikuiseksi varttuminen. Kymmentä imeväistä kohti kuoli yleensä kaksi, vaikeina aikoina viisikin. 1750-luvulla alle vuoden ikäisten lasten kuolleisuus oli runsaat 22% ja vielä 1870-luvullakin lähes 14%. Ensimmäisestä elinvuodesta selviytyminen ei toki sekään merkinnyt lapsen pelastumista: alle 15-vuotiaista menehtyi 1750-luvulla suunnilleen 40% ja 1800-luvun lopullakin lähes...