1. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ mukaan järjestelmään on kirjattu 3807 Aapeli-nimistä henkilöä, 876 Abel-nimistä ja 141 Aabel-nimistä. Nämä ovat kaikki eri henkilöitä, joten ihmisten mahdolliset kutsumanimet eivät näistä selviä.
2. Abel-nimi tulee heprean kielen sanasta hebel, joka tarkoittaa hengitystä, tuulenhenkäystä, savua, katoavaisuutta, turhuutta. Henkilönnimi Abel on ilmeisesti kuitenkin peräisin akkadin kielen sanasta aplu, joka tarkoittaa poikaa. Aapeli on suomalainen muunnos nimestä. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, 1999)
3. Emme löytäneet yhtään lempinimeä Aapelille, vaikka niitä varmastikin on.
4. Tunnettuja suomalaisia Aapeleita ovat ainakin...
Usein sähköisissä kirjoissa on sivunumerot, mutta myös sivunumerottomia e-kirjoja on olemassa. Tällaisissa tapauksissa voit esimerkiksi viitata siihen lukuun tai kappaleeseen, jossa lainattava kohta on. Lisätietoa esimerkiksi täältä: https://libguides.centria.fi/oppariopas/viittaaminen.
On myös syytä pitää mielessä, että viitteiden merkitsemisessä on paljon erilaisia tapoja ja käytäntöjä, jotka vaihtelevat oppiaineiden ja -laitoksien välillä. Esimerkiksi laajaa opinnäytettä kirjoittaessa tällaiset käytännöt olisi hyvä selvittää jo aikaisessa vaiheessa.
Trubaduurin laulu on lp-levy vuodelta 1980. Se sisältää Tapani Suonto -nimisen tekijän säveltämiä, sanoittamia ja esittämiä lauluja. Mikään näistä lauluista ei ole nimeltään Trubaduurin laulu, joten sen nimistä runoa ei tähän levyyn sisälly. Muutakaan tietoa tämän nimisestä runosta en löydä, varsinaista runohakemistoa ei maassamme ole laadittu vaikka se olisi todella tarpeellinen.
Kirjastoista löytyy kiinan kielen oppimateriaaleja, kirjoja, äänitteitä, videoita, cd-romeja jne. Alkeisoppikirjoissa tai kielen perusoppikirjoissa lähdetään ihan alkeista, opetuskielenä voi olla kiina, suomi, englanti jne. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy myös lapsille tarkoitettuja kiinan kielen oppikirjoja (aapisia ja lukemistoja). Ota yhteyttä oman paikkakuntasi kirjastoon, joka voi välittää niitä käyttöösi kaukolainana.
Kysyin ohjeita kollegaltani, joka toimii it-tukihenkilönä. Hän kertoi seuraavaa:
Uudella Wordilla luodut asiakirjat tallentuvat tiedostotyyppinä, jota vanhemmat versiot eivät osaa täysin lukea. Siksi ohjelma herjaa ja kiukuttelee, esimerkiksi juuri sillä tavalla kuin sinulle. Muitakin herjauksia ohjelman valikoimassa kuulemma on...
Sinun täytyy nyt aukaista dokumentti Wordin 2007 versiossa ja tallentaa se uudelleen niin, että vaihdat tallennusmuodon sellaiseksi, jonka ymmärtävät sekä uusi Word että vanhemmatkin versiot. Omalla koneellani tallennusmuodon oletuksena on Word-asiakirja, jota vanhemmat ohjelmat eivät siis oikein ymmärrä. Kollegani mukaan tallennusmuodoksi kannattaisi pudotusvalikosta valita esimerkiksi Word 98 - 2003 -asiakirja...
Kurahousut ovat vedenpitävästä materiaalista valmistetut housut, joita käyttävät erityisesti alle kouluikäiset lapset suojavaatteena ulkoillessaan märällä tai kuraisella säällä. Kurahousujen varsinaisesta keksijästä ei tunnu löytyvän tietoa : vaate on ollut käytössä erityisesti Pohjoismaissa varmaankin ilmastollisista syistä johtuen. Wikipediasta löytyy suppea, mutta informatiivinen artikkeli kyseisestä suojavaatteesta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kurahousut
Heikki Hyytiäisen kirjassa Pientalon tulisijat (Rakennustieto 2000)kerrotaan erilaisista tulisijatyypeistä ja myös puuliedestä.
www.helmet.fi
Eldan Tulisijaoppaassa on myös tietoa puuliedestä ja savupellin käytöstä.
http://www.elda.fi/tulisijaopas.htm
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole näin vanhoja varsinaisia muotilehtiä. Sen sijaan meillä on tältä ajalta ulkolaisia yleis- ja taidelehtiä, joista välittyy kuvaa sen ajan muotivirtauksista.
Kotimaisista yleislehdistä mainittakoon Kotiliesi, jota meillä on varastoituna v. 1925 alkaen.
Meillä on myös varastossa yksittäisiä kotimaisia muotilehtiä, joitakin myös irtonumeroina, kuten Muoti + Kauneus, Muotisorja, Sorjat pukimet ja Kodin pukimet. Nämä aikakauslehdet ovat 1960-luvulta 1990-luvulle.
Hankintaehdotuksen voi lähettää HelMet etusivun vasemmasta alalaidasta löytyvästä "Tee hankintaehdotus" -linkistä, ottamalla yhteyttä lähimpään kirjastoon tai Tikkurilan kirjaston hankintaosastolle, p.839 23680.
