Kirjastoista lainattavilla kuvatallenteilla (dvd- ja blu-ray-levyillä) täytyy olla tekijänoikeuslain velvoittamat kirjasto-oikeudet, joita hankkivat elokuvien maahantuojat. Lisäksi kirjastot päättävät itse kokoelmiensa sisällöstä hankintamäärärahojensa ja kokoelmalinjaustensa puitteissa.
Kirjasto voi siis päättää olla ottamatta tiettyä tv-sarjaa tai elokuvaa kokoelmaansa tai sitä ei ole ollut tarjolla kirjasto-oikeuksin varustettuna. Useimmat kirjastot ottavat vastaan hankintaehdotuksia asiakkailtaan, eli voit ehdottaa sarjaa hankittavaksi omaan kirjastoosi.
ePress on sähköinen palvelu, jonka kautta voi lukea useiden kymmenien kotimaisten sanomalehtien näköisversioita. ePressin sanomalehtiä voi lukea vain kirjaston työasemilta. Vaski-kirjastoissa ePress-palvelua voi käyttää Kaarinan, Laitilan, Liedon, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Taivassalon, Turun ja Uudenkaupungin kirjastoissa.
Oheisessa linkissä näkyvät ne tietokannat, joita voi käyttää etänä https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/tietokannat
Laivojen mäntähöyrykoneista löytyi seuraava viite FENNICA-tietokannasta. Kirja on ainakin Helsingin yliopiston kirjastossa, yhteystiedot http://www.lib.helsinki.fi/ .
Railo, Y. K.: Laivojen mäntähöyrykoneet : käytännöllinen oppi- ja käsikirja teknillisiä oppilaitoksia, koneen suunnittelijoita ja konemestareita varten, 1938. (2. painos 1948)
Mäntähöyrykoneista ja höyrykoneista on seuraavat viitteet Helsingin teknillisen korkeakoulun TEEMU-tietokannasta:
Kyrklund, H: Mäntähöyrykoneet : prof. H. Kyrklundin Teknillisessä Korkeakoulussa pitämien luentojen mukaan. Teknillinen korkeakoulu, 1946
Rousi, Lauri: Höyrykoneet. Kansanvalistusseuran Kirjeopisto, 1950
Höyrykoneoppi : teknillisiä oppilaitoksia varten, toimittanut Emil Saraoja, 7. uus. p.,...
Suomen Pankki ei tee keräilyrahojen hinta-arvioita. Keräilyrahojen arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahankeräilijöiden tai rahaliikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Verkkohuutokauppojen tarjouksista voi myös saada jotain osviittaa (esim. huuto.net, osastosta keräily).Tietoa keräilyrahojen arvosta saa myös teoksista: Suomen rahat arviohintoineen 2023 : Keräilijän opas, toim. Suomen Numismaattinen yhdistys 2023 tai Suomen kolikot ja setelit n. 1400 – 2024 : luettelo arviohintoineen, Suomen numismaatikkoliitto 2024.
Heu!
Elektronisen Sukkula-lääninkirjaston sivuilta löydät melko kattavasti tietoja suomalaisten yleisten kirjastojen historiasta: www.uwasa.fi/~sukkula. Sivuilla on linkki osioon Kirjastohistoria.
Lisäksi kannattaa tutustua www.kirjastot.fi -sivuston Kirjastohistoria-osioon. Sen löydät parhaiten www.kirjastot.fi sivuston oman hakemiston kautta. Kannattaa myös tutustua Kansainväliseen kirjan ja kirjastojen historia-tietokantaan osoitteessa http://www.kb.nl/kb/bho/index2.html.
Jos haluat kirjamuotoista aineistoa, esim. Tampereen yliopiston kirjaston Tamcat-tietokannasta (http://tamcat.csc.fi/webvoy.htm) löytyy hakusanalla "kirjastot:historia" tai "library history" kohtalaisen monta teosta, joita voit tilata kaukolainaksi oman lähimmän...
