Menemällä sen kirjaston sivuille, jonka lehdistä olet kiinnostunut, löytyy aina kyseisen kirjaston lehtiluettelo. Kirjaston voi etsiä vaikka googlen kautta, jos osoitetta ei tiedä ennestään.
Kysymiesi kirjastojen lehdet löytyvät
Seinäjoen kaupunginkirjaston lehdet
http://www.seinajoki.fi/kirjasto/ Kokoelmat ( kolmas sininen palkki ylhäällä)
Lehdet
Kirjaston lehtikokoelmat
Lehtiluettelot
Seinäjoen pääkirjaston lehdet
Tai voi mennä suoraan osoitteeseen
http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lehdet.html
Lisäksi on saatavana lehtilinkkejä
Seinäjoen korkeakoulukirjaston lehdet
http://kirjasto.seamk.fi/Suomeksi/Etsitko_tietoa/...
Asiaa ei ole välttämättä edes tarkemmin tilastoitukaan. Fennica-haku kuitenkin kertoo, että suomalaisia suomenkielisiä runokirjoja olisi ilmestynyt vuonna 2010 yhteensä 476 kappaletta ja suomenruotsalaisia ruotsinkielisiä 36 kappaletta. Mukana on varsin paljon omakustannerunoutta, jota ei välttämättä ihan joka kirjastosta löydy. Vastaava luku kuluvalta vuodelta on 282 suomenkielistä ja 6 ruotsinkielistä, mutta se ei ole oikein vertailukelpoinen, koska osa tiedoista on vasta ennakkotietoja eivätkä kaikki tänä vuonna ilmestyneet runoteokset välttämättä ole vielä Fennicassa.
Käännösrunokokoelmia ei saa Fennicasta ihan suoraan. Kollegani keksi, että asian voisi kiertää etsimällä runot ja käyttämällä toisena hakusanana alkua ”suoment”, jolloin...
Tieteen kuvalehdessä 2/2004 on vastattu kysymykseen näin:
"Kreikkalaisessa kirjoitusjärjestelmässä kysymysmerkkinä käytetään ;-merkkiä. Jostain syystä sitä ei haluttu ottaa latinalaiseen merkistöön. Mm. englantilaisen Sussexin yliopiston kielitieteen professori Larry Trask on esittänyt, että kysymysmerkki juontuu keskiaikaisesta tavasta merkitä latinankielisen kysymyslauseen perään kirjainyhdistelmä Qo, jolla viitattiin alun perin etsimistä mutta myöhemmin myös kysymystä tarkoittavaan quaestio-sanaan. Ajan mittaan Qo:n kirjoitustapa yksinkertaistui. Se alkoi näyttää aaltoviivalta, jonka alapuolella oli piste: ~. Jostakin syystä aaltoviiva ryhdyttiin kirjoittamaan pystysuoraan, jolloin syntyi nykyinen kysymysmerkki."
Artikkeli löytyy myös...
Sanomalehti Karjalaisessa oli artikkeli vuoden 1982 alussa valmistuneesta Joensuun poliisi- ja oikeustalosta. Jutussa kerrotaan, että pääurakoitsijana toimi Rakennustoimisto A Puolimatka Oy.
Karjalainen 8.1.1982, s. 10.
Kun kysymyksessä ei ole mitään viitettä siihen, miten laajaa barokkimusiikin esittelyä kaivataan, suosittelen ainakin aloittamaan Wikipedian artikkelilla (http://fi.wikipedia.org/wiki/Barokkimusiikki), joka on mielestäni varsin onnistunut tiivistelmä, josta myös pääsee yksittäisiin säveltäjiin, jos on tarvetta.
Sen päättäminen, mikä on "tärkeätä" jossain taidemusiikin tyylikaudessa, on aina jossain määrin tulkinnanvarainen asia. Kun arkisesti puhutaan barokkimusiikista, sillä viitataan usein aikakaudella yleiseen konserttoon ja sen rakenteeseen (nopea - hidas - nopea), mutta myös tyylillisiin ominaispiirteisiin, kuten runsaaseen koristeluun ja bassolinjan (basso continuo) keskeiseen merkitykseen.
Musiikinteorian näkökulmasta asiaa...
Monissa pääkaupunkiseudun suurissa kirjastoissa on italiankielisiä lastenkirjoja (esim. Vantaalla Tikkurila, Espoossa Sello, Helsingissä Pasila). Kirjoja voi varata tai voi pyytää kirjaston virkailijaa tekemään varauksen. Esim. näissä satukirjoissa on kuvitus:
TEKIJÄ Piumini, Roberto
TEOS L'albero delle fiabe : tante altre storie
TEKIJÄ Piumini, Roberto
TEOS Poco prima della notte
Tämä on helppolukuinen ja humoristinen mukaelma Punahilkasta (kuvitettu):
TEKIJÄ Denti, Roberto
TEOS Cappuccetto Oca
Oheisista linkeistä saa näkyviin listoja italiankielisistä saduista, kuvakirjoista ja helppolukuisista kirjoista, joita on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista:
sadut:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28sadut%29%20f%3A1%20l%3Ai…...
