Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Mistä saisi luettelon niistä vakiintuneista nimien "tavauskirjaimista" tai tarkemmin sanoen "tavaussanoista", joita käytetään puhelimessa, kun tarkistetaan… 1290 Kirjassa Rinne, Allan: Käytännön merenkulkuoppi (1963) annetaan seuraava aakkosnimistö: a=Aarne b=Bertta c=Celsius d=Daavid e=Eemeli f=Faarao g=Gideon H=Heikki i=Iivari j=Jussi k=Kalle l=Lauri m=Matti n=Niilo o=Otto p=Paavo q=Kuu r=Risto s=Sakari t=Tyyne u=Urho v=Vihtori w=kaksinkertainen v. x=Äksä y=Yrjö z=Tseta ä=Äiti ö=Öljy ü=saksalainen y. å=ruotsalainen o Lisäksi kirjassa annetaan ohje numeroiden lausumiseen: 1=ykkönen 2=kaksi 3=kolmonen 4=nelonen 5=viisi 6=kuutonen 7=seitsemän 8=kahdeksan 9=yhdeksikkö 0=nolla Englanninkieliset vastaavat nimistöt löytyvät kirjasta: Kiiski, Timo: Meriradio-oppi (1990). Tätä kirjaa näyttää olevan useissa Helsingin kirjastoissa paikalla (www.helmet.fi).
Honda-moottoripyörän korjausopas honda cr 1996 125cc, jossa olisi "räjäytyskuva" 1290 Tällainen opas on olemassa Alfamerin sivujen mukaan: Honda CR125R 1992-97 /CR250R 92-96 ISBN: 0892876948 Kieli: englanti Hinta: 41,7 e Meillä Lapin maakuntakirjastossa ei ole tätä kirjaa, juuri nyt en pysty tarkistamaan myöskään tilannetta muissa maakuntakirjastoissa. Jos jostain löytyisi, sen voisi tilata kaukolainaksi, jonka hinta on 6 e.
Milloin rakennettiin Saimaan kanavan, Mälkiän sulun kohdalla, ylittävä 6 tien silta? 1290 Silta valmistui joulukuussa 1967. Tämän jälkeen, keväällä 1968, purettiin edellinen vuonna 1958 valmistunut silta.
Onko Anna-Leena Härkösellä omia kotisivuja tai sähköposti osoitetta.. 1290 Anna-Leena Härköseen voi yrittää ottaa yhteyttä kustantajan kautta, otava@otava.fi. Julkista sähköpostisoitetta ei löytynyt. Otavan sivuilla http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/harkonen_anna_leena/ on perustietoja Härkösestä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aikaisemminkin vastattu kysymykseen, vanhat vastaukset löytyvät palvelun arkistosta hakusanalla Anna-Leena Härkönen.
Etsin kirjastoalan englannin kielen oppikirjaa, jota voisi käyttää kirjastoalan opiskelijoita opetettaessa (amk tai yliopisto). 1290 Kirjastoalan englannin kielen sanastoja ja sanakirjoja on joitakin mm.: - Kirjastosanasto. 1 : Suomi-englanti-suomi -sanakirja ja lyhennehakemisto / Liisa Junno (2006) - Tieto- ja dokumentointisanasto = Information and documentation : vocabulary (2004) - Kirjastosanasto : lend or borrow? / Liisa Junno (2002) Englannin kielen oppikirjaa kirjastoalalle ei taida olla. Lähin sopiva saattaisi olla Yleisradion tuottama VHS-video At your service : palveluenglantia / ohjaaja: Marja Jaakola ; toimittaja: Sirkka Hautamäki (2002)
Palautin lainaamani teoksen vuorokauden myöhässä ja lainasin sen samalla kertaa uudestaan. Ennen uudelleenlainausta maksoin 0,20€:n myöhästymismaksun minua… 1290 Pahoittelemme, jos asiassa on sattunut erehdys ja maksu on jäänyt pyyhkimättä asiakastiedoista, vaikka se olisi maksettu kassaan. Kirjastojen kassajärjestelmä ja kirjastojärjestelmä ovat kaksi erillistä järjestelmää, joten maksu kirjautuu kirjastojärjestelmään vain, jos se on muistettu merkitä kassan lisäksi myös sinne. Varsinkin isompia maksuja kirjastoille maksettaessa voisi olla hyödyllistä säilyttää (ja tarvittaessa pyytää) kuitti suoritetusta maksusta, jolloin jo suoritetun maksun voi osoittaa esittämällä kyseisen kuitin. Joka tapauksessa asia on nyt korjattu, eikä tiedoissanne ole enää ko. myöhästymismaksua.
