Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että sana ”lautanen” on tosiaan johdos sanasta ”lauta”. Teos ei kuitenkaan selitä tarkemmin, millä perusteella tuo johdos on synnytetty. Suomen kirjakielessä sanan ”lautanen” ensiesiintymä on vuodelta 1637.
Teos Suomalaisen arjen historia. 1 : Savupirttien Suomi (Weilin + Göös, 2006) kertoo, että vielä 1600-luvun lopulla henkilökohtaisia ruokailuvälineitä oli vähän. Ruokapöydässä saattoi olla kuitenkin lautasia eli ruokalautoja. Näkisin itse, että merkitys saattaisi liittyä siihen, että suomessa ja useissa sukukielissä ”lauta” on voinut merkitä pöytää, ja edellä mainitussa teoksessa kerrotaan, että itämerensuomalaisilla pöytä saattoi olla irrotettava levy. Usein johdin -nen...
Kirjastomme koirakirjoissa on muutamia kestosuosikkeja. Ylivoimaisesti suosituimpia ovat
Anders Hallgrenin kirjat, kuten "Koiraongelmia ja ongelmakoiria" tai "Ihmisen paras ystävä".
Uudempaa kirjallisuutta edustaa esim. Rugaas, Turid: "Rauhoittavat signaalit" (2000).
Suomenkielisiä rotukohtaisia oppaita ei ilmesty kovin paljon, mutta suosituimmista roduista
(Suomen kennelliiton mukaan) löytyy useimmiten kirjallisuutta. Näistä voisi mainita
Neville, Peter: "Saksanpaimenkoira", "Labradorinnoutaja: omistajan opas", Alvasto, Anja:
"Collie" tai Scott-Ordish, Lesley:" Cockerspanieli: omistajan opas".
Maarit Laaksosen teos "Suomen suosituimmat koirarodut" (2001) on myös jatkuvasti
lainassa Turun kaupunginkirjastosta.
Matti Kodasta on tietoja kirjoissa:
Mielikuvia : suomalaisia lastenkirjankuvittajia. Hki : Lasten keskus 1989.
Kotimaisia lastenkirjankuvittajia / toim. Ismo Loivamaa
Hki : BTJ Kirjastopalvelu, 2002.
Aleksi-lehtitietokannasta löytyi artikkeleita:
Onnimanni 1998, no 1. s. 4-11, 50
Heikkilä-Halttunen, Päivi: Kuvakirjataide kaipaa nuoria (Kysely kotimaisille kuvakirjantekijöille).
Kotiliesi 1983, no 3. s. 82
Harju, Rauno: Matti Kota, Totti-kissan kuvittaja.
Kaks'Plus 1982, no 7. s. 2-4
Hämäläinen, Pirjo: Lapset tarvitsevat uuden satusedän.
Lisäksi Matti Kodan haastattelut (aiheena hänen puutarhansa) Kotipuutarhalehdessä 2002 no 8-9 ja 2003 no 8.
Kirjaston rekisteriseloste liittyy tietosuojaan. Se ilmoittaa mihin kirjaston asiakasrekisteriä käytetään. Rekisteriselosteen laatimisesta on henkilötietolain 1999/523 10 §:ssä. Sen löydät esimerkiksi Finlex-tietokannasta. Kirjastojen kotisivuilta löydät myös rekisteriselosteen, esimerkiksi Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa seuraavasti:
Tietosuoja: Kirjaston asiakasrekisteriä käytetään ainoastaan lainausten valvontaan. Tietoja ei luovuteta kenellekään ulkopuoliselle. Asiakkaalla on Henkilötietolain mukainen oikeus tarkastaa itseään koskevat tiedot rekisteristä. Kirjastolla on oikeus rekisteröidä asiakkaan henkilötunnus (Tietosuojalautakunnan päätös n:o 57, 29.11.1993).
