Kirjassa Heikki Salo : tarinankertoja Salo kappaletta kommentoidessaan Salo puhuu vain sen tekstin kirjoittamisen olosuhteista eikä juuri puutu sen sisältöön. "Yritin etsiä rauhallista paikkaa missä kirjoittaa. Se oli haastavaa, sillä Finnvoxilla oli vipinää, ihmisiä ja kamaa joka paikassa. – En löytänyt muuta kuin siivouskomeron. Änkesin ikkunattomaan kopperoon muistikirjani kanssa. Minulla oli korvakuulokkeet päässä ja kuuntelin c-kasetilta Ollin sävellystä. Tajusin biisin aiheen: ikkunanpesijä! Kun sen keksin, niin loppu oli helppoa. Mietin mitä juttuja se tyyppi näkee ikkunoista."
Valmis sävellys lienee asettanut joitakin reunaehtoja tekstin säkeiden pituudelle ja kuhunkin mahtuvien tavujen määrälle, mikä on osaltaan saattanut...
Vuosina 2011-12 uutisoitiin kirjoituskoneiden valmistuksen lopettamisesta viimeisimmissä tehtaissa. Digitalisaatio ei silti edennyt samaan tahtiin maailmanlaajuisesti eikä se kokonaan hävittänyt valmistusta: uusia mekaanisia kirjoituskoneita valmistetaan yhä sopimusperusteisesti ainakin Vietnamissa. Mutta pienen kielialueen (suomi ja ruotsi) mukaista uutta laitetta en onnistunut löytämään.
Ääkköset sisältäviä käytettyjä kirjoituskoneita myydään kyllä verkossa. Niitä voi hakea esim. sivustolta Kauppapaikat.net. Joissakin huoltoliikkeissä korjataan vanhoja koneita toimintakuntoon. Pandemian aikana kierrätyksen arvostus on noussut entisestään.
Lähteitä:
Typewriters make comeback (2021)
Sähkökirjoituskoneet katoavat (...
Mauro Taloccin teoksessa: Valtioiden liput ja vaakunat (Kolibri, Helsinki, 1993), todetaan seuraavasti: Saksan trikolori otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1949, ja se on oikeastaan Weimarin tasavallan kansallislippu. Mustaa, punaista, kultaa - värejä, jotka olivat jo kauan liittyneet yhteissaksalaisiin pyrkimyksiin...
Jos haluat laajemmin tietoa, teoksen saatavuutta voit katsoa osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Netistä osoitteesta http://home01.wxs.nl/~marksens/descr/de.htm pääset katsomaan kuvaa Saksan lipusta ja saat tietoa siitä miten se on ollut eri aikoina voimassa.
Lait löydät Internetistä osoitteesta: http://www.finlex.fi/lains/index.html Kirjoita hakukenttään esim. säädöksen nimi tai numero: Laki Kansaneläkelaitoksesta (731/2001) ja Asetus työvoimatoimistoista (567/1997), ks. myös Laki työvoima- ja elinkeinokeskuksista (23/1997), jonka nojalla em. asetus on annettu. Lait löytyvät tietysti myös kirjastosta painetuista lakikirjoista. Työministeriön hallinnon alaan liittyvää muuta lainsäädäntöä on koottu myös Työministeriön sivuille osoitteeseen: http://www.mol.fi/tyoministerio/lait.html ja Kelan hoitamiin asioihin läheisesti liittyvää lainsäädäntöä löytyy lisää osoitteesta: http://193.209.217.5/in/internet/suomi.nsf/NET/070503132528EH?openDocum…
Ulkomailla työskentelystä löytyy satoja kirjoja ja...
Helsingin pääkirjastossa Pasilassa on Helsingin Sanomat mikrofilmattuna 24.09.1904 lähtien. Mikrofilmejä voi selata pääkirjastossa ja niistä voi ottaa myös kopioita. Olisi tietysti hyvä jos ajankohdan voisi rajata vuoden lisäksi kuukauden tarkkuudella, muuten lehtien selaaminen vie runsaasti aikaa.
Rikostapahtumista voisi löytyä tietoa myös ajankohdan aikakauslehdistä esimerkiksi Avusta (valitettavasti Apu-lehti löytyy varastostamme vasta vuodesta 1992 lähtien). Vanhojen aikakauslehtiä tai niiden mikrofilmejä voitte tiedustella Helsingin Yliopiston kirjastosta.http://www.lib.helsinki.fi/
Maksutonta, verkossa vapaasti käytettävää sanakirjaa tarkoittamiltasi aloilta ei valitettavasti löytynyt. Monien oppilaitosten kirjastot, Turun seudulla esimerkiksi Turun yliopisto, tarjoavat asiakkailleen online-sanakirjoja, joita voi käyttää kyseisen oppilaitoksen / kirjaston koneilta tai, mikäli opiskelet / työskentelet oppilaitoksessa, myös kotikoneelta verkkotunnuksen avulla. Turun yliopiston kirjaston koneelta voisit siten käyttää esim. MOT-nettisanakirjastoa, johon kuuluu myös useita erikoisalojen sanakirjoja. Turun kaupunginkirjaston koneilta on maksutta käytettävissä TENTTU-tietokannan yhteydessä oleva, monikielinen tekniikan termistö.
Voisiko kyseessä olla lontoolaisen Think Incin kehittämä The Animal Oscars-palkinto? Lisää tietoa on nettisivulla
http://www.think-inc.co.uk/clients_itv.asp
Ote nettisivulta:"Think Inc created the idea for 'The Animal Oscars', a showbusiness awards ceremony modelled on the human Oscars.
Originally planned as a live event, it was taken up by Michael Hurll Television (producers of Blind Date, the ITV comedy awards, etc) and premiered on the ITV network as The All-Star Animal Awards."
Muuta: Eläinmaailma-lehden numerossa 6/2006 on sivuilla 21-22 Asko alasen artikkeli Eläimet elokuvatähtinä.
Licia on tytön nimi ja äännetään LEE-shah. Tämän latinalaisperäisen nimen merkitys on "Lyciasta" tai "Lyceasta". Lycia / Lycea oli paikkakunta Vähä-Aasiassa. Italiankielisille merkitsee tämä paikka Licia -nimen alkuperää. Nykyään englanninkielisissä maissa Licia -nimeä pidetään lyhyempänä muotona toisista nimistä kuten Alicia tai Felicia.
Lisää tietoa esim. täällä: http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Licia
http://italian.about.com/library/name/blname_licia.htm
Tässä kahden eri sarjan kirjat.
Lizzie McGuire -sarja:
Voi ei, äiti!
Nolot treffit
Villiä menoa
Ota iisisti, Kate!
Vaatteet vaihtoon
Koulun uusi kundi
Särkyneitä sydämiä
Nyt juhlitaan!
Lizzie & Ethan
Supermalli
Lizzie McGuire ratkaisee -sarja:
Yksityisetsivä McGuire
Tiedeleirin tapaus
Älykkötytön arvoitus
Operaatio ihastus
Suuri koirajahti
Tanssiva salapoliisi
Kuka vainoaa Katea?
Lisäksi kaksi muuta Lizzie -kirjaa:
Testejä, testejä, testejä!
Tuunaa Lizzien tyyliin
Kyllä voi. Joidenkin punkkien aiheuttama tauti, Lymen borrelioosi, on saanut nimensäkin amerikkalaisen Lymen pikkukaupungin mukaan. Lymen kaupungin asukkailla esiintyi 1970-luvulla runsaasti nivelreuman kaltaista tautia, jonka aiheuttajaksi osoittautuivat alueen punkit. Tietoa tästä Punkkinetin kautta:
http://www.punkki.net/artikkelit/lymenborrelioosi.html
http://www.punkki.net/index.html
Floridan alueen punkeista löytyy tietoa esimerkiksi täältä:
http://www.wildflorida.com/articles/Ticks_in_Florida_Deer_Tick.php
Zhou (valtio, dynastia) on nykyinen suomalainen kirjoitusasu (pinyin-transkriptio). Samoin käytetään nimeä Dan (Tan on vanhempi Wade-Giles-transkriptio). Zhoun herttua Dan (Zhougong Dan) vaikuttaa ilmauksena korrektilta. Lähde : Huotari, Tauno-Olavi : Kiinan kulttuuri. Otava, 1999.
Mainittu Victor Hugon Kurjien sitaatti esiintyy alkuteoksen ensimmäisen osan seitsemännen kirjan (L'affaire Champmathieu) kolmannen luvun (Une tempête sous un crâne) alussa, toisessa kappaleessa. Ko. kohtaa ei valitettavasti löytynyt käsillä olevista kahdesta kirjan suomennoksesta jotka olivat kyllä lyhennettyjä, myöskään suomalaisista sitaattikokoelmista ei löytynyt kohdan käännöstä.
Esimerkiksi osoitteesta www.kirjastot.fi löytyvät kaikki Suomen kirjastot ja sähköpostiosoitteet. Postituslista on sitten rakennettava itse. Ainakaan meillä ei ole tietoa, että kukaan myisi sellaista valmista listaa. Netissä löytyy monia sähköpostimarkkinointifirmoja ihan googlella sanoilla sähköpostimarkkinointi tai postilistat tai postituslistat.
Pedagoginen informaatikkomme Terhi Piikkilä (joka on mukana Vanki-projektissa) kertoo, että Satu Prinssi Herbertistä löytyy kirjasta 365 hyvänyön satua. Kirjan kustantaja on Egmont.
Tarkemmat tiedot löytyvät esim. tästä: http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9512852950&lang=fi
Anniina on venäläinen muunnos nimestä Anna. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean armoa merkitsevästä sanasta "hannah", aivan niin kuin arvelet. Hyvä lähde nimien merkityksen etsimisessä on tällainen kirja: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja.