Etsin Aamulehdessä julkaistua ilmoitusta vuodelta 2008. Säilytättekö vanhoja numeroita? Osaatko neuvo, mistä voisin löytää kyseisiä lehtiä. Aamulehdestä yritin… 1290 Helsingin kaupunginkirjasto ei säilytä Aamulehteä noin pitkältä ajalta. Sen sijaan Kansalliskirjasto taltioi kaikki suomalaiset painotuotteet, myös Aamulehden. Sen vanhempia numeroita voi käydä mikrokuvattuna lukemassa heidän lehtisalissaan, osoite on Unioninkatu 36, Senaatintorin kulmassa. Ennen kuin menee itse paikan päälle on kuitenkin syytä ottaa heihin yhteyttä sähköpostitse, että he hakevat suljetuista kokoelmistaan tarvittavan aineiston esille. Heillä on omat toimitusaikansa. Sähköpostiosoite, johon asiasta tulee kirjoittaa, on kk-palvelu@helsinki.fi . Kirjaston kotisivut ovat osoitteessa www.kansalliskirjasto.fi.
Onko kirjastoista saatavilla lainaksi (tai sitä osittain kopioitua) rakennuksen pinta-alan standardia SFS 5139. Siitä on saatavilla uusi versio: http://www.sfs… 1290 Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilta on pääsy Suomen Standardisoimisliiton tietokantaan. Tietokannan kautta pääsee lukemaan SFS-standardeja. Lainakappaleita niistä ei valitettavasti ole. SFS-Online löytyy Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta: http://www.lib.hel.fi/tietokannat/
Saarikosken runon viittaus? Pentti Saarikosken runo Jossain maaseudulla on metsä (Mitä tapahtuu todella) loppuu näin: äiti huutaa variksen äänellä / tai… 1290 Kirjastosta löytyy kirja Runosta runoon; suomalaisen runon yhteyksiä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaa, toimittaneet Sakari Katajamäki ja Johanna Pentikäinen ( WSOY, 2004), mutta kirjaa ei valitettavasti ole kirjastossani. Kirjassa käsitellään useamman suomalaisen runoilijan runoja, yhtenä Pentti Saarikosken runo Metsät. Toivottavasti tästä löytyisi tietoa. Kirja on tilattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1693256__Srunosta%20runoon…
Jag hittade en finsk "folksaga" på nätet: Djävulen och den bastande bonden. ÄR det faktiskt en folksaga eller är den fejkad? Går det att kolla? 1290 Jag frågade saken efter Finska Litteratursällskapets (Suomen Kirjallisuuden Seura) bibliotek. Sagan var inte åtminstone i deras sagornas typ förteckning. Också Folkminnesarkivet (Kansanrunousarkisto) ansåg, att berättelsen verkar mer om svenska vits än en folksaga. Trots allt verkar det så att åtminstone i nätets värld anser sagan som en finsk folksaga. Det finns ganska många svensk, engelsk och rysk webbsidor om den här "folksagan". Här finns några engelska: http://www.cyberbohemia.com/Pages/historyofnordic.htm http://www.youtube.com/watch?v=IQnFV_QQzfE http://www.articlebiz.com/article/599654-1-saunas-as-sacred-spaces-a-li…
Etsin romaaneja lapsilleni aikuisen ääneen luettavaksi. Lapset 10, 7 ja 4, etsin siis sellaista, jota kaikki voisivat kuunnella yhdessä. Suosikkejamme ovat… 1290 Mietiskelin vinkkejä ja kysyin niitä myös kollegoilta. Tätä ei kannata ottaa miellään muotoa kattavana, mutta tässä on meidän vinkkejämme. Aina on tietysti vaikea sanoa, miellyttävätkö nämä juuri sinua ja lapsiasi, mutta ainahan niitä voi kokeilla. Klassikkopuolelta ehdottaisimme seuraavia teoksia: Andersen, H. C.: Andersenin satuja (tai lukuisia muita kirjoja) Barrie, J. M.: Peter Pan Dahl, Roald: Iso kiltti jätti (+ muutkin kirjat) Finne, Jalmari: Kiljusen herrasväki (+ muut sarjan kirjat) Karjalainen, Elina: Uppo-Nalle (+ muut sarjan kirjat) Knutsson, Gösta: Pekka Töpöhäntä (+ muut sarjan kirjat) Kurenniemi, Marjatta: Onneli ja Anneli Milne, A. A.: Nalle Puh Potter, Beatrix: Petteri Kaniinin satumaailma Preussler, Otfried: Pieni...
