Lastu kirjastot (joihin Lahtikin kuuluu) kertovat sivuillaan:
"Kirjastoissa on langaton verkko, joten voit käyttää internetiä myös omalla laitteellasi."
Tekijänoikeuslain 2 § antaa tekijälle ”yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen”. Tekijä voi sitten solmia kustantamon kanssa kustannussopimuksen, jolla luovutetaan oikeus kirjan julkaisemiseen tietyssä muodossa (painettuna, äänikirjana, e-kirjana. Äänikirjat voidaan sopimuksessa myös sisällyttää osaksi sähköisten julkaisujen kategoriaa.
Joka tapauksessa äänikirjan tuottaminen edellyttää siis kustantajalta kirjailjan lupaa ja asianmukaista sopimusta. Poikkeuksena on Tekijänoikeuslain 17 § maininta "laitoksista, joilla on oikeus ääntä...
Kyseessä on varmaan Opus-yhtyeen kappale "Live is life" (myös "Life is life"), joka löytyy esimerkiksi kokoomalevyiltä (cd) "Hockey night 2nd--20 hot tracks" (1999), "Hockey fever 97--kiekkokuume" (1997), "Hockey fever--Kiekkokuume" (1995), "Hockey fever--Kiekkokuume--sankaripainos" (1995), "Hits of ...volume 11 85+88" (1992). Kaikkia löytyy pääkaupunkiseudulta, saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannastamme (www.libplussa.fi).
Juha Pentikäisen mukaan länsisuomalaisten hautausmaiden erityispiirre on ollut vuoteen 1880 asti ns. talvihautaus. Talvella kuolleiden ruumiit varastoitiin, kunnes sää salli haudan kaivamisen maahan. Perheet, joilla oli ruumis talvihaudassa, kaivoivat keväällä yhdessä yhteishaudan, johon pinottiin useita arkkuja rinnakkain ja päällekkäin, ja kahden kuolleen ruumiit saatettiin haudata samassa arkussakin. (Pentikäinen, Juha. Suomalaisen lähtö: kirjoituksia pohjoisesta kuolemankulttuurista. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1990.)
Ruotsalainen perinteentutkija Louise Hagberg kertoo, että jotta vainaja saatiin nopeasti arkkuun, saatettiin esimerkiksi kaksi samaan aikaan kuollutta pikkulasta asettaa samaan arkkuun....
Manus tarkoittaa kustantamatonta teosta, joka on tekijänoikeudella suojattu.
Musiikkikustantajat MPA Finland, sanasto:
https://www.musiikkikustantajat.fi/tietoa/sanasto/
Suomen Musiikintekijät, Opas musiikintekijöille:
https://musiikintekijat.fi/neuvonta/opas-musiikintekijoille/
Rytmimanuaali, Mikä on kustannussopimus?:
https://rytmimanuaali.fi/mika-on-kustannussopimus/
Verkosta voi tulostaa perinnönjakolomakkeen, esim. Perukirjanetissa on tarjolla ladattava perinnönjakokirja eri tilanteisiin. Perinnönjakoon liittyvää tietoa, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perinn%C3%B6njako, perunkirjoitukseen liittyvää tietoa, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Varsin käyttökelpoisia ovat kirjoista löytyvät mallit, niistä löytyy myös ohjeita
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up)
Juridiset asiakirjamallit, Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Puronen, Pertti: Näin teet perukirjan itse, (5.uud.p., 2013...
Tässä alkuun muutama Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvä teos:
Quilliam, Susan: Lapsesi sanaton kieli--käytännön opas vanhemmille. 1994. Morris, Desmond: Mikä vauvaa naurattaa. u.l. 1998. Lapsen normaali ja poikkeava kielen kehitys. 1993 (esim. luku Launonen: Eleestä puheeseen). Nieminen, Pirkko:Äidin ja lapsen kommunikaatio ja lapsen kielen omaksuminen. 1991. Koppinen, Marja-Leena: Lapsen kieli ja vuorovaikutustaidot. 1989. Leiwo, Matti: Lapsen kielen kehitys. 1989.
Näiden saatavuuden saat selville osoitteesta http://www.libplussa.fi. Voit tehdä myös asiasanahakuja pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokantaan.
Ja tässä muutama lehtiartikkeliviite:
Klemettilä, Sinikka : Eleet ja ilmeet kertovat kaiken : koko vauva 'puhuu'....