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta löytyy cdlevy Tube Tunes | Volume Two--The '70s & '80s,
joka levyn luettelotietojen mukaan sisältää amerikkalaisten televisio-ohjelmien musiikkia muun muassa
Lemmenlaivan tunnusmusiikin Love boat themen. Levyn voi tilata kaukolainaksi itselleen Lappeenrannan
maakuntakirjaston kautta. Levy löytyy ainakin Vantaan pääkirjaston musiikkiosaston kokoelmasta.
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei ikävä kyllä löydy videota tästä aiheesta, mutta Haaga Instituutin kirjastossa on "Koulu on - opisto tarvitaan" -niminen video, jonka asiasanoiksi on annettu hotellit, ravintolat, koulutus, historia.
Samassa paikassa on myös "Tervetuloa uudelleen" -niminen video, jonka asiasanoiksi on annettu historia, Suomi, hotellit, ravintolat.
Tarkempia tietoja näistä videoista ja haku Haaga Instituutin ammattikorkeakoulun kirjastojen tietokannasta on osoitteessa http://www.virtuaaliamk.fi/channels/www/fin/koulutus/ajankohtaista/1094…
Topeliuksen kirjassa Lukemisia lapsille 1 on satu Lumpeenkukka. Lumpeenkukka on hyvä ja nöyrä Ahdin tytär, joka on ihastunut nuoreen koivuun. Lumpeenkukka katkeaa ja tuhoutuu kilpakosijoiden nostattamassa myrskyssä. Venla Sainion kirjassa Kun isä Jumalakin innostui on myös Lumpeenkukka-niminen satu, jossa pilvi muuttuu lumpeeksi. Sellaista satua, jossa tyttö itseihailun vuoksi muuttuu lumpeeksi ei löytynyt.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastosta löytyy Turun Sanomat mikrofilminä kyseiseltä päivältä (v. 1905 alkaen). Voitte pyytää kyseisen filmin varastosta ja varata ajan mikrofilminlukulaitteelle (puh. 2620 629). Laitteesta saa myös maksullisia kopioita.
Tarkoitat varmaan Penelopella Odysseuksen vaimoa.
Aineistoa kannattaa etsiä Google-hakukoneen avulla, http://www.google.fi .
Hakusanoina voi kokeilla esim. Penelope ja Odysseus. Tai Penelope ja antiikki. Kirjoita hakusanat peräkkäin hakuruutuun, ilman ja-sanaa.
Pelkkä Penelope hakusanana tuo paljon epärelevanteja linkkejä.
Suomenkielisiä linkkejä ei kuitenkaan juurikaan löydy, joten kannattaa kokeilla hakua myös esim. englanniksi. Hakusanat voisivat olla: Penelope ja Odysseus tai Ulysses.
Linkkien joukossa on mm. seuraavat:
- http://www.online-mythology.com/penelope/
- http://www.rickwalton.com/authtale/bmyth066.htm
- http://www.goddess-athena.org/Encyclopedia/Athena/Odyssey.htm
- http://www.4reference.net/encyclopedias/wikipedia/Penelope...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista ei löydy.
Helsingin Sanomat 29.7.2004 on kirjoittanut otsikolla Maanmittauslaitos teki ilmakuvan Helsingistä 1943 seuraavasti:
"Maanmittauslaitos on tehnyt digitaalisen ilmakuvan Helsingistä toukokuulta 1943. Kuva kattaa noin sadan neliökilometrin alueen Lauttasaaresta Vuosaareen ja Suomenlinnasta Haagaan. Ilmakuva on jaettu 15 osaan ja siitä näkee, millainen pääkaupunki oli ennen vuoden 1944 pommituksia.
Kuvasta erottuvat muun muassa 88 mm:n ilmatorjuntatykkipatterit Lauttasaaressa, Santahaminassa ja Käpylässä. Kuville on myös tallentunut panssarilaiva Väinämöinen sekä sukellusveneet Suomenlinnan laiturissa. Käyttöoikeus kuviin maksaa 480 euroa, yhden karttalehden hinta on 50 euroa. Aineisto...