Olen nähnyt kaksi vanhaa valokuvaa, jossa on kaksi vainajaa samassa arkussa. Toisessa oli 2 lasta jotka olivat ilmeisesti sisarukset ja toisessa taas nainen ja… 1290 Juha Pentikäisen mukaan länsisuomalaisten hautausmaiden erityispiirre on ollut vuoteen 1880 asti  ns. talvihautaus. Talvella kuolleiden ruumiit varastoitiin, kunnes sää salli haudan kaivamisen maahan. Perheet, joilla oli ruumis talvihaudassa, kaivoivat keväällä yhdessä yhteishaudan, johon pinottiin useita arkkuja rinnakkain ja päällekkäin, ja kahden kuolleen ruumiit saatettiin haudata samassa arkussakin. (Pentikäinen, Juha. Suomalaisen lähtö: kirjoituksia pohjoisesta kuolemankulttuurista. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1990.) Ruotsalainen perinteentutkija Louise Hagberg kertoo, että jotta vainaja saatiin nopeasti arkkuun, saatettiin esimerkiksi kaksi samaan aikaan kuollutta pikkulasta asettaa samaan arkkuun....
Onko jatkoa "Vienan Punainen kuu"? 1290 Laila Hirvisaaren romaanille Vienan punainen kuu (Otava, 1992) ei ole jatko-osaa. Kansallisbibliografia Fennica https://finna.fi
Mikä on termin ”kesähessu” alkuperä? milloin se on otettu käyttöön? 1290 "Kesähessu" (= kesätyöntekijä, kesäapulainen, lomittaja) lienee muunnelma sanasta "kesäheikki" (= kesätöissä käyvä koulupoika). Muuta tietoa en termistä löytänyt. Sanan "kesähessu" tarkemmasta alkuperästä voi tiedustella Kotimaisten kielten keskukselta. Heiltä voi kysyä sanojen alkuperästä tämän lomakkeen kautta: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…   Lähteet: Jari Tammi, Suuri nimittelysanakirja, ISBN 978-952-9589-46-3, 2014.
Tiedustelisin Helsingin kaupunginkirjastojen tuoreimpia koko vuoden lainausmääriä ja vertailuksi ao. tiedot myös parilta aiemmalta vuodelta. Tilastoissa lienee… 1289 Helsingin kaupunginkirjaston kokonaislainaus v. 1998 oli 8 622 765 lainaa, joista kirjojen osuus oli 6 480 197, nuottien 101 940, äänitteiden 1 110 525, videoiden 541 694, atk-tallenteiden 41 829, lehtien 243 614 ja muun aineiston 101 529 lainaa. Lisäksi saatuja kaukolainoja oli 1 436 kappaletta. Kirjastokäyntejä kaupunginkirjastossa oli v. 1998 kaikkiaan 6 709 424. Lainaus- ja kävijätiedot, myös sivukirjastotasolla, löydät netissä olevasta Mainio-tietokannasta, jossa on tilastotietoja myös muista Suomen kirjastoista. Mainion osoite on http://mainio.lib.hel.fi. Jos haluat tutustua lainaustilastojen tarkempiin jakoihin eri materiaalien ja sivukirjastojen osalta - ja mahdollisesti vielä eri vuosilta - pyydä kirjastossa käydessäsi...
