Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Millainen on Italian viinien laatuluokitus? 1249 Italian viinien laatuluokitukset löytyvät mm. nettiosoittesta http://www.viinikerho.com/sivut/viinimaiden_kuvaukset.html .Viinikerhon kotisivun osite on http://www.viinikerho.com .
Mistä löytäisin tietoa agentti- ja jännityskirjallisuudesta? Olisiko kirjastoissa? Entä netissä? 1249 Jännityskirjallisuudesta löydät tietoa esimerkiksi näistä kirjoista, jotka löytyvät Tuusulan pääkirjastosta: - Symons, Julian: Murha! Murha ! : Salapoliisikertomuksesta rikosromaaniin. - Pidättekö dekkareista : jännityskirjallisuuden tekijöitä, historiaa, estetiikkaa. Internetistä löytää myös paljon dekkaritietoa. Suosittelen, että käyt katsomassa vaikkapa Makupalat-sivulta jännityskirjallisuuden linkkejä. Linkit löydät osoitteesta www.makupalat.fi kun menet kohtaan kirjallisuus ja sieltä, klikkaat auki kohdan Dekkarit. Scifi. Fantasia, https://www.makupalat.fi/fi/k/428/hae?category=114630&sort=title&order=…
Minkä niminen on ollut Kajaanin alueella muinoin veneen nimitys? Muistelen, että alkoi mäkirjaimella..en ole varma 1249 M-kirjailmella en ole löytänyt vene-sanaa. http://www.kainuunterva.com/index.php?option=com_content&task=view&id=1… mm. yllä olevalta tervprojektin sivulta löytyy veneelle nimi "Paltamo" Oulujoen vesistössä tervaa kuljetettiin pitkällä jokiveneellä, jota kutsuttiin myös nimellä "Paltamo". Vene on kehittynyt kainuulaisesta soutuveneestä ja sitä on valmistettu ainakin 1600-luvun loppupuolelta. Alkuaikoina veneet olivat 7-9 m pitkiä, joihin mahtui kymmenkunta tynnyriä. Myöhemmin vene kasvoi lopullisiin mittoihinsa 11- 15 m pitkäksi ja n. 25 tynnyriä kantavaksi veneeksi, jolla yleensä kaksi soutajaa ja perämies veivät tervalastinsa Ouluun. Veneen keulanousu (haonnousema 1:5) teki veneestä pintaan pyrkivän ja mahdollisti raskaankin...
Mistä Licia-nimi mahtaa olla peräisin? 1249 Licia on tytön nimi ja äännetään LEE-shah. Tämän latinalaisperäisen nimen merkitys on "Lyciasta" tai "Lyceasta". Lycia / Lycea oli paikkakunta Vähä-Aasiassa. Italiankielisille merkitsee tämä paikka Licia -nimen alkuperää. Nykyään englanninkielisissä maissa Licia -nimeä pidetään lyhyempänä muotona toisista nimistä kuten Alicia tai Felicia. Lisää tietoa esim. täällä: http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Licia http://italian.about.com/library/name/blname_licia.htm
Löytyykö Petra Palukan Tiibetinspanielit kirjaa mistä kirjastosta pääkaupunkiseudulta? 1249 Teosta Tiibetinspanieli, joka kuuluu sarjaan Suomen suosituimmat koirarodut ja jossa yhtenä tekijänä on Petra Palukka, on hankittu Espoossa Leppävaaran kirjastoon ja Vantaalla Martinlaakson kirjastoon ja kirjastoautoon. Tällä hetkellä se on paikalla Martinlaakson kirjastossa. Mikäli kirjastokorttiinne on yhdistetty tunnusluku (PIN-koodi) voitte tilata kirjan lähimpään kirjastoonne osoitteesta www.helmet.fi . Jos tunnuslukua ei ole tai se on unohtunut, tilaus onnistuu myös soittamalla kirjastoon ja antamalla kirjastokortin numeron. Kirjasta peritään varausmaksu 50 senttiä noudettaessa.
Milloin måns gahrton on syntynyt ja milloin kuollut? 1249 Kirjailija Måns Gahrton on syntynyt vuonna 1961 Lundissa Ruotsissa ja elää edelleen. Lisää tietoa löydät Kirjasampo.fi:stä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac…
Olen HVSSY:N jäsen. Olen yrittänyt saada selville SPR:ltä milloi he pitivät Siltasaarenranta 16 B: ssä olevaa väestönsuojaa koulutustiloinaan? Vastausta en ole… 1249 Helsingin kaupunginarkistossa (http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html) kerrottiin, että heidän tiedostoistaan vastaus kysymykseen varmaan löytyy, mutta se vaatii laajemman tiedonhaun jota varten täytyisi mennä sinne paikan päälle. Arkiston tutkija oli sitä mieltä, että kannattaa kuitenkin vielä kysyä suoraan SPR:sta koska heidän toimintakertomuksistaan tieto pitäisi löytyä. Myös kiinteistövirastosta (http://www.hel.fi/kv) tai pelastuslaitoksesta (http://www.hel2.fi/pel/) voisi saada lisätietoa aiheesta.
Haluaisimme esittää pääsymaksullisessa näyttelyssä Power Point -tyyppisen kuvaesityksen yhtenä elementtinä runon. Millainen tekijänoikeus koskee runon… 1249 Tekijänoikeus on voimassa vielä 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Yksittäiset runot ovat tekijänoikeuslain alaisia. Mutta jos esityksessä runo on vain siteerauksen kohteena, se voidaan esittää ilman tekijän lupaa. Tuolloin tietenkin tekijä ja teoksen nimi on mainittava ja siteeraus merkittävä selvästi. Lähde: Niiranen, Valtteri: Tekijänoikeuden tietosanakirja. 1998. Ks. myös: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/runot.ppt . Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta löytyy myös vastaavanlainen kysymys, hae arkistosta hakusanoilla 'runot' 'tekijänoikeus'. Suomen Kirjailijaliiton sivulla on myös tekijänoikeusasiaa: http://www.suomenkirjailijaliitto.fi/tekijanoikeus.asp .
1) Käännän englannista tekstiä, jossa puhutaan henkilöstä "Tan, the Duke of Chou". Suomenkielisistä konteksteista löytyy vain Zhoun herttua Dan (D:llä)… 1249 Zhou (valtio, dynastia) on nykyinen suomalainen kirjoitusasu (pinyin-transkriptio). Samoin käytetään nimeä Dan (Tan on vanhempi Wade-Giles-transkriptio). Zhoun herttua Dan (Zhougong Dan) vaikuttaa ilmauksena korrektilta. Lähde : Huotari, Tauno-Olavi : Kiinan kulttuuri. Otava, 1999. Mainittu Victor Hugon Kurjien sitaatti esiintyy alkuteoksen ensimmäisen osan seitsemännen kirjan (L'affaire Champmathieu) kolmannen luvun (Une tempête sous un crâne) alussa, toisessa kappaleessa. Ko. kohtaa ei valitettavasti löytynyt käsillä olevista kahdesta kirjan suomennoksesta jotka olivat kyllä lyhennettyjä, myöskään suomalaisista sitaattikokoelmista ei löytynyt kohdan käännöstä.
Lukisin mielelläni nyt kevään kynnyksellä dekkareita, joissa esiintyisi jossain muodossa puutarhanhoito tai kasvit tai kasvitieteilijä tms. sivujuonena. En… 1249 Asiasanoilla noita puutarha- tai kasviaiheisia dekkareita ei tosiaan löydykään. Täytyy turvautua muistiin, tässä muutamia alkuun: Salmela, Tuula Mai: Katajanokka kello kymmenen.Tammi, 2004 http://www.helmet.fi/record=b1684084~S9*fin Massey, Sujata: Rei Shimura ja ikebana-mestari. Gummerus, 2002 http://www.helmet.fi/record=b1398385~S9*fin Christie, Agatha: Murha maalaiskylässä. WSOY, 2007 http://www.helmet.fi/record=b1827572~S9*fin Christie, Agatha: Neiti Marple koston jumalattarena. WSOY, 1994 http://www.helmet.fi/record=b1196109~S9*fin Sayers, Dorothy L.: Kuolema häämatkalla. WSOY, 1995 http://www.helmet.fi/record=b1498492~S9*fin Roberts, Nora: Sininen daalia. Gummerus, 2006 http://www.helmet.fi/record=b1762746~S9*fin Beaton, M.C.:...
Haluaisin etsiä tämän viikon studio55 ohjelmasta pätkän, jossa haastateltiin useamman lapsen äitiä. tällä äidille oli syntynyt ensimmäinen lapsi, sitten toinen… 1249 Maanantaina 7.5. Studio55 -ohjelmassa haastateltiin rovaniemeläistä nelosten äitiä, Orvokki Niemistä. Ohjelma on katsottavissa MTV3:n Katsomo-palvelussa. http://www.katsomo.fi/?progId=120415 (vaatii toimiakseen Silverlight-ohjelmiston, jonka voi ladata sivulta). Studio55:n kotisivuilta löytyy kaksi artikkelia aiheesta: http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkeli.shtml/1539272/nelosten-aiti-ke… http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkeli.shtml/1539271 Artikkeleista ilmenee, että Orvokki Nieminen on kirjoittanut kokemuksistaan teoksen "Näen juhannusruusujen kukkivan kauniimmin". Kirja on tilattu Lahden kaupunginkirjastoon. Tällä hetkellä siihen on kolme varausta.
Tietääkö kirjastonhoitaja, mistä löytyisi nuotti lauluun: Ennen elin synnissä, tuskassa ja vaivassa? Tiedosta kiitollisena. 1249 Valitettavasti nuottia kyseiseen lauluun ei löytynyt.
Tarvitsen lähdekirjallisuutta opinnäytetyöhöni. Aiheena Vapaaehtoistyö kehitysyhteistyössä (Tansaniassa), Vapaaehtoistyön tukeminen.. Onko teillä mitään hyviä… 1249 Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI) löytyvät ainakin tällaiset teokset vapaaehtoistyöstä kehitysyhteistyössä: - Hyvien ihmisten maa : auttaminen kilpailukyky-yhteiskunnassa / Anne Birgitta Pessi & Juho Saari (toim., 2011), myös verkkojulkaisuna - Unelmia maailmasta : suomalaisen kehitysmaaliikkeen juurilla / toim. Outi Hakkarainen, Miia Toikka & Thomas Wallgren (2000) - Lapsen saatavilla : kirja kummeille ja kummeiksi haluaville / Seija Sihvola ja Tiina Kukkamaa (2003) Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta löytyy aiheestasi paljonkin hyviltä vaikuttavia lähteitä. Alla muutama, jotka kaikki ovat myös verkkojulkaisuna luettavissa: - Vapaaehtoisuuden trendit kehitysjärjestöissä : kotimaisen...
Kuinka kylpyhuone, pesutilat ja peseytyminen, wc ja hygienia on kehittynyt Suomessa ja Suomen arkkitehtuurissa (poisl. sauna)? Aineistoa on todella vaikeaa… 1249 Nykyajan hygieniakäsitys on varsin nuori ilmiö. Aiheesta on ollut Työväenmuseo werstaalla näyttely Likainen menneisyytemme vuosina 2010-2011. Valitettavasti näyttelystä ei ole tehty julkaisua. Alla Ylen uutisointia ja tietoa näyttelystä: http://yle.fi/uutiset/puhtaus_oli_ennen_ylaluokan_yksinoikeus/5635457 http://www.tyovaenmuseo.fi/?q=node/693 Alla joitakin kirjoja, joista löydät tietoa aiheesta. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: www.helmet.fi Asunnon muodonmuutoksia: puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa /Kirsi Saarikangas Koti kaupungin laidalla: työväestön asumisen pitkä linja / toimittaneet Elina Katainen ... [et al.] Koti kaupungissa: 100 vuotta asumista Helsingissä / Marja-Liisa Rönkkö, Marja-Liisa...
Mielessäni on jo vuosia pyörinyt Raision Sunnuntai-tuotteiden mainos, jossa soi seuraavanlainen laulu: Sä kesytit mut sinä kesänä sun mansikkakakulla, ja me… 1249 Kyseinen mainos lauluineen löytyy Youtubesta: https://www.youtube.com/watch?v=edWB62PXLF4.
Auttakaa kirjailijaa! Tunnistaako kukaan, mikä ruotsalainen laulu tai runo on kyseessä, kun se on voitu yrittää suomentaa seuraavasti: Ei suuria siivekkäitä… 1249 Kyseessä näyttäisi olevan Sven Madsenin laulu "Inga stora bevingade ord" (1939), johon sanat on tehnyt Od Heimer. Laulu alkaa sanoin "Du ser på mig så tyst, och munnen som jag kysst". "Kappaletta on esittänyt ainakin Harry Brandelius. Kappale on kuultavissa esimerkiksi äänitteiltä Brandelius, Harry: Bästa (1995) ja Harry Brandelius (1994). https://finna.fi http://www.helmet.fi/fi-FI/
Pentti Järvisen kuunnelmassa Vainaja virittää ansan soi 26 minuutin kohdalla erään rouvan kotona kappale jota olen yrittänyt etsiä vuosia. Tämä oli isoäitini… 1249 Pentti Järvisen kuunnelmassa "Vainaja virittää ansan" 26 minuutin kohdalla soi saksalaisen Theo Mackebenin (1897 - 1953) säveltämä Warum? (Miksi?) elokuvaan "Der Student von Prag" (1935). Laulun sanat ovat osa Johann Wolfgang von Goethen runoa "Warum gabst du uns die tiefen Blicke". Warum? on tullut erityisen tunnetuksi puolalais-virolaisen laulaja ja näyttelijä Miliza Korjuksen (1909 - 1980) tulkitsemana. Laulua on suomeksi esittänyt mm. Mauno Kuusisto. https://areena.yle.fi/1-4079748 https://fi.wikipedia.org/wiki/Theo_Mackeben https://fi.wikipedia.org/wiki/Miliza_Korjus http://www.imdb.com/name/nm0466295/bio?ref_=nm_ov_bio_sm http://www.mumag.de/gedichte/goe_jw37.html
Etsin erästä kehtolaulua, jonka lapsena 80-luvulla kuulin LP-levyltä, jolla oli Hölmöläisten tarinoita ja lauluja. Ensimmäisen säkeistön sanat menevät… 1249 Uni tulee ulkoa -laulun nuotit ja sanat löytyvät nuottikokoelmasta: "Tuuti lasta : 35 kauneinta kehtolaulua". Nostoväkinäyttämö: Hölmöläisiä -LP-levyltä löytyy kappale äänitteenä.
Mikä on suurin kaupunki, joka on jollain suomalaisella kaupungilla ystävyyskaupunkina? 1249 Ystävyyskaupungeista ei ole ilmeisesti olemassa kovin kattavaa listaa, mutta jos asiassa turvaudutaan englanninkielisen Wikipedian suomalaisten kaupunkien ystävyyskaupunkien listaan osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_twin_towns_and_sister_cities_in_F…, hyvä ehdokas suomalaisen kaupungin väkiluvultaan suurimmaksi ystävyyskaupungiksi voisi olla Espoon ystävyyskaupunki Shanghai. Tämä tieto löytyy myös osoitteesta https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Kansainvalin…. Shanghai on useilla mittareilla katsottuna yksi maailman suurimmista kaupungeista, eikä muita suurimpien tittelistä kilvoittelevia kaupunkeja näyttäisi olevan mainitussa listassa. Kaupunkien suuruuden määrittely on kuitenkin hiukan haastavaa,...
Mitä tarkoittaa sukunimi Kaattari ? Mistä se on peräisin ja miltä ajalta? 1249 Kaattari-nimi tunnetaan asutus- ja sukunimenä Oulussa, Kiimingissä ja Toholammilla.Talonnimenä Kaattari on vuosisatoja vanha, esimerkiksi Iissä nimestä on merkintöjä jo vuodelta 1647 (Hendrich Kaattari). Pohjoisessa kaattari on tarkoittanut laihaa, surkeaa ja pienikasvuista ihmistä tai eläintä. Suomussalmella sana taas on merkinnyt tervanpolttajaa. Karstulassa on irvikaattari-sanaa käytetty merkitsemään ivantekijää. Pirjo Mikkonen -Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000) Suomen murteiden sanakirja verkossa http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main