Turun kaupunginkirjastossa on luokassa 92.833 kirjoja pääkaupunkiseudun historiasta. Suurin osa niistä keskittyy rakennuskannan historiaan, mutta useimmissa esim. jonkin tietyn korttelin kehityksestä kertovissa kirjoissa kerrotaan paljonkin myös paikalla asuneiden ihmisten arjesta. Hyvä esimerkki tällaisesta on Kaija Hackzellin toimittama kirjasarja Helsingin vanhoja kortteleita. Muita tutustumisen arvoisia; Pääkaupungin kuva; luentoja Helsingin historiasta (toim. Markku Heikkinen, Helsingin kaupunginmuseo 2000), Nokea ja pilvenhattaroita; helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa (toim. Simo Laakkonen, Helsingin kaupunginmuseo 1999).
Enemmän omaelämäkerrallista tietoa tuon ajan Helsingistä löytyy esim. Salme Sauren toimittamasta...
M-kirjailmella en ole löytänyt vene-sanaa.
http://www.kainuunterva.com/index.php?option=com_content&task=view&id=1…
mm. yllä olevalta tervprojektin sivulta löytyy veneelle nimi "Paltamo"
Oulujoen vesistössä tervaa kuljetettiin pitkällä jokiveneellä, jota kutsuttiin myös nimellä "Paltamo". Vene on kehittynyt kainuulaisesta soutuveneestä ja sitä on valmistettu ainakin 1600-luvun loppupuolelta. Alkuaikoina veneet olivat 7-9 m pitkiä, joihin mahtui kymmenkunta tynnyriä. Myöhemmin vene kasvoi lopullisiin mittoihinsa 11- 15 m pitkäksi ja n. 25 tynnyriä kantavaksi veneeksi, jolla yleensä kaksi soutajaa ja perämies veivät tervalastinsa Ouluun. Veneen keulanousu (haonnousema 1:5) teki veneestä pintaan pyrkivän ja mahdollisti raskaankin...
Olettekin jo saanut kahdelta kollegaltani vastaukset lähes samanlaisiin kysymyksiinne. Niinpä tyydyn vain lisäämään sen, että asiaa kannattaa myös tutkia HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/ .
Hakutermeinä voitte käyttää kaupunginosien nimiä yhdistettyinä esim. sanoihin "historia" tai "paikallishistoria".
Myös haulla "helsinki paikallishistoria" (ilman lainausmerkkejä) löytyy yhtä ja toista.
Suosittelen kuitenkin, että tulette myös tutustumaan Pasilan kirjastossa sijaitsevaan Helsinki-kokoelmaan. Kirja-aineiston lisäksi täältä löytyy esimerkiksi paikallislehtiä eri vuosikymmeniltä; niistäkin voisi olla apua ajankuvan luomisessa. Opastamme teitä mielellämme Helsinki-kokoelman käytössä. Halutessanne voitte myös varata ajan "Lainaa...
Kaija Hillebrandtin teos "Rakkain terveisin: elämää Hämeenlinnassa Niittykatu 1:n pihapiirissä 1882-1957" lienee hankittu Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmaan suoraan tekijältä, enkä löytänyt sitä uusia, enkä vanhoja kirjoja myyvistä verkkokirjakapoista.
Teosta löytyy Hämeenlinnan kirjaston kokoelmista (http://hameenlinna.kirjas.to), jos haluat hankkia teoksen itsellesi, kannattaa varmaan tiedustella teosta suoraan tekijältä.
Netistä löytyy runsaasti eritasoisia ilmaisohjelmia kotisivujen toteuttamiseen. Ohessa muutama suomenkielinen ilmaisohjelma, joissa ”domain” tulee palvelun mukana.
http://www.hostingpalvelu.fi/Verkkotunnukset
https://www.avaa-aava.fi/?gclid=CNGn-ZSzh50CFQ-A3godjVVqbA
http://nettisivu.org/
Mikrobitti- lehti rankkasi oheisen englanninkielisen ilmaisohjelman yhdeksi parhaista websivujen toteuttamiseenhttp://www.evrsoft.com/
Internetistä löytyy lisää englanninkielisiä ilmaisohjelmia
hakusanalla ”websites builder tools".
