Pelkästään kepposia sisältävää kirjaa ei valitettavasti löytynyt. Pirkko-Liisa Perttulan toimittamassa kirjassa Kelvoton koululainen vaihtaa vapaalle on kuitenkin lopussa luku "Riiviötemppuja", joka sisältää muutaman sivun verran kepposia. Aiheesta voi myös löytyä vinkkejä kaunokirjallisuudesta (esim. Vaahteramäen Eemeli, Pikku Nikke, Kapteeni Kalsari). Vähän vanhempaa keppostelua Helsingin seudulla kuvaa kirja Tervomaa, Raija : Stadin skloddit braijaa : leikkejä, kujeita ja koiruuksia.
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot saa pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Anna-kirjoista on tehty useita tv-sarjoja ja pari elokuvaa. TV-sarjoja en löytänyt kirjastoista, mutta niitä kyllä kannattaisi tiedustella YLE:n tallennemyynnistä, sillä Annasta kertova tv-sarja on pyörinyt myös Suomen televisiossa lähiaikoina. Myynnissä se ei tällä haavaa näytä olevan. Ohessa linkki http://www.yle.fi/tallennemyynti/.
Annan myöhäisemmistä vaiheista kertova elokuva "Tuulentuvan Anna" sen sijaan on lainattavissa mm. Helsingin kaupunginkirjastosta. Kaukolainan voit tehdä lähimmästä kirjastosta.
Runotytöstäkin on tehty tv-sarja. Sarjan nimi on "Emily of New Moon" ja se on valmistunut vuonna 1998. Kirjastoista sitä en löytänyt.
Lucy M. Montgomery on ollut mukana kuuluisia kanadalaisia käsittelevässä tv-sarjassa, mutta sitä ei...
Löytämäsi lisäksi uudehkoja suomenkielisiä kirjoja aiheesta ovat ainakin seuraavat:
- Konttinen, Että saatais sydämet avautumaan ”Yhteiskunnallinen mainonta nonprofit-organisaation viestinnässä (2006)
- Mäki, Markkinointi voittoa tavoittelemattomassa organisaatiossa (2005)
- Oy Veikkaus Ab:n harjoittama sponsorointi (2001)
Lisäksi löytyy useita 2000-luvulla ilmestyneitä englanninkielisiä teoksia aiheesta. Linda-tietokannasta parhaan tuloksen saa valitsemalla hakutyypiksi komentohaun ja kirjoittamalla ruutuun ”yleishyödylliset yhteisöt” and markkinointi tai ”nonprofit organizations” and marketing. Lindassa käytetään sekä suomen- että englanninkielisiä asiasanoja, joten usein kannattaa hakea molemmilla kielillä.
Tätä Ed Friedlandin laatimaa soitonopasta ei valitettavasti ole saatavilla pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Saatavilla on jonkin verran muita, vastaavanlaisia aineistoja, mm. Beck Roscoen laatima "Blues Bass Basics: Steps One & Two Combined" (kirja + cd). Jos teet Helmet-järjestelmässä http://www.helmet.fi sanahaun rimpsulla "blues bassokitara soitonoppaat", niin saat listauksen aineistoista, jotka voivat olla kiinnostavia.
Jos haluat kyseisen teoksen Vantaan kaupunginkirjastoon, voit ehdottaa sen hankkimista osoitteessa https://www.vantaa.fi/i_form.asp?path=1;217;539;10981&voucher=EF5DC3B1-…
Frank-monihaun http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py/index mukaan teos löytyy pääkaupunkiseudulta kuitenkin Stadian Pop...
Vastaus löytyy vastausarkistostamme http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Kirjoittakaa kohtaan 'etsi arkistosta' etsimänne nimi ja klikatkaa 'hae'. Susan on lyhennelmä Susannasta. Maria ja Annaa pitää etsiä erikseen. Annikki on hellittelynimi Annasta.
Moskusta eli Aleksanteri Hihnavaarasta on tehty perusteellinen elämäkerta: Sakari Kännö Mosku: kertomus poromies Aleksanteri Hihnavaarasta ja Lapin kenraali Kurt Martti Walleniuksesta vuosina 1900-1938. Moskun pituudesta tai painosta hänen kuollessaan siinä eikä muissakaan lähteissä ollut mainintaa.