Kolmikymmenvuotisen sodan aikana suomalaisia joukkoja oli aseissa Saksan sotanäyttämöllä tai vartiopalveluksessa eri linnoituksissa kerrallaan 10 000-14 000 jalkamiestä ja 3 000-5 000 ratsumiestä. Kaikkiaan sotaan osallistui arviolta 44 000 suomalaista, joista kaatui tai kuoli tauteihin laskelmien mukaan yli puolet. Tappiot olivat suurimmat jalkaväessä, johon kuuluneista 61% jäi sotaretkelle. Ratsuväkeen kuuluneiden tappiot olivat 39%.
Lähde:
Suomalainen sotilas. [2], Hakkapeliitasta tarkk'ampujaan. Karttakeskus, 2010
Suomen monikkoperheet ry:stä kerrottiin, että asiaa ei heidän tietämänsä mukaan ole tilastoitu:
http://www.suomenmonikkoperheet.fi/monikko2008/index.php
Alla olevalta sivuston mukaan "Suomen vanhimmat kolmoset ovat Viipurissa 7.12.1902 syntyneet Karkiaisen sisarukset Saima (nykyisin Wikström-Ridderström), Laila (nykyisin Sorvali) ja Inkeri, joka kuoli 14.7.1994 91-vuotiaana." Tiedon lähdettä tai sen luotettavuutta ei kuitenkaan saatu tarkistetuksi.
http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-2t5u.htm
.
Kaikki suuret ja keskisuuret kustantajat julkaisevat lastenkirjoja, kuten Otava, Tammi, WSOY, Gummerus, Karisto, Teos. Pienemmistä kustantajista ainakin seuraavat: Lastenkeskus, S&S, Reuna-kustannus, Pieni karhu, Nordbooks, Myllylahti, Kustannus-Mäkelä.
Yleiset kirjastot (kirjastot.fi) ovat listanneet kustantajia sivulleen. Sieltä voit katsoa lisää: https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat
Valitettavasti vastaus kysymykseesi on viipynyt, enkä minäkään pysty vastaamaan siihen kovin tyhjentävästi. Käytettävissä olevista tietokannoista ei löydy materiaalia kun yhdistää asiasanoiksi itseohjautuvuus/sosiaalinen käyttätytyminen ja bändit, bänditoiminta tai musiikki. Itseohjautuvuudesta ja ryhmässä toimimisesta kyllä löytyy teoksia, joita voit todennäköisesti soveltaa tutkimuksessasi. Voit hakea em. kirjoja esim. pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta (www.lib.hel.fi) tai maakuntakirjastojen monihausta http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm asiasanoilla itseohjautuvuus tai sosiaalinen käyttäytyminen. Ainoat löytämäni kirjat, jotka littyvät jollain tavoin kysymykseesi ovat Risto Heikkisen "Ruma bändinpoikanen", Päivi...
Leikkimökkiaiheista materiaalia löytyy yleisistä kirjastoista jonkin verran. Yksi on Kero, Esa, Leikkimökki (Gummerus, 1997). Se on teos, jossa on kertomuksia ja ajatuksia, jotka liittyvät leikkimökkiin, mutta erityisesti on mainittava, että siinä on paljon hyviä kuvia leikkimökeistä.
Leikkimökkien rakennusohjeita löytyy yleisistä kirjastoista useammasta teoksesta: esim. Jani Johannes, Snickra till dig själv eller som gåva--Tee itselle tai lahjaksi (RJS 1995); Reija Johanna, Tee itse rakenteet pihaan, puutarhaan--Bygg själv för gårdsplan och trädgård (1994); Riikonen, Antti, Suomalainen puutarhakäsikirja : suunnittele ja rakenna toiveittesi pihapiiri (WSOY 1996).
Helsingin sanomien uutisarkistosta löytyy artikkeli leikkimökeistä ja...
Suomalaisten säveltäjien ja sanoittajien edunvalvontajärjestö Teosto huolehtii siitä, että radiossa ja televisiossa soivista kappaleista maksetaan korvaus niiden tekijöille. Teoston viestintäpäällikkö Mika Kauhasen mukaan Teosto-korvaukset muodostuvat näin:
- Valtakunnallisella kanavalla soineesta kappaleesta tilitetään keskimäärin 4-10 euroa minuutilta ja tämä jaetaan kaikkien tekijöiden kesken. Korvaukset vaihtelevat sen mukaan kuinka suuri kanava on kyseessä ja soiko kappale prime time -aikaan vai esimerkiksi yöllä.
Kaupallisten radioiden osalta korvaus muodostuu siten, että kanavat maksavat musiikinkäytöstä Teostolle tietyn osuuden liikevaihdostaan, mikä on keskimäärin noin seitsemän prosenttia.
Kanavat lähettävät Teostolle...