Tarvittavien tietojen pitäisi löytyä väestörekisterikeskuksen sivuilta.
Tässä linkki väestörekisterikeskuksen nimipalveluun: http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Väestörekisterikeskus on julkaissut Avoindata.fi-palvelussa suomalaisten etu- ja sukunimet, joita on väestötietojärjestelmässä vähintään 50 kappaletta. Tässä linkki palvelun nimiaineistoon: https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Sukunimitilasto löytyy CSV-tiedostomuodossa aineistolinkit -otsikon alta.
Sukunimiaineistossa on lueteltu sukunimet lukumäärän mukaisessa suuruusjärjestyksessä.
Tilastosta löytyy sukunimiä yhteensä 11334 kappaletta.
Jos vainajalla ei ole elossa olevia sukulaisia, joilta tietoja voisi saada, tarvitaan sukuselvitys eli virkatodistus, johon on merkitty kyseisen henkilön vanhemmat. Jos vainaja on ollut kirjoilla Suomessa ja asuinpaikka (asuinpaikat) tiedossa, virkatodistuksen saa kyseisen paikkakunnan seurakunnasta tai maistraatista.
Jos tietoja ei löydy Suomen väestötietojärjestelmästä, kannattaisi kääntyä Ruotsin verotoimiston (Skatteverket) puoleen. Kyseinen taho kerää väestötietoja ja valvoo mm. perunkirjoituksia. Verotoimistoon voi ottaa yhteyttä sähköpostilla (kontakta oss ->mejla->ställ en fråga->välj område->personbevis). http://www.skatteverket.se
Muita mahdollisia tahoja voisivat olla Tukholman kaupunginarkisto http://www....
Niccolò Machiavellin Il principe – teoksen suomennosten vertailu vaatisi käännöstieteen, valtiotieteen ja historian asiantuntemusta sekä italian kielen taitoa. Mitään suomennoksista tehtyä kriittistä vertailua ei löydy.
O. A. Kallion suomennos on vuodelta 1918, mutta vaikuttaa käännösajakohtaan nähden kieleltään yllättävän tuoreelta. Aarre Huhtalan suomennos on vuodelta 1969 ja sen kieli varmaankin aukeaa kuitenkin helpommin nykylukijalle. Käännökset on tehty alkutekstien eri laitosten pohjalta. Huhtalan suomennoksessa on hiukan enemmän selityksiä, jotka ovat hyödyllisiä teoksen ymmärtämiseksi. Antti Hautamäki antaa kuitenkin ymmärtää pro gradu -tutkielmassaan, että Huhtala on painottanut...
Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintyttären henkilö Skalle-Per on suomennoksessa saanut nimen Kalju-Pietu.
Lindgren, Astrid: Ronja ryövärintytär (suom. Tuula Taanila, useita painoksia, WSOY)
Netistä löytyy monenlaisia ohjeita c-vitamiiniseerumin tekemiseen. Ohjeissa neuvotaan käyttämään mm. pellavansiemenuutetta, tislattua vettä tai vain vettä yleensä. Itse tehty pellavansiemenuute käytetään jäähtyneenä, muista ei löytynyt mainintaa veden lämpötilasta. Alla muutama ohje:
https://helenatur.com/piristava-c-vitamiiniseerumi-hoitaa-vasynytta-ihoa/
http://vitamiinitverkosta.blogspot.com/2013/12/iherb-tee-se-itse-c-vitamiiniseerumi.html
https://www.bebeautiful.in/all-things-skin/skin-concerns/how-to-make-vitamin-c-serum-at-home
Lähettämissänne kuvissa näyttäisi olevan signeeraus P. Kuivasto. Kyseessä on tyylinkin perusteella Pentti Kuivasto, jonka töistä löytyy netistä joitakin myynti-ilmoituksia. Itse taiteilijasta ei kuitenkaan löydy tarkempaa tietoa.
Leima on Porzellanwerk Reichenbach -nimisen valmistajan. Numerokoodi kertoo astioissa usein valmistusvuoden ja kuukauden.
Robert E. Röntgenin teoksesta Deutsche porzellanmarken von 1710 bis heute (2007) saattaisi löytyä lisätietoa. Voit kaukolainata sen omaan kirjastoosi.
Käytä pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussan tarkennettua hakua (klikkaa kohdasta tarkennettu haku) http://www.libplussa.fi Valitse sitten haku asiasanalla. Voit kirjoittaa laatikkoon hakulauseeksi: neuvottelutaito tai viestintä. Valitse kohdasta 'tarkenna' tarvittaessa asiasanahaku (vieritä laatikon reunassa olevaa nuolta), ja kirjoita hakusanaksi englannin kieli. Klikkaa seuraavaksi kohdasta tee haku.