Etsin Työterveyslaitoksen Tyki ja Leo tietokannoissa esiintyviä artikkeleja ja kirjoja, mistä niitä saa lainaksi (Turussa) ? 1289 Turun kaupunginkirjaston kotisivulta (http://www.turku.fi/kirja/ pääsee aineistorekisteriin katsomaan kirjaston kokoelmiin kuuluvaa aineistoa. Kirjaston lehtiluettelo löytyy kotisivulta linkistä 'kokoelmat'. Sekä Turun että muidenkin tieteellisten kirjastojen aineistorekistereihin pääsee esim. Suomen yleisten kirjastojen etusivun kautta (http://www.kirjastot.fi). Turun yliopiston kirjaston (http://www.utu.fi/kirjasto/volter/) ja Åbo Akademin kirjaston (http://www.abo.fi/library/dbs/alma/wwls) kokoelmatietokannoista voi hakea sekä kirjoja että lehtiä. Lisäksi Turussa on Kansaneläkelaitoksen tietopalvelu, jonka puhelinneuvonnasta voi kysyä mahdollisuutta tutustua kirjaston kokoelmiin (puh. 264 6279).
Tahtoisin tietää mahdollisimman paljon Merja Jalon Nummela ja Haavikkosarjoista. Teen Merja Jalon kirjoista esitelmää ja tarvitsisin tietoja mainitsemistani… 1289 Juonista erikseen ei löydy mitään koostetta, mutta kirjojen takakansista saa hyvän pikakatsauksen siihen, mistä kirjassa kerrotaan. Pääpiirteissään näissä sarjoissa on (kuten varmaan tiedät) hevosia, jännitystä ja hiukan romantiikkaa. Seuraavassa muutamia internet-linkkejä, joissa käsitellään Merja Jalon romaaneja näistä sarjoista: -http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/jalomerja.html (yleistietoa Merja Jalosta, pätkiä hänen kirjoistaan) -http://www.uta.fi/laitokset/normaalikoulu/nettilehti/kauhujen.htm Kauhujen yön ritari -arvostelu -http://www.tampere.fi/kirjasto/kissa/arvio206.htm Ratsutallin sankari -kirjan arvostelu Kirjastostasi löydät varmasti seuraavat kirjat, joissa kerrotaan yleistietoa Merja Jalosta kirjailijana...
Haluaisin löytää teokset,jossa kerrotaan etelä-pohjanmaan historiasta. 1289 Jyväskylän kirjastossa on Etelä-Pohjanmaan historiasta saatavilla ainakin seuraavat teokset: Heikki Klemetti: Kuortaneen vaiheita sanoin kuvin, 1932, luokka 92.88 Reino Ala-Kulju, Teuvo Lagerstedt & Väinö Tuomaala(toim.): Etelä- Pohjanmaa 1970-luvulla, 1971, luokka 92.88 Etelä-Pohjanmaan historia/ julk. Etelä- Pohjanmaan maakuntaliitto,1988, osat 5&6, luokka 92.88. Kojonen Eero: Alavuden historia 1, 1963, 92.88 Karttunen Mauno: Alavuden kirja, 1953, 42.8 Osa teoksista on varastossa, saat ne pyytämällä tietopalvelusta.
Martinlaakson kirjasto on nyt remontissa. Voiko sen kirjaston kirjat palauttaa esim. Myyrmäen kirjastoon, ja jos voi, niin pitäisikö siitä kertoa palautuksessa… 1289 Martinlaakson kirjaston kirjat voi palauttaa Myyrmäen kirjastoon tai mihin tahansa muuhun HelMet-kirjastoon. HelMet-kirjastoja ovat Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot. Halutessasi voit kyllä mainita palauttaessasi kirjoja että ne on lainattu toisesta kirjastosta, mutta välttämätöntä se ei ole. Kirjastojärjestelmä ilmoittaa palautuksessa, jos kirja kuuluu eri kirjastoon.
Löytyisikö esim. tutkimusta tai jonkinlaista selvitystä mistä tulisi esiin eri kirjastoille osoitetut määrärahat suhteessa nidemäärään. 1289 Hei, valtakunnallisista kirjastotilastoista osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi pystyy näitä lukuja laskemaan. Suoraan niitä ei sieltä saa, mutta pienellä jakolaskulla onnistuu!