Naali eli sinikettu (Alopex lagopus)on erittäin uhanalainen laji. Naali syö jyrsijöitä kuten sopuleita sekä lintuja ja niiden munia. Naalin kantoaika kestää 49-56 vuorokautta ja poikasia syntyy 3-12 riippuen emon kunnosta ja saatavilla olevan ravinnon määrästä.
Naali on 45-75 cm pitkä ja painaa 2-6 kg.
Lisätietoja naalista saat esimerkiksi Suomen luonto-kirjasarjan osasta Nisäkkäät.
Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi
Tietoa turkiseläinten kasvatuksesta löytyy Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton sivuilta http://www.stkl-fpf.fi . Toisenlaista tietoa naalista antaa eläinsuojeluliitto Animalia osoitteessa:
http://www.animalia.fi/...
Absurdista teatterista löytyy lyhyt selvitys Teatteritiedon sivulta http://info1.info.tampere.fi/eta/teatteri/histabsu.html . Jari Koposen Mielikuvituksen mestarit -teoksesta löytyy artikkeli puolalaisesta Stanislav Witkiewicziztä ja absurdisimin esi-isäksi sanotusta Alfred Jarrysta. - Glynne Wickhamin Teatterihistoria ei ole meillä Lapin maakuntakirjastossa nyt paikalla, siinä teoksessa asiasta olisi suomeksi. Englanniksi löytyy tiivistä tietoa teoksesta Oxford Companion to Englsih literature, 1985. - Teatterirakennuksista on paikalla tietoa englanniksi.
R. L. Stinestä ja hänen kirjoistaan on vaikeaa löytää internetistä tietoa suomeksi, mutta sen sijaan lukijoiden kommentteja ja mielipiteitä on paljonkin. Esim. nämä löytyivät Googlen avulla:
http://www.barnenspolarbibliotek.com/finland/scripts/showtexts2.asp?ID=…
http://njet.net/kirjat/suosikit/book_lists.phtml?theme_id=427&operation…
Robert Lawrence Stinestä löytyy suomeksikin tietoa, Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (2001) on kerrottu hänen kirjailijanurastaan (s.242-250).
Lopuksi vielä vinkki englanninkielisestä nettisivusta, jossa on Robert Lawrence Stine on kertonut itