Kyseinen nimitys näyttää tarkoittavan lääninräntmestaria eli lääninrahastonhoitajaa. Esim. näissä lähteissä käännös esiintyy:
http://www.genealogia.fi/hakem/sanasto/sanastol.htm
http://vaskivakka.net/tietovakka/sanastot/yleinen/sanasto_r.htm
Myös sukutauluissa ko. käännös näyttää yleisemminkin esiintyvän.
Pentti Pesän teollisuustrilleri Kauppa tai kuolema (Gummerus, 1976) voisi olla varteenotettava ehdokas etsityksi kirjaksi. Kirjan jyväskyläläistehdas ei tosin ole paperitehdas, vaan paperikoneita valmistava Valmetin Rautpohjan tehdas.
Kirjan takakannen esittelyteksti kuvaa romaania seuraavasti:
Valmetin Rautpohjan tehdas Jyväskylässä on osa suomalaista raskasta metallia, kuuluisa paperikoneistaan. Työ on korkealuokkaista, mutta kilpailu maailmanmarkkinoilla kovenee talouslaman puristuksessa. Eräänä päivänä tehtaalla tapahtuu sabotaasi...
Insinööri Jorma Kankaansyrjälle tämä on isku vasten kasvoja. Suunnittelijana hän tuntee Itävaltaan tilatun paperikoneen omakseen. Eikä kysymys ole vain kunniasta. Vanhan metallimiehen poikana Kankaansyrjä...
Kyseessä on Boyen runo nimeltä ”Svalorna”, joka on ilmestynyt ainakin kokoelmassa ”Härdarna” (Bonnier, 1927). Ruotsinkielinen alkuteos löytyy osoitteesta http://www.karinboye.se/verk/dikter/dikter/svalorna.shtml ja aivan luvallisesti julkaistunakin.
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu, sillä suomennosta ei ole osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa, osoitteessa https://finna.fi olevassa Viola-tietokannassa eikä varsin hyvin runojen tietoja sisältävästä Piki-tietokannassakaan. En voi täysin sulkea pois, etteikö suomennosta olisi voinut ilmestyä jossakin julkaisussa, jota ei ole listattu tietokantoihin, mutta luultavasti suomennosta...
Kirjastolla ei valitettavasti ole tarjolla osa-aikaista viikonlopputyötä. Jos olet kiinnostunut keikkatöistä pääkaupunkiseudun kirjastoissa tai muissa kaupungin virastoista, ota yhteyttä henkilöstöpalveluyhtiö Seureen. Seuren yhteystiedot löytyvät täältä:
http://seure.fi/fi-FI/
Kansallisbibliografia Fennicassa voi etsiä suomenkielisiä kirjoja, jossa alkuteos on espanjankieleinen. Tämä tapahtuu Fennican tarkennetussa haussa seuraavasti:
hakusana(t): spa
pudotusvalikosta kieli: suomi
hakutulos voidaan järjestää kohdasta lajittele: uusimmat ensin
haussa voi käyttää myös aikarajausta
Kansallisbibliografia Fennica tarkennettu haku https://finna.fi
Helmet-kirjastoilla on käytössä tietokanta Contemporary Authors. Tietokannassa voi rajata kansallisuudeksi: spanish ja edelleen kirjallisuudenlajiksi esim. fiction, short stories, economics, sociology, military travel/exploration, jne…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Kirjallisuus(812)
Espanjalaisia nykykirjailijoita: http://es.answers.yahoo.com/question/...
Rippikoulukorttia näytetään käytettävän yleisesti eri puolilla Suomea. Korttiin kootaan merkintöjä osana rippikoulua osallistumisesta jumalanpalvelukseen tai muuhun seurakunnan toimintaan. Alla olevan linkin kautta löytyy kuva Euran seurakunnan rippikoulukortista:
http://www.euranseurakunta.fi/nuoret/wp-content/uploads/2011/09/2011-ri…
Kortista voidaan käyttää myös muita nimiä. Esimerkiksi Valkealan seurakunnan sivuilla puhutaan tutustumiskortista:
http://www.valkealanseurakunta.fi/?id=892
Ainakin minun työtovereistani löytyi monia "Kekkosen aikana" rippikoulunsa käyneestä ja eri puolilla Suomea silloin eläneestä, jotka ovat tällaista korttia täyttäneet, vaikka kortilla ei välttämättä tätä nimeä silloin ollutkaan.
Kirkkohallituksen...
Juuri kysytyllä nimellä – Alestalo-Uusitalon aikakausijaottelu 1986 – ei löytynyt materiaalia. Kanavassa 1987:5 (löytyy Helsingin pääkirjaston varastosta) on Matti Alestalon kirjoittama artikkeli ”Suomen luokkarakenne 1980-luvulla”, jossa on taulukko ”Suomen ammatissa toimivan väestön luokkarakenne 1950-1980”. Tässä taulukossa on vuosipylväitä, lieneekö se kyseinen aikakausijaottelu?
Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen avoimen yliopiston verkko-opintoihin kuuluu sivusto http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiol/, josta pääsee kiinnostaviin artikkeleihin. Mainittuihin sivuihin kuuluu myös http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiol/luokkar.htm, jossa on artikkeli ”Suomen luokkarakenne” (kirjoittajan nimeä en...
Kysymyksestä ei oikein voi päätellä, etsitäänkö tietoa suomenkielisen version varhaisimmasta äänitteestä tai nuotista, vai olisiko kuitenkin kyse itse sävelmän alkuperästä.
