Downshiftaus lienee terminä vielä niin uusi, ettei sitä ole käytetty paljonkaan kirjaston asiasanoituksessa. Leila Simosen teos ”Polulta poikkeamisen taito” (Voimapaja, 2012) näyttää olevan tällä hetkellä ainoa sillä asiasanalla varustettu teos. Wikipedian osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Downshifting löytyvään artikkeliin on kerätty jonkin verran downshiftausta käsittelevää kirjallisuutta, jota on kirjaston kokoelmissa, vaikkei tuolla asiasanalla. Kannattaa aloittaa vaikka niistä. Kunkin kirjan saatavuuden voi katsoa osoitteesta http://luettelo.helmet.fi teoksen nimellä.
Kirjoja ekologisesta jätenäkökulmasta voisivat olla esimerkiksi seuraavat HelMet-kirjastoista löytyvät teokset:
Hengeveld, Rob: Wasted world : how our consumption...
Kansallisbibliografia Fennicassa voi etsiä suomenkielisiä kirjoja, jossa alkuteos on espanjankieleinen. Tämä tapahtuu Fennican tarkennetussa haussa seuraavasti:
hakusana(t): spa
pudotusvalikosta kieli: suomi
hakutulos voidaan järjestää kohdasta lajittele: uusimmat ensin
haussa voi käyttää myös aikarajausta
Kansallisbibliografia Fennica tarkennettu haku https://finna.fi
Helmet-kirjastoilla on käytössä tietokanta Contemporary Authors. Tietokannassa voi rajata kansallisuudeksi: spanish ja edelleen kirjallisuudenlajiksi esim. fiction, short stories, economics, sociology, military travel/exploration, jne…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Kirjallisuus(812)
Espanjalaisia nykykirjailijoita: http://es.answers.yahoo.com/question/...
Suomessa varmaan tunnetuin on vuonna 2006 ilmi tullut tapaus, jossa paljastui, että toimittaja Ritva Sarkola oli kirjoittanut Tuula Sariolan nimissä julkaistut teokset. He olivat sopineet asian yhdessä, mutta oikeuteen tapaus meni, koska Tuula Sariola oli saanut apurahojen niiden kirjojen perusteella, joita hän ei ollutkaan todellisuudessa itse kirjoittanut. Tapauksesta löytyy selostusta ja linkkejä Wikipediasta osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuula_Sariola.
Kustannusalalla ei liene etenkään muistelmissa kovin tavatonta, että joku ammattikirjailija palkataan kirjoittamaan jonkun tunnetun henkilön nimissä elämäkerta, jonka kirjoittajaksi merkitään tuo julkkis eikä todellisen kirjoittajan nimeä välttämättä mainita missään. Yleistä...
Juuri kysytyllä nimellä – Alestalo-Uusitalon aikakausijaottelu 1986 – ei löytynyt materiaalia. Kanavassa 1987:5 (löytyy Helsingin pääkirjaston varastosta) on Matti Alestalon kirjoittama artikkeli ”Suomen luokkarakenne 1980-luvulla”, jossa on taulukko ”Suomen ammatissa toimivan väestön luokkarakenne 1950-1980”. Tässä taulukossa on vuosipylväitä, lieneekö se kyseinen aikakausijaottelu?
Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen avoimen yliopiston verkko-opintoihin kuuluu sivusto http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiol/, josta pääsee kiinnostaviin artikkeleihin. Mainittuihin sivuihin kuuluu myös http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiol/luokkar.htm, jossa on artikkeli ”Suomen luokkarakenne” (kirjoittajan nimeä en...
Haettaessa asiasanoilla sosiaaliset ongelmat, ympäristönsuojelu, löytyivät seuraavat teokset aiheeseesi:
Gaia - elävä maapallo: tunne vastuusi huomisen maailmasta, 1990 ; Kansainvälinen vastuumme: Suomen malli, Rooman klubin Suomen komitea, 1995; Maailman tilan kootut selitykset/ Olli Tammilehto, Helsinki, 1998; Kolmas vallankumous : kohti kestävämpää maailmaa / Paul Harrison, Helsinki, 1997; Kestävyyden mitta: Suomen kestävän kehityksen indikaattorit 2000 / Ulla Rosenström ja Marika Palosaari, Helsinki 2000. Seuraavat artikkelit liittyvät myös aiheeseesi:Renko, Tellervo : Kestävä kehitys elämäntavaksi, Natura. - Helsinki, 35,1998, 2, s. 9-11 ja Tennberg, Monica: Suojella vaiko ottaa hyödyt? Kide. - Lapin yliopiston tiedotuslehti,...
Niccolò Machiavellin Il principe – teoksen suomennosten vertailu vaatisi käännöstieteen, valtiotieteen ja historian asiantuntemusta sekä italian kielen taitoa. Mitään suomennoksista tehtyä kriittistä vertailua ei löydy.