Lehtiartikkelien etsimisessä voi käyttää avuksi useita artikkeliviitetietokantoja. Suomenkielisiä aikakausi- ja sanomalehtiartikkeieita löydät Arto- ja Aleksi-tietokantojen avulla, ruotsinkielisiä ArtikelSök- ja Mediearkivet-tietokantojen ja englanninkielisiä mm. Ebsco-tietokannan avulla. Lisäksi käytettävissä on muutamia alakohtaisia artikkeliviitetietokantoja. Turun kaupunginkirjastossa käytettäviin tietokantoihin pääset tutustumaan kotisvujemme kautta osoitteessa www.turku.fi/kirjasto, kohdasta tiedonhaku ja tietokannat, sähköiset aineistot.
Pc:n ostoon liittyviä testejä on julkaistu tänä vuonna mm. Tietokone-lehdessä, numerossa 3 on sekä Ari Saarelaisen artikkeli nimeltä Pc:n myynti siirtyi kodinkonekauppaan (testattu 3 eri...
Tuija Lehtisen kirjojen kustantajan Otavan syksyllä ilmestyvien kirjojen luettelossa ei ole mainintaa että www.liisanblogi.net olisi saamassa jatko-osaa. Tuskin siis sellainen ilmestyy ainakaan tänä vuonna.
Liisa Virtasen (Lehtisen romaanin päähenkilön) kuulumisia voi kyllä seurata netistä Liisan blogista, osoite www.liisanblogi.net
Ilkka Remeksestä löytyy tietoa ainakin Internetillä Wikipediasta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes ja Dekkarinetistä. http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/remes.htm sekä Sanojen aika -tietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&lang=FI&pid=42Siellä on henkilötietoja hänestä ja siellä myös kerrotaan hänen teoksistaan.
Hänestä löytyy tietoa myös teoksesta Haasio, Ari: "Suomalaisia dekkarikirjailijoita" (BTJ Kirjastopalvelu). Tämä teos löytyy kirjastoista, ja siellä sitä voi ainakin lukea, jos ei ole lainattavia kappaleita.
Mahtaisiko kyseessä olla Sharon Gmelchin teos Nan: the life of an Irish Travelling woman. London : Pavanne/Pan Books, 1987. Ainakin sisältö tuntuu vastaavan kuvausta. http://www.amazon.com/Nan-Life-Irish-Travelling-Woman/dp/0881336025
http://www.waveland.com/Titles/Gmelch-Nan.htm
Valitettavasti teosta ei enää näytä pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyvän. Varastokirjastossa (Kuopiossa) kirja on, ja se on mahdollista tilata kaukolainana Helsinkiin. Kaukolainapyynnön voi tehdä Internetissä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Turun kaupunginkirjaston kirjastokortilla ei voi lainata Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta, vain turkulaisten tieteellisten kirjastojen kortilla voi lainata, lisätietoja
http://www.turkuamk.fi/Public/default.aspx?contentid=13803
Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilassa on vuoden 1945 painos kahtena niteenä. Kirjasta on myös ei-lainattavat käsikirjastokappaleet Kallion kirjastossa. Kirjavarastossa on käsikirjastokappaleiden lisäksi myös lainattavia kirjoja, tällä hetkellä kumpaakin nidettä on kaksi kappaletta hyllyssä.
Positio-lehteä voi lukea Helsingin yliopiston Viikin ja Kumpulan tiedekirjastoissa, Humanistisen tiedekunnan kirjastossa Topeliassa, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastossa sekä Museoviraston kirjastossa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Yliopiston sivuilta ja Helka-tietokannasta http://www.helsinki.fi/kirjastot/ ja kirjastojen kokoelmat ovat kaikkien käytettävissä. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin Positio-lehteä ei tule.
Varsin perusteellisesti mm. asiasanoitusta ja sen perusteita selvitellään juuri ilmestyneessä kirjassa Bibliografinen valvonta: johdatus luetteloinnin ja sisällönkuvailun menetelmiin / Vesa Suominen, Jarmo Saarti, Pirjo Tuomi (2009). Käytännön työhön se voi olla turhankin perusteellinen, mutta siihen kannattanee tutustua.
