Kyseessä on varmaankin Georges Bizet ooppera Helmenkalastajat (Les pêcheurs de perles). Sieltä yksi kuulluimmista sävelmistä on duetto Au fond du temple saint, jota löytyy useammasta julkaisusta. Niistä yksi klassikko, Jussi Björlingin esitys, löytyy myös Kirkkonummen kirjaston kokoelmista Björling, Jussi, 1911-1960, The ultimate collection, Bmg entertainment 1999 (Sarja Artists of the century). Aaria löytyy myös muiden kuuluisien artistien esittämänä Kirkkonummelta. Oopperassa on toki muitakin mieleenpainuvia, tunnettuja aarioita. Voit selata niitä ja omasta kirjastostasi löytyviä levytyksiä osoitteessa http://www.pegasos.kirjas.to/. Kirjoita sanahaussa hakusanaksi vaikkapa Helmenkalastajat tai Les pêcheurs de perles.
En ole aivan varma tarkoitatko luetteloiden suomennoksien nimeä vai luetteloiden sisältämien orkideojen nimiä.
Kaikki suomennetut kirjat löytyvät Kansallisbibliografiasta (https://finna.fi ), mutta näitä ei siellä ole. Näyttää siltä, ettei noita julkaisuja ole suomennettu.
Viljeltyjen kasvien viralliset suomenkieliset nimet löytyvät Puutarhaliiton julkaisusta Viljelykasvien nimistö (http://www.puutarhaliitto.fi/index.php?section=10 ). Sitä saa monista kirjastoista kautta koko Suomen (http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a… ).
Apua saattaa löytyä myös Suomen Orkideayhdistyksestä (http://www.suomenorkideayhdistys.fi/index.php ).
CITES-sopimuksesta löytyy tietoja muutamalta suomalaiselta sivustolta, mutta...
Yleensä tekijänoikeus on teoksen tekijällä ja usein kustantaja liittyy asiaan myös. Löysin tällaiset tiedot
Nordisk kaninstandard : gällande från 1 oktober 1998 / utgiven av Nordiska standardkommittén Sveriges kaninavelsföreningars riksförbund (contributor).
Näistä voisi päätellä, että teidän kannattaa ottaa yhteyttä Nordiska standardkommittén Sveriges kaninavelsföreningars riksförbund'iin, joiden sivut ovat osoitteessa http://www.come.to/kaf . Yhteystiedot löytyvät sivulta
Sveriges Kaninavelsföreningars Riksförbund
Box 177
293 23 Olofström
Postgiro 92 31 51-5
Telefon 0454-999 73
E-post: siv.bromster@skaf.info
HS 31.12. sivulla A 12 on kolme erillistä valokuvaa joissa kussakin yksi henkilö. Kuvien erillisyyttä havainnollistaa vielä kunkin omaa pistemäärää kuvaava numeropallukka kuvien oikeassa alalaidassa. Mielestäni kyseessä on selvästi virhe kuvien tekstityksessä, oikein olisi ollut "Markku Markkula (vas.)" Tuosta virheestä johtuen myös toisten henkilöiden henkilöllisyys tulee tulkituksi väärin, sillä toisiin kuviin ei yhdistetä kuvatekstissä henkilönimeä, vaan henkilöt päätellään ainoan mainitun (Markkulan) mukaan.
Yleensaä HeSassa kuvien henkilöt on nimetty lukijasta katsoen, näin väitän pelkästään monivuotisen lukijakokemuksen perusteella.
Löydät lasten DVD-elokuvat Helmet-verkkokirjastosta näin:
Valitse Helmetin pääsivulta Tarkennettu haku, kirjoita Hakusana-ruutuun elokuvat, valitse aineistoksi DVD-levyt ja kokoelmaksi Lasten kokoelma. Paina Hae-painiketta, ja saat tuloksen. Lasten DVD-elokuvia on yli 2000, ja tiedot niistä tulevat näkyviin ikäjärjestyksessä uusimmasta kirjastoon hankitusta alkaen.
Hei !
Koulupuku on tsaarin ajan perinnettä, joka poistettiin käytöstä 1917 vallankumoksen takia. Stalin halusi tämän tradition uudelleen pakolliseksi 1948.
Alla on kolme englanninkielistä viitettä, joista saa hieman lisätietoa.
http://books.google.fi/books?id=yNpjjkTZiPAC&pg=PT57&lpg=PT57&dq=school…
http://en.wikipedia.org/wiki/School_uniform
http://countrystudies.us/russia/52.htm
Pennin sekä 5- ja 10 pennisen raaka-aineena käytetty kupari korvattiin vuosina 1969, 1977 ja 1983 alumiinilla. Oululainen Numismatics Coins arvioi sen hinnaksi 0,60 €, jos se on leimakiiltoinen, kuntoluokitukseltaan 9. Suomen rahat arviohintoineen 2008 ei anna tästä arviota.
Sanomalehti Karjalaisessa oli artikkeli vuoden 1982 alussa valmistuneesta Joensuun poliisi- ja oikeustalosta. Jutussa kerrotaan, että pääurakoitsijana toimi Rakennustoimisto A Puolimatka Oy.
Karjalainen 8.1.1982, s. 10.
Kyseessä lienee harmonikansoittaja Armas Piippo. Piipolta on julkaistu yksi nuottikokoelma, Sovituksia ja sävellyksiä (2004, M706331119). Nuotin sisältämät kappaleet näkee tästä linkistä: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1745288?lang=fin
Nuottia näkemättä ei voi päätellä, ovatko kappaleiden sovitukset jatsahtavaa hotti-tyyliä. Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Niccolò Machiavellin Il principe – teoksen suomennosten vertailu vaatisi käännöstieteen, valtiotieteen ja historian asiantuntemusta sekä italian kielen taitoa. Mitään suomennoksista tehtyä kriittistä vertailua ei löydy.
O. A. Kallion suomennos on vuodelta 1918, mutta vaikuttaa käännösajakohtaan nähden kieleltään yllättävän tuoreelta. Aarre Huhtalan suomennos on vuodelta 1969 ja sen kieli varmaankin aukeaa kuitenkin helpommin nykylukijalle. Käännökset on tehty alkutekstien eri laitosten pohjalta. Huhtalan suomennoksessa on hiukan enemmän selityksiä, jotka ovat hyödyllisiä teoksen ymmärtämiseksi. Antti Hautamäki antaa kuitenkin ymmärtää pro gradu -tutkielmassaan, että Huhtala on painottanut...
Taina Iduozeen tutkielma Etniset vähemmistöt ja kirjastot - Monikulttuurisuus Helsingin kaupunginkirjastossa (1997) on julkaistu myös verkossa: http://www.lib.hel.fi/mcl/julkaisut/tutkielma/index.html Kannattaa tutustua myös tutkimuksen lähdeviitteisiin. Tieteellisten kirjastojen käyttöä käsittelee Soile Hirvasniemen gradu Ulkomaalaiset opiskelijat Oulun yliopiston kirjastopalveluiden käyttäjinä. Oulu 2000.
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi on koonnut linkkilistan monikulttuurisuusaineistoista ja kirjastoista: http://www.alli.fi/tieto/nuorisotyo/monikult/kirjasto.html
Aleksi-artikkelihaulla löytyivät mm. seuraavat artikkeliviitteet:
Verho, Seppo:Monikulttuurisuus nousussa Vantaan kirjastossa . Kirjastolehti 2000;4;18
Asp, Kristiina:...
Ainakin Helena Anhavan kokoelmasta Kun on nuorin (1985) löytyy lapsinovelleja, esim. niminovelli Kun on nuorin. Lapsen näkökulmasta kirjoittaa myös Bo Carpelan kokoelmassa Muistan, uneksin (1980).
Äänikirjojen listoja kannattaakin etsiä internetistä ja etenkin eri kirjastojen sivuilta. Esimerkiksi Celia - näkövammaisten kirjasto on koonnut suomenkielisiä äänikirjoja. Äänikirjat on luokiteltu. Lista löytyy internetin osoitteesta
http://www.celialib.fi
Yleiset kirjastot ovat listanneet runsaasti kokoelmiensa äänikirjoja. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston sivuilta löytyy suomenkielisten äänikirjojen lista. Osoite on http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/aanikirjat.html#suomi
Kustantajien sivuiltakin voi etsiä niiden julkaisemia äänikirjoja. Äänikirjakaupan sivuilla on eri kustantajien äänikirjoja, osoitteessa http://www.aanikirja.fi/
Suomi-englanti perushevossanasto ja hienoja linkkejä muihin hevossanastoihin löytyy osoitteesta
http://cc.joensuu.fi/~paujantu/hevoset/sanastoaj.html .
Hänestä ei ole kirjoitettu kokonaista kirjaa, kuitenkin useissa teoksissa kerrotaan hänestä. Esimerkkeinä Kotimaisia nykykertojia sekä Pekka Tarkan Suomalaisia nykykirjailijoita.
Videokasetilla Kirjailijakuvia 16 kerrotaan Härkösestä.
Kirja Heikosti positiivinen sivuaa hänen elämäänsä.
Myös Internetissä on tietoa Härkösestä esim
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistossa.
Martinlaakson kirjaston kirjat voi palauttaa Myyrmäen kirjastoon tai mihin tahansa muuhun HelMet-kirjastoon. HelMet-kirjastoja ovat Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot.
Halutessasi voit kyllä mainita palauttaessasi kirjoja että ne on lainattu toisesta kirjastosta, mutta välttämätöntä se ei ole. Kirjastojärjestelmä ilmoittaa palautuksessa, jos kirja kuuluu eri kirjastoon.
Näyttää tosiaan olevan niin, että tästä Järnefeltin Onnellisista löytyy Helmet-kirjastoista vain kuoropartituureja. Monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/ )mukaan maakuntakirjastoistakaan ei löydy kuin kuoronuotinnoksia. Ehdottaisin, että otat yhteyttä Sibelius-akatemian kirjastoon, http://lib.siba.fi/fin/ . Heidän aineistotietokantansa on Internetissäkin, mutta tällä hetkellä poissa käytöstä (http://finna.fi ).
Kiinan kieltä kirjoitetaan kirjoitusmerkeillä, jotka ovat itsenäisiä, tietyn käsitteen ilmaisevia yksiköitä. Varsinaisia kirjaimia siinä ei ole. Kiinan kielestä on tässä palvelussa kysytty usein ennenkin, aiemmat vastaukset löydät arkistosta kirjoittamalla tyhjään ruutuun kiinan kieli. Mm. näistä linkeistä löydät lisätietoa:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Suomen kirjastoista ja kirjastopalveluista Suomessa saa tietoa sivustosta http://www.kirjastot.fi . Sivuston kautta pääsee mistä tahansa käyttämään niitä kirjastopalveluita, jotka ovat Internetin välityksella käytettävissä. Merkittävä kirjastopalvelu, jota voi käyttää missä tahansa ovat verkossa julkaistut aineistoluettelot. Kirjastot.fi:n kanavalla Kirjastot löytyy pääsy Suomen kirjastojen aineistotietokantoihin, http://www.kirjastot.fi/kirjastot . Lisäksi toimii monihakupalvelu, jonka kautta voi hakea lähes kaikkien Suomen kirjastojen materiaalia, http://www.kirjastot.fi/monihaku .
Kirjastot.fi tuottaa tiedonhakupalveluita Makupalat http://www.makupalat.fi sekä verkkotietopalvelu, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu ....