O. A. Kallion suomennos on vuodelta 1918, mutta vaikuttaa käännösajakohtaan nähden kieleltään yllättävän tuoreelta. Aarre Huhtalan suomennos on vuodelta 1969 ja sen kieli varmaankin aukeaa kuitenkin helpommin nykylukijalle. Käännökset on tehty alkutekstien eri laitosten pohjalta. Huhtalan suomennoksessa on hiukan enemmän selityksiä, jotka ovat hyödyllisiä teoksen ymmärtämiseksi. Antti Hautamäki antaa kuitenkin ymmärtää pro gradu -tutkielmassaan, että Huhtala on painottanut...
Eri maiden juhlapäiviä löytyy mm. seuraavista verkkolähteistä List of holidays by country (https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_holidays_by_country) ja Holidays and observances around the world (https://www.timeanddate.com/holidays/).
Kysymyksestä ei oikein voi päätellä, etsitäänkö tietoa suomenkielisen version varhaisimmasta äänitteestä tai nuotista, vai olisiko kuitenkin kyse itse sävelmän alkuperästä.
My Bonnie lies over the ocean on vanha skotlantilainen sävelmä, mahdollisesti 1700-luvulta peräinen. Suomenkieliset sanat sävelmään kirjoitti Maija Konttinen. Vanhin löytämäni nuottijulkaisu, jossa tämä Konttisen käännös esintyy, on vuonna 1917 julkaistu Kansakoulun uusi laulukirja (Otava, toimittanut Paula af Heurlin). Tämän jälkeen laulu on julkaistu kymmenissä eri kokoelmissa.
Vanhin laulun äänite näyttää olevan paljon nuorempi julkaisu eli Georg Malmsténin albumi Georg Malmsen merellä (FInnlevy 1971).
Heikki Poroila
Laulun tekijäksi on mainittu Carl Borenius. Alkuperäinen teksti alkaa "Vinden drar, skeppet far"; Sauvo Puhtilan suomennos "Tuulen tie, laivaa vie".
Laulusta on saatavissa kuoronuotti korkeille äänille kahtena eri sovituksena teoksissa Nuori kuoro 1 (Fazer, 1974) sekä Nuori kuoro 4 (Fazer, 1979/1981). Laulukirjatyyppinen sovitus löytyy ainakin kokoelmista Suuri toivelaulukirja 3 sekä 113 kitaralaulua. Kaikkia näitä on saatavissa Vaski-kirjastoista.
Äänitys Tuulen tiestä on mm. Kamut-kuoro cd:llä Josta olen kotoisin.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.1525
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.564965
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.1741
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3545022#componentparts
Entisaikaan lapset pyritiin kastamaan jo ensimmäisen viikon aikana, n. 1-3 päivää syntymän jälkeen. Mutta 1800-luvun loppupuolella aika piteni muutamaan viikkoon. Aikavälin piteneminen johtui vastasyntyneen lapsen terveydellisistä syistä. Nykyään lapset kastetaan n. 4-6 viikon vanhoina. Digi- ja väestötietovirastoon tieto nimestä on toimitettava 3 kuukauden kuluessa.
Mitään selvää selitystä en löytänyt nykypäivän suomalaiselle nimenantoperinteelle. Mutta voisi päätellä, että perinne juontaa juurensa 1800-luvulta ja sitä varhaisemmilta ajoilta. Nimen ilmoittaminen ja kaste liittyivät silloin tiiviisti yhteen ja tämä yhteys on säilynyt näihin päiviin saakka.
Lähde:
Pentti Lempiäinen: "Ristiäiset - valmistamme kastejuhlan" (Kirjapaja,...
Valitettavasti ei syntymä- tai kuolintietoja löytynyt kirjoista tai tietokannoista. Kirjasta Suomen kansallisfilmografia (osa 4, vuodet 1948-1952) ilmenee, että Trina Taipale esitti Laitakaupungin laulu -elokuvassa (1948) Railia, Hanskin tytärtä ja Prinsessa Ruusunen -elokuvassa (1949) Tähdetärtä ja sairaanhoitajaa Vain kaksi tuntia -elokuvassa (1949). Ruma Elsa -elokuvassa (1949) hänet mainitaan nimeltä näyttelijäluettelossa, mutta roolia ei ole tarkemmin nimetty.
IMDB (International Movie Database) sisältää tiedon, jonka mukaan hän löytyy omana itsenään 7-minuuttisesta Jussit on jaettu ja juhlittu -lyhytdokumentista, jolla on alaotsikko "Välähdyksiä Filmijournalistit r.y:n kunniapalkintojen jakotilaisuudesta 14.V.1948". ...
Vieras kieli on tullut kansakoulun opetussuunnitelmaan uutena oppiaineena vuonna 1964, jolloin opetussuunnitelmakomitean ehdotuksen mukaisesti opetussuunnitelmaan on lisätty oppilaalle vieraan kielen opetus eli toisen kotimaisen tai englannin kielen opetus. Kansanopetuksen ja kansankoululaitoksen kehityksestä voi lukea Urho Somerkiven artikkelista Kansanopetuksen opetussuunnitelmat kulttuurin siirron kuvastajina. HS:n artikkelissa kesäkuussa 1964 uutisoidaan asiasta, mutta artikkeli on maksumuurin takana (käytettävissä useimmilla kirjaston asiakaskoneilla).