Helsingin pääkirjasto säilyttää Kauppalehden vuosikertoja, joten käännypä uutisalueen puoleen ( http://www.lib.hel.fi/pasila/uutisalue/ )
Espoon vastaavat tiedot löydät osoitteesta http://www.espoo.fi/xsl_taso2_alasivuilla.asp?path=1;641;7119;14879
Sinulla on myös mahdollisuus rekisteröityä maksutta Kauppalehden verkkoversion lukijaksi, ja sieltä otsikoiden Yritystieto -> Uudet yritykset pääset tekemään hakuja perustetuista yrityksista esim. yrityksen nimen tai rekisteröitymisajankohdan mukaan. Tämä palvelu ulottuu kuitenkin vain 4 kk taaksepäin. Osoite on http://www.kauppalehti.fi
Turun kaupungin Viheryksikössä arveltiin kysymyksesi kohdistuvan Kirkkopuiston sijasta Brahenpuistoon, jossa on useammankin lajisia jalavia. Jo Turun Puisto-opas vuodelta 1991 mainitsee puistossa olevan koristeellisen, riippaoksaisen sateenvarjojalavan (Ulmus glabra Camperdownii).
Viheryksikön Viherrekisteri-tietojen mukaan puistossa on riippajalava ja vuorijalavaa (Ulmus glabra). Porthaninpuiston puolella on myös kynäjalavaa (Ulmus laevis).
Lisätietoja Turun puistoista saat Turun kaupungin Viheryksikön sivuilta osoitteesta http://www05.turku.fi/teknisetpalvelut/viheryksikko/ .
Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon ei valitettavasti tule Svensk jakt -lehteä, eikä myöskään muita metsästysaiheisia lehtiä Ruotsista.
Riihimäellä sijaitsee Suomen metsästyskirjasto, jonne kyseinen lehti ainakin tulee ja josta löytyvät myös kaikki aiemmat vuosikerrat. Metsästyskirjaston kokoelmista löytyy myös muita ruotsalaisia metsästyslehtiä, kuten Jakt och Fiske ja Jakt journalen.
Kirjasto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8 - 15.30 (kesällä 8 - 15).
Kirjastonhoitaja-informaatikko puh. (019) 722 283
sähköposti: info@metsastysmuseo.com
Ennen tuloasi kirjastoon ota yhteys puhelimitse kirjastonhoitajaan!
Tehtaankatu 23 A 11910 Riihimäki
Kirjasto välittää lehtien kaksoiskappaleita kirjastoille kaukolainaksi tai artikkelikopioita....
Naali eli sinikettu (Alopex lagopus)on erittäin uhanalainen laji. Naali syö jyrsijöitä kuten sopuleita sekä lintuja ja niiden munia. Naalin kantoaika kestää 49-56 vuorokautta ja poikasia syntyy 3-12 riippuen emon kunnosta ja saatavilla olevan ravinnon määrästä.
Naali on 45-75 cm pitkä ja painaa 2-6 kg.
Lisätietoja naalista saat esimerkiksi Suomen luonto-kirjasarjan osasta Nisäkkäät.
Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi
Tietoa turkiseläinten kasvatuksesta löytyy Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton sivuilta http://www.stkl-fpf.fi . Toisenlaista tietoa naalista antaa eläinsuojeluliitto Animalia osoitteessa:
http://www.animalia.fi/...
Näyttää tosiaan olevan niin, että tästä Järnefeltin Onnellisista löytyy Helmet-kirjastoista vain kuoropartituureja. Monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/ )mukaan maakuntakirjastoistakaan ei löydy kuin kuoronuotinnoksia. Ehdottaisin, että otat yhteyttä Sibelius-akatemian kirjastoon, http://lib.siba.fi/fin/ . Heidän aineistotietokantansa on Internetissäkin, mutta tällä hetkellä poissa käytöstä (http://finna.fi ).
Suomalaisen kirjakaupan verkkosivun kuvauksen kirjan juonesta löydät täältä:
http://www.suomalainen.com/sk/
Jos haluat tietää juonesta enemmän, sinun kannattaa lukea kirja.
Yksittäisiä lehtinumeroita ei voi varata HelMet-palvelun kautta. Varaus järjestyy puhelimitse (soita kirjastoon ja varaa kirjastokortti lähelle) tai kirjastokäynnin yhteydessä (virkailija tekee varauksen).