HelMet-kirjastojen osoitteenmuutosjärjestelmässä on ollut viime päivinä ongelmia, joiden vuoksi osoitteenmuutoslomakkeeseen kirjautuminen ei onnistu. Kirjastojärjestelmäyksikkömme on hoitanut asiaa, ja sitä selvitetään parhaillaan. En valitettavasti pysty sanomaan, milloin asia korjautuisi, mutta luonnollisesti osoitteenmuutosjärjestelmä pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti toimintaan. Pahoittelen asiasta aiheutunutta haittaa.
Osoitteenmuutoksen voi tehdä myös missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteessä. Mukaan kannattaa varata kirjastokortin lisäksi kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Kyseessä on Edgar Allan Poen novelli Sfinksi ja se löytyy kokoelmasta Korppi ja kultakuoriainen. Englanniksi se on luettavissa esim. täältä: http://classiclit.about.com/library/bl-etexts/eapoe/bl-eapoe-sphinx.htm.
Akateemisessa kirjakaupassa näyttäisi olevan myytävänä tämä: Suomi-persia ja persia-suomi sanakirja / H. Vazvan (ISBN 9789529025770). Mutta vaikuttaa tosiaan siltä, että muut kirjat eivät ole tällä hetkellä ostettavissa:
Yksi mahdollisuus olisi etsiä kirjoja divarien kautta:
http://www.antikka.net/
Kierrätykseen saa tuoda vain ehjiä ja puhtaita vaatteita. Niitä ei siellä korjata tai pestä. Kierrätys.infosta löytyy tietoa periaatteista:
http://www.kierratys.info/laji_tekstiilit.php
Ylen Kuningaskuluttaja -sivulta löytyy artikkeli suunnitelmista hyödyntää mm. rikkinäisiä vaatteita:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/04/25/lumpuille-keksittava-hyotykaytt…
Espoon kaupunginkirjasto ottaa vastaan lahjoituksena hyväkuntoisia kirjoja, joille on kysyntää kirjastokäytössä. Kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia sillä ehdolla, että jos aineistoa ei oteta kirjastokäyttöön, kirjasto voi laittaa sen kierrätyshyllyynsä tai hävittää muuten.
Siviiliväestön evakuointi talvisodan aikana suoritettiin lääninhallitusten kehotuksesta hyökkäysuhan alaisilta alueilta. Huollosta vastasi ensi sijassa kansanhuoltoministeriö. Valtio maksoi vastaanottaville kunnille ja majoituksesta ja muonituksesta jälkikäteen korvauksia. Tarkempaa tietoa esimerkiksi Jatkosodan pikkujättiläinen, s. 766-769.
Jatkosodan asemasotavaiheessa ryhdyttiin jo valmistelemaan Karjalan evakuointisuunnitelmia. Puna-armeijan suurhyökkäyksen käynnistyttyä Karjalan kannaksella päämajan sotilashallinto antoi evakuointikäskyn 10.6.1944. Viimeinen luovutetun Karjalan evakuointi suoritettiin syyskuussa ja se koski 66 750 henkilöä. Myös muilta luovutetuilta alueilta kuten Porkkalasta siirrettiin väestöä. Tarkempaa...
Englanniksi on ilmestynyt jo noin 134 Sweet Valley High -kirjaa, suomennettuja on kesäkuussa 2000 32 osaa. Suomennosmäärää kannattaa tiedustella suoraan kustantajalta; heinäkuussa 2000 ilmestyvät osat 33-35 ja lokakuussa 2000 osat 36-38.
Kirjojen suomalainen kustantaja on Otava, jonka nettisivuilta http://www.otava.fi löydät lisää tietoja Sweet Valley High -kirjoista sekä hyödyllisiä linkkejä. Sweet Valley High -sivut osoitteessa http://www.otava.fi/svh/index.html
Englanniksi ilmestyneiden kirjojen luettelot löytyvät esimerkiksi osoitteesta: http://www.fortunecity.com/millenium/sweetvalley/250/svh/index.html Viralliset Sweet Valley Hihg -sivut ovat osoitteessa http://www.randomhouse.com/sweetvalley/
Laulu Harakat ja varikset löytyy nuottijulkaisusta Karjalaisia kansanlauluja Kiihtelysvaarasta : Kyllikki Maliston kokoelma (356 perinteistä laulua Karjalan Kiihtelysvaaran alueelta, toimittanut Ahti Sonninen, Karjalaisen kulttuurin edistämisssäätiö, 1978).
Nuottikokoelma on lainattavissa useista Suomen kirjastoista. Mikäli sitä ei löydy oman kirjastoalueenne kirjastosta, voitte tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta.
https://finna.fi/Record/kuopio.64146#componentparts
Laulun nimi on Complainte de la butte, ja se on suomennettu nimellä Laitakadulla. Ranskaksi kappaleen on ensimmäisenä levyttänyt Cora Vaucaire vuonna 1955. Suomeksi kappaleen ovat levyttäneet Vieno Kekkonen ja Rita Elmgren.
Helmet-hausta löytyy seuraavat kirjat, joihin kannattaa tutustua.
Suomen myyttiset linnut
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2203415
Lennossa : suomalainen lintu historian siivillä
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2055012
Saamelaisten mytologiassa kuukkeli on ollut yksi sielulintu. Laulussa kerrotaan taasen sielulinnusta, joka näyttäytyy varpusen asussa:
https://www.kuudesaisti.net/aiti-maa/sielulintu-saattoi-ilmestya-varpusena-pihamaalle-tai-koputtaa-ikkunaan
kirkkojakaupunki.fi/-/joululaulun-varpunen-on-sielulintu