Kansakoululaissa vuodelta 1957 määritetään opetettaviksi oppiaineiksi uskonto, ympäristöoppi, äidinkieli, kirjoitus, laskento- ja mittausoppi, historia, luonnontieto, terveys...
Larin-Kyöstin runosta Itkevä huilu näyttää löytyvän kaksi hieman erilaista versiota. Niistä toinen on julkaistu 24.11.1900 Lukutupa-lehden numerossa 18-19, ja toinen vuonna 1903 runokokoelmassa Kellastuneita lehtiä. Lehti ja kirja ovat luettavissa Kansalliskirjaston digipalvelussa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/722835?term=Itkev%C…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923156?page=65
Topeliuksen kirjoittama "Kuninkaan sormus" -tarina sisältyy "Välskärin kertomuksia" -teossarjaan, josta on myös lyhennettyjä laitoksia. (Sarjoissa teksti on yleensä lyhentämättömänä, yksiosasisissa teoksissa lyhennettynä)
Myös ruotsinkielisestä teoksesta "Fältskärns berättelser" on ilmestynyt hyvä lyhennetty laitos Niloe-biblioteketin "Blå serien" -sarjassa.
Sarjakuvapuolelta mainittakoon Kari Suomalaisen tekemä, Välskärin kertomuksia vapaasti mukaileva "Välskärin kertomuksia" -sarjakuvakirjanen.
Kansanterveyslaitoksen Internet-sivuilla on matkailijan terveysopas ( http://www.ktl.fi/oppaita/matkailijan/ ), jossa on tietoa mm. matkailijan rokotuksista ja rokotussuosituksista maittain. Oppaassa on myös paljon muuta matkailijoille suunnattua terveysasiaa. Matkailijan terveysopas on saatavissa painetussakin muodossa, ja sitä on lainattavissa kirjastoissa.
Kysymykseesi on vaikea vastata tietämättä, millä paikkakunnalla asut. Ainakin suurimpien kaupunkien valikoimissa on myös venäjänkielisiä lehtiä. Sinun kannattanee joko soittaa kotikirjastoosi tai selvittää sen internetsivujen kautta, onko lehtiä kotikuntasi kirjastossa.
Historiantietoja voit paikkailla vaikkapa näillä teoksilla:
Maailmanhistorian pikkujättiläinen / Seppo Zetterberg. WSOY 1988.
Suomen historian pikkujättiläinen / Seppo Zetterberg.WSOY 1987.
Katajamäki, Unto: Historian ydin. 1 : Yleisen historian kertausta 1800-luvulta nykypäivään. WSOY 1991.
Katajamäki, Unto: Historian ydin. 2 : Suomen historian ja yhteiskuntaopin kertausta. WSOY 1992.
Kyseessä on kappale nimeltä "Mä elän vieläkin", alkuperäiseltä nimeltään "Highwayman". Jos laulun tekstistä on vain pätkä tiedossa, sitä voi käyttää hakulauseena lainausmerkkien välissä esim. Googlessa.
Laulun alkusanojen perusteella kappaleita voi hakea esim. VIOLA -tietokannasta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm, johon pääsee maksutta kirjastoista.
Valitettavasti tuollaista CD:tä ei ole Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta sen sijaan esim. Helsingistä ja Espoosta niitä löytyy ja voi tilata meidän kauttamme kaukolainaksi.
Kaukolainasta joutuu asiakas maksamaan ilmoituskulut, mikäli kaukolaina tulee sellaisesta kirjastosta, joka ei peri kaukolainamaksua. Mikäli perii, asiakas maksaa kirjaston hinnaston mukaisen kaukolainamaksun. Tämä kannattaa tarkistaa meidän virkailijamme kanssa erikseen, ja joko antaa lupa maksullisesta paikasta tilaamiseen tai sitten ei. Jätä kaukolainapyyntö esim. sähköpostitse, osoitteella http://kasi.kirjasto@vaasa.fi .
Mukana viestissä täytyy olla aineiston tiedot:
Teos Route 66 : route Deutschland 2003
Julktiedot Ede : Route 66, c2002
CDROM
Voit...
Viitasaaren kirjaston kokoelmista ei näytä löytyvän keräilylehtien hintaopasta. Viitasaaren kirjaston aineistoa voi hakea osoitteesta: http://www.viitasaari.fi/index.php?id=4.5.2. Täältä voitte etsiä Jyväskylän ja lähialueiden kirjastojen kokoelmista kyseistä teosta: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=form2. Sen mukaan esim. Jyväskylän kaupunginkirjaston käsikirjastossa (ei ole lainattavaissa) on Keräilylehtien hintaopas 2003-2004. Sen uudempaa lehtien hintaopasta en löytänyt myöskään pääkaupunkiseudun aineistohausta.