Jaakko Heinimäen kirjoittamia kirjoja ja kirjoja, joissa hän on ollut toimittajana tai yhtenä kirjoittajista, löytyy seuraavanlainen lista:
Etiikka: Hyvää elämää etsimässä, 1994
Ikävä, 1994
Harrasta ruokaa, 2003
Harrasta viiniä, 1999
Minä ja Muhammed, 2006
Nuotiokirja, 2005
Outo hartauskirja, 1997
Pieni mies jalustalla, 1994
Pyhiä naisia ja muita pyhimysesseitä, 1995
Pyhä nauru, 2000
Pyhät: pyhä mies jalustalla ja pyhiä naisia, 2000
Seitsemän syntiä: sisäisen sankarivainajan sielunavaus, 1999
Vapahtajan varpajaiset, 2003
Valot päälle: Raamatun tarinoita lapsille, 2005
Uskon, epäilen, 2002 - Jaakko Heinimäki: Väliaikaista kaikki on vaan
Syndirnar sjö, 2003
Seitsemän tarinaa koskenkorvasta, 2003 (novellit)
Raittila, Anna-Maija: Kootut runot...
Tällaiseen kysymykseen on aika vaikea vastata yleisessä kirjastossa. Tilanne on hieman sama kuin sinulla kirjakaupassa, viitteitä sanakirjoihin voi antaa, mutta ei voi tarkalleen tietää, mitä sanakirjoja oppilaitoksessasi tavataan käyttää. Sinun kannattaisi kysyä asiaa oppiaineesi laitokselta. Seuraavilta sivuilta löydät Opinto-ohjauksesta huolehtivien tiedot, http://www.uku.fi/tht/opiskohjeet.shtml#opo , opetussihteerin tiedot löytyvät henkilökunnan sivulta:
http://www.uku.fi/tht/henkilokunta.shtml .
Sinun kannatta myös katsella kirjaston sanakirjoja ja tutkia, mitkä niistä vaikuttavat käyttökelpoisilta ja seurata mitä sanakirjoja käytetään paljon. Luultavasti sinun aineesi sanakirjat löytyvät Canthian kirjastosta. Se sijaitsee Kuopion...
Helmet-aineistohaussa voi materiaalimerkintänä tosiaankin olla Kooste. Tämä tarkoittaa sitä, että teos koostuu monista eri osasista, esim. korteista, nuoteista tai arkeista tai se on muuten vaikeasti määriteltävissä, esim. taidejulkaisu. (Esimerkiksi teos Juhlasta juhlaan).
Yhdistyksen kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
-Tomperi, Soile: Kehittyvä kirjanpitotaito. 2006
-Perälä, Samuli: Yhdistyksen ja säätiön talous, kirjanpito ja verotus. 2006
-Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätösmalli uudistuneen kirjanpitolain mukaan. 2005
Nämä teokset löytyvät Kotkan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Suomessa kuljettajantutkintojen järjestämisestä vastaa Ajoneuvohallintokeskus. Heiltä kannattaa kysyä aineistoista kokeeseen, yhteystiedot http://www.ake.fi/AKE/Yhteystiedot
Suomen Autokoululiittolla tai yksittäisillä autokouluilla voi olla materiaalia myös espanjaksi. http://www.autokoululiitto.fi
Helmet-kirjastoista ei löydy ajo-opetusmateriaalia espanjaksi. Englanninkielinen kirja Helmet-hausta löytyy: Driving school manual http://www.helmet.fi/record=b1882980~S9*fin
Liikenneturvan kirjastosta ei myöskään löydy ajo-opetusmateriaalia espanjaksi. He kehoittivat ottamaan yhteyttä Ajoneuvohallintokeskukseen.
Valitettavasti Finlex-säädöstietopankista ei löydy tieliikennelakia tai -asetusta käännettynä. http://www.finlex.fi/fi/laki/...
Ikävä kyllä ei edelleenkään löytynyt tietoa aiheestasi. Apua saattaisi olla siitä, että tietäisi mihin asia liittyy, eli missä tarkoituksessa linnut tarkkailevat lasipulloja. Kirjaston käytössä olevista tietokannoista löytyy vain osa vanhempien julkaisujen tiedoista, eli 1960-luvun tieteellisten julkaisujen tietoja ei välttämättä löydy. Alla on pari linkkiä artikkeleihin, jotka käsittelevät kyyhkysiä, niiden käyttäytymistä ja pulloja:
http://www.psychology.nottingham.ac.uk/staff/cmb/c82nab/pdfs%20categori…
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1333943/pdf/jeabehav00133-0…
Asiakaspalautteesta saimme seuraavan vinkin: Thom Verhave, lääkeyrityksessä 1950-luvulla työskennellyt psykologi teki testin, jossa kyyhkyjä käytettiin...