My Bonnie lies over the ocean on vanha skotlantilainen sävelmä, mahdollisesti 1700-luvulta peräinen. Suomenkieliset sanat sävelmään kirjoitti Maija Konttinen. Vanhin löytämäni nuottijulkaisu, jossa tämä Konttisen käännös esintyy, on vuonna 1917 julkaistu Kansakoulun uusi laulukirja (Otava, toimittanut Paula af Heurlin). Tämän jälkeen laulu on julkaistu kymmenissä eri kokoelmissa.
Vanhin laulun äänite näyttää olevan paljon nuorempi julkaisu eli Georg Malmsténin albumi Georg Malmsen merellä (FInnlevy 1971).
Heikki Poroila
Tietoa autojen ja veneiden ympäristöystävällisestä pesusta löytyy esimerkiksi näistä linkeistä:
https://www.pidasaaristosiistina.fi/ymparistotietoa/myrkyton_vesilla_liikkuminen/pohjapesu_ja_muut_huoltotyot
https://yle.fi/uutiset/3-9702633
https://www.lahti.fi/ajankohtaista/uutiset/autonpesu-ja-ymp%C3%A4rist%C3%B6
Tämä ei ole mahdollista. Etu- ja sukunimilain mukaan vain kahdesta eri sukunimestä voidaan muodostaa sukunimiyhdistelmä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170946
Mummon äidin sisko on siis sinulle isoisotäti, ja hänen lapsensa on sinun mummosi serkku.
Mutta mitä sukua hän on sinulle?
My Heritage -sivustolla kirjoitetaan, että "isovanhempiesi ensimmäiset, toiset ja kolmannet serkut ovat sinun ensimmäisiä, toisia ja kolmansia serkkuja (kahden polven takaa)".
Kuinka monen sukupolven takaa?
Taulukko sukulaisuuksista
Tikkurila on Tikkurilan suuralueen keskus, joka pitää sisällään useampia naapurikaupunginosia. Tikkurilasta itään sijaitsee Hakunilan suuralue, mutta vantaalaisena uskallan sanoa, että juuri Tikkurilaa pidetään Itä-Vantaan ja Myyrmäkeä Länsi-Vantaan keskuksena. Siten Tikkurila olkoon Itä-Vantaata.
Vantaan kaupunginosien ja suuralueiden rajat (pdf).
Kansanterveyslaitoksen Internet-sivuilla on matkailijan terveysopas ( http://www.ktl.fi/oppaita/matkailijan/ ), jossa on tietoa mm. matkailijan rokotuksista ja rokotussuosituksista maittain. Oppaassa on myös paljon muuta matkailijoille suunnattua terveysasiaa. Matkailijan terveysopas on saatavissa painetussakin muodossa, ja sitä on lainattavissa kirjastoissa.
Viitasaaren kirjaston kokoelmista ei näytä löytyvän keräilylehtien hintaopasta. Viitasaaren kirjaston aineistoa voi hakea osoitteesta: http://www.viitasaari.fi/index.php?id=4.5.2. Täältä voitte etsiä Jyväskylän ja lähialueiden kirjastojen kokoelmista kyseistä teosta: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=form2. Sen mukaan esim. Jyväskylän kaupunginkirjaston käsikirjastossa (ei ole lainattavaissa) on Keräilylehtien hintaopas 2003-2004. Sen uudempaa lehtien hintaopasta en löytänyt myöskään pääkaupunkiseudun aineistohausta.
Olet Helmet-haun kautta varannut Aino Suholan Yksi näistä -kirjan ja sen pitäisi olla Pukinmäen kirjastosta noudettavissa parin päivän kuluessa. Kirjaston aineistoa voi varata joko juuri niin kuin olet tehnyt Helmet-tietokannan kautta tai sitten käymällä kirjastossa tai soittamalla, jolloin henkilökunta tekee varauksen.
Otavan iso musiikkitietosanakirja kertoo seuraavaa: "Popmusiikki (engl. pop music, lyhenne sanasta popular music) viittaa musiikinlajiin. Rock and roll-musiikin läpimurron jälkeen (1956) on popmusiikkia yhä yleisimmin alettu kutsua rockiksi tai rockmusiikiksi."
Yksinkertaistaen sanottuna: popmusiikki on yleisnimike ja rock on sen alalaji, mutta nykyään usein popmusiikkia kutsutaan rockiksi.
Popmusiikissa on paljon erilaisia tyylisuuntia, jos haluat saada jonkinlaisen rungon eri kehitysvaiheista, niin voit käydä kirjaston käsikirjastossa olevasta OTAVAN ISO MUSIIKKITIETOSANAKIRJASTA (Osa 4 kohdasta: popmusiikki)käydä lukemassa. Tästä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta löydät itsellesi lähimmän kirjaston, jossa teosta on: http://www....
Kirjaston Asko-koneilla käytetään vain numeroja sisältävää pin-koodia, koska samaa pin-koodia käytetään myös kirjaston lainausautomaateissa. Lainausautomaatin numeropaneeli ei sisällä kirjainnäppäimiä. Jotta asiakkaan saama pin-koodi toimisi sekä Asko-koneissa, HelMet-palvelussa että lainausautomaateissa, on sen oltava numeropohjainen.
Oulun kaupunginkirjastossa on lainattavana UT:n kreikka-suomi sanasto, 2001 ja lukusalista löytyy lisäksi Gyllenberg, Rafael : Uuden testamentin kreikkalais-suomalainen sanakirja, 1978. Oulun yliopistossa on kreikka-saksa-sanakirjoja, aika vanhoja.
Runouden historiasta löydät tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
- Palmgren: Johdatus kirjallisuustieteeseen
- Suomen kirjallisuus, osa 8: kirjallisuuden lajeja.
Sananlaskujen teoriaan ja tutkimukseen on perehdytty Outi Lauhakankaan teoksessa Puheesta ihminen tunnetaan.