Internetissä on sivuja, joilla opastetaan länsimaisten nimien kääntämistä japanin kielelle.
Vierasperäiset nimet kirjoitetaan japanin kielessä ns.katakana-merkeillä. Niistä saat lisätietoa esim.osoitteessa http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
Suomalaisten nimien japaninkielisiä kirjoitusasuja voit etsiä myös osoitteesta http://japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese/ tai http://www.japanorama.com/eb_japan.html
Tämän tapaisia kysymyksä on käsitelty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa. Niitä löytyy osotteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx. Voit hakea asiasanoilla etunimet japanin kieli. Vastauksista ja niissä annetuista nettiosoitteista saat lisää tietoa.
Meidän kirjastossa ei ole ketään...
Turun kaupunginkirjastosta löytyi kaksi Työväen sivistysliiton julkaisemaa runokirjaa.
Toinen on Viivat ja pisteet ja toinen
Susanna Huikarin ja Tarja Käsmän Surun kosketus. Kirja on
selkokielinen. Runokirjassa puhutaan kuolemasta ja sen aihettamista tuntemuksista. Äitiydestä tai lapsesta ei puhuta.
Työväen sivistysliitto järjestää runokilpailuitansa piirikunnittain. He näyttävät myös julkaisevan runoja piirikunnittain.
Turun piirikunnan postiosoite on http://www.tslturku.fi/
sieltä voisi kysyä.
Suomen kielen perussanakirjan (1990) mukaan verbin katsoa eräs merkitys on pitää jonakin, havaita joksikin, olla jotakin mieltä, katsoa jokin tarpeelliseksi. "En katso sitä riistämiseksi" on näin ollen kieliopillisesti oikein. Yhtä oikein on sanoa "en katso, että se on riistämistä" tai "en katso sen olevan riistämistä". Verbi luokitella taas merkitsee jakamista luokkiin, ryhmiin.
Suomen kieleen liittyviin kysymyksiin vastaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto. Neuvontapuhelin p. 020 7813201 ma, pe 9-12, ti-to 9-14(www.kotus.fi/kielitoimisto.
”Suomen kuvalehden” vuosikerta 1933 löytyy Pasilan kirjavarastosta, josta sen saa luettavaksi Pasilan kirjaston tiloissa. Artikkelin voi halutessaan kopioida tai skannata omaan käyttöön. Pasilan kirjaston lehtialueen kopiokoneella skannaaminen onnistuu varsin helposti ja nopeasti suoraan muistitikulle pdf-muodossa. Koska lehdet ovat käsikirjastoaineistoa, niitä ei valitettavasti voi saada tilattua toiseen kirjastoon.
Saat vuosikerran luettavaksesi pyytämällä sitä Pasilan kirjaston asiakaspalvelutiskiltä. Vuosikerta tulee varastosta muutamassa minuutissa kirjahissillä. Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/ ja tarkempi saapumisohje osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/af9da34a-...
Muinaissuomalaista Kaipa-kantaista nimiryhmää tavataan Suomessa Lounais-Suomesta Karjalaan. Sen on oletettu johtuneen kaivata-verbistä ja se on tulkittu ns. toivenimeksi: lapsi, jota on toivottu ja kaivattu, on saanut nimen Kaipia, Kaipio, Kaivattu, Kaivas tms. Nimiryhmän eri muunnoksista on kiteytynyt ja nykyaikaan säilynyt toistakymmentä sukunimeä, esim. Kaipaala, Kaipainen, Kaipala, Kaipanen, Kaipia, Kaipiala, Kaipiainen, Kaipila, Kaipinen, Kaipio, Kaipola ja Kaiponen.
Lähde:
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet
Helsingin kaupunginkirjaston lastenosastot ylläpitävät Plussanen-hakusivua, josta löytyy tietoa ennen kaikkea lasten ja nuorten aineistosta. (Plusselin ruotsiksi, Plussie englanniksi).
Osoitteesta http://www.libplussa.fi/plussanen/minajamuut.html löydät aineistoa mm. aiheista "ihminen" ja "mistä lapset tulee", jotka näyttävät molemmat liittyvän tutkielmasi aiheeseen.
Osoitteesta http://www.libplussa.fi/plussanen/swe-ihminen.html löydät vastaavaa aineistoa ruotsiksi. Hakutuloksesta näet paitsi teoksen tiedot myös sen saatavuuden pääkaupunkiseudulla.
Valtion säädöstietopankki on osoitteessa http://finlex.om.fi/ Se sisältää erikseen lait alkuperäisessä muodossaan ja myös ne lain pykälät, joita on myöhemmin muutettu. Valtion säädöstietopankki on ajantasainen lakitekstien lähde. Siitä saa kuitenkin lain voimassa olevan tekstin suoraan vain, jos lakiin ei ole tullut muutoksia.
Lainsäädännön etusivulla (http://finlex.edita.fi/stp.html) on lomake, johon voi kirjoittaa hakusanoja. Sanahaulla voi hakea Lakeja ja muita säädöksiä, joiden nimessä esiintyy haluttu sana/sanoja. Tällöin haku kohdistetaan viitetietokantaan. Etsittäessä Lakeja ja muita säädöksiä, joiden nimessä tai tekstissä esiintyy haluttu sana/sanoja haku kohdistetaan tekstitietokantaan.
Hakusanalla päivähoi* (* on katkaisumerkki...
Kiinan mytologiaa koskevaa kirjallisuutta löytyy melko runsaasti, pääosin englanniksi. Esimerkiksi seuraavat: Birrell, Anne: Chinese mythology -- an introduction, 1999; Christie, Anthony: Chinese mythology, 1997; Bellingham, David: Myths and legends, 1996; Palmer, Martin: Essential Chinese mythology, 1997; Werner, E. T. C.: Myths legends of China, 1988 sekä Itämaiden mytologia / toimittanut Clio Whittaker, 1990.
Uni tulee ulkoa -laulun nuotit ja sanat löytyvät nuottikokoelmasta: "Tuuti lasta : 35 kauneinta kehtolaulua". Nostoväkinäyttämö: Hölmöläisiä -LP-levyltä löytyy kappale äänitteenä.
Tietoa autojen ja veneiden ympäristöystävällisestä pesusta löytyy esimerkiksi näistä linkeistä:
https://www.pidasaaristosiistina.fi/ymparistotietoa/myrkyton_vesilla_liikkuminen/pohjapesu_ja_muut_huoltotyot
https://yle.fi/uutiset/3-9702633
https://www.lahti.fi/ajankohtaista/uutiset/autonpesu-ja-ymp%C3%A4rist%C3%B6
Nil carborundum on yksi muoto populaarikulttuurissa usein vastaan tulevasta ilmaisusta Illegitimi non carborundum tai Nil illegitimi carborundum. Esimerkiksi Margaret Atwoodin Orjattaresi-kirjassa sama fraasi nähtiin muodossa Nolite te Bastardes Carborundorum. Tämä feikkilatinankielinen lentävä lause on kääntynyt usein englanniksi muotoon Don't let the bastards grind you down, eli suomeksi lause kuuluisi esimerkiksi näin: Älä anna paskiaisten lannistaa sinua.
Sana nil tarkoittaa ei mitään, ja esimerkiksi ilmaisu nil desperadum kääntyisi muotoon never despair tai nothing to be desperate about - eli ei mitään, miksi olla epätoivoinen. Carborundum sen sijaan ei ole oikeaa latinaa vaan piikarbidin englanninkielinen tuotenimi, joka on...
Kuvauksestanne päätellen kyseessä on ns. venäläinen helmitaulu.
Ohjeet venäläisellä helmitaululla laskemiseen löydät esimerkiksi täältä:
https://docplayer.fi/3566409-Satakunnan-insinoorit-ry-n-jasenlehti-www-…
https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-vanhoissa-helmitauluissa-on-osassa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helmitaulu