Näin saat kymmenen viitettä, joista ainakin teokset Kokous- ja neuvottelukielen käsikirja suomi-englanti (1988) ja Brims, Jim: English for negotiating (1984) näyttäisivät sopivan kysymykseesi. Muiden viitteiden soveltuvuudesta tarkoituksiisi voit päätellä jotain katsomalla täysistä tiedoista niille annettuja asiasanoja....
Marko Tapiosta saa tietoa Tuulikki Valkosen kirjoittamasta dokumentti-muistelmasta nimeltä Mäyhä (Tammi 2003). Marko Tapiosta on myös Anne Fried kirjoittanut kirjan (Fried: Marko Tapio 1975).
Marko Tapiosta voi tiedustella Tapperien taideseurasta. Tapperien taideseuran yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.saarijarvi.fi/index.php?id=583
Internetistä löytyy jonkin verran tietoa, esim. Keskisuomalainen kirjallisuus tietokannasta (http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjailijat/hakemisto/tapio.htm). Lisää tietoa voit etsiä Googlella kirjoittamalla hakulauseeksi "marko tapio" (nimi kannattaa laittaa noiden lainausmerkkien sisään, niin saa tarkempia hakutuloksia).
Etsin tietoa Helsingin kaupunginkirjastossa käytössä olevasta WorldCat- tietokannasta. Burma-Thaimaa-rautatien rakentamisesta on ilmestynyt paljon kirjallisuutta, sekä yleisiä teoksia aiheesta että sotavankeina olleitten muistelmia. Viitteissä ei ollut mitään japanilaisten aarteesta. Lisäksi tietokannasta löytyi 3 videota aiheesta. Valitettavasti näitä teoksia ei suomalaisista kirjastoista löydy. Ernest Gordonilta on suomennettu teos Kwai-joen ihme (Päivä, 1984), joka löytyy esim. Helsingin kaupunginkirjastosta. Saatavuuden voit tarkistaa sivulta http://www.libplussa.fi. Pierre Boullen kirja Kwai-joen silta löytyy myös useista kirjastoista. Suomalaisista kirjastoista löytyy lisäksi seuraavat teokset, joita voit pyytää kaukolainaksi:
Davies...
Aihetta käsitteleviä tai ainakin sivuavia kirjoja löytyy muutama: Mäkelä, Kaisu: Digitaalinen vesileimaus ja steganografia. Oulun yliopsito 2000, Singh, Simon: Koodikirja: salakirjoitusten historia muinaisesta Egyptistä kvanttikryptografiaan. T 1999, Rajala, Katariina: Teosten suojaamisessa käytettävät tekniset suojakeinot ja niiden sääntely. Suomen tekijänoikeudellinen yhdistys 1998 ja Kerttula, Esa: Tietoverkkojen tietoturva. Edita 1999. Lehtiartikkeleita löytyy myöskin: Lehtimäki, Tapio: Tiedon naamiaiset: steganografia - piilota tietoa kuviin MikroBitti 4/2002, Lehtimäki, Tapio: Enigma - kaaoksen sinetöimä salaisuus: salakirjoituslaite, joka muutti maailman MikroBitti 1/2002, Hämäläinen, Pertti: Voiko salaisuuksiin luottaa? Tietokone 9...
Tietoa Kirsi Kunnaksen tuotannosta ja hänen saamistaan kirjallisuuspalkinnoista löytyy useistakin teoksista, mm. teoksista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (2001) ja Pekka Tarkan Suomalaisia nykykirjailijoita (1989). Hänestä on tehty myös dokumenttielokuva sarjaan Kirjailijakuvia (n:o 3, Kirsi Kunnas 1989). Kirjat ja video ovat lainattavissa useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kannattaa katsoa myös Helsingin kaupunginkirjaston tekemää Sanojen aika -tietokantaa, josta löytyy kirjailijoiden henkilö- ja tuotantotietojen lisäksi myös tekstinpätkiä, viitteitä arvosteluihin ja muihin lähteisiin sekä linkki käännöstietokantaan. Sanojen aika löytyy helpoimmin Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuilta (www.lib.hel.fi/), josta on...
El Pais sanomalehti on tilattu Helsingin kaupunginkirjaston Pääkirjastoon, mutta sitä ei tosiaan säilytetä kuin 3 kuukautta. Lehti tulee myös Helsingin yliopiston opiskelijakirjastoon http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/ , jossa sitä säilytetään vain kuluva viikko. Yliopiston Pääkirjastoon http://www.lib.helsinki.fi/ on El Pais kuitenkin tilattu mikrofilminä. Voit tarkistaa lehden tilanteen Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta http://finna.fi (
Helka tietokannasta El Pais saadaan esille haulla: pais ja hakutyypiksi valitaan lehden nimi).
Suomi-englanti perushevossanasto ja hienoja linkkejä muihin hevossanastoihin löytyy osoitteesta
http://cc.joensuu.fi/~paujantu/hevoset/sanastoaj.html .