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston, KAVA:n, kirjastosta ehdotettiin seuraavia kirjoja:
Block, Bruce A.
The visual story : creating the visual structure of film, tv and digital media
2nd ed., Amsterdam ; Boston : Focal Press, 2007. - 297 s. : kuv.
elokuvaus; visualisointi
Brown, Blain
Cinematography : theory and practice : imagemaking for cinematographers, directors & videographers
London : Focal, 2002. - 303 s. : kuv.
elokuvaus; valaistus
Korvenoja, Pekka
TV-kameratyön perusteet
Helsinki : Helsingin ammattikorkeakoulu, 2004. - 184 s. : kuv.
kuvaus; elokuvaus; sommittelu
Laszlo, Andrew
Every frame a Rembrandt : art and practice of cinematography / Andrew Laszlo, with additional material by Andrew Quicke
Boston : Focal, 2000. - 253 s...
Kyllä on. Pääkirjaston ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevassa Nurkka-tilassa voi mm. digitoida VHS-nauhoja. Keskiviikkoisin klo 17–19 aikuisille on tarjolla opastusta laitteiden käytössä. Muina aikoina Nurkan voi varata pääkirjaston vastaanotosta.
Lisätietoja kirjaston kotisivuilta: http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageKirjasto.aspx?id=104… tai vastaanotosta puh 06-3253533.
Kouvolan pääkirjastossa ja Haanojan kirjastossa on pianohuone, jossa voi maksutta käydä soittamassa. Huoneen käyttöä varten on varattaa aika.
Kouvolan pääkirjaston pianohuoneen voi varata kirjastossa käydessä asiakaspalvelutiskiltä tai puhelimitse 020 6155232.
Haanojan kirjaston pianohuoneen voi varata myös kirjastossa käydessä tai puhelimitse 020 6156105.
Tieteen kuvalehdessä 2/2004 on vastattu kysymykseen näin:
"Kreikkalaisessa kirjoitusjärjestelmässä kysymysmerkkinä käytetään ;-merkkiä. Jostain syystä sitä ei haluttu ottaa latinalaiseen merkistöön. Mm. englantilaisen Sussexin yliopiston kielitieteen professori Larry Trask on esittänyt, että kysymysmerkki juontuu keskiaikaisesta tavasta merkitä latinankielisen kysymyslauseen perään kirjainyhdistelmä Qo, jolla viitattiin alun perin etsimistä mutta myöhemmin myös kysymystä tarkoittavaan quaestio-sanaan. Ajan mittaan Qo:n kirjoitustapa yksinkertaistui. Se alkoi näyttää aaltoviivalta, jonka alapuolella oli piste: ~. Jostakin syystä aaltoviiva ryhdyttiin kirjoittamaan pystysuoraan, jolloin syntyi nykyinen kysymysmerkki."
Artikkeli löytyy myös...
Laina-aikaa voi jatkaa, ellei aineistoon ole varauksia. Lainat voidaan uusia korkeintaan 8 kertaa.
Lainan uusiminen onnistuu puhelimitse, käymällä kirjastossa tai Internetin kautta osoitteessa www.satakirjastot.fi. Vasemmalla olevasta palkista pääsee omiin tietoihin. Internetin kautta uusimiseen tarvitaan tunnusluku, jonka saa kirjastosta.
Tunnukset Celian palveluun voitte saada omasta kirjastosta. Mukaan tarvitaan henkilötodistus ja alaikäisellä vanhemman allekirjoittama lupa, joka löytyy vaikka www.Celia.fi sivustolta: https://www.celia.fi/palvelut/tietoa-huoltajille/
Celian verkkosivuilta löytyy lisätietoa palvelusta sekä Oppari-verkkokauppa, josta voi hankkia kirjat oppilaalle. Ammattikoulun kirjat ovat maksullisia.
http://oppari.fi/sis/oppari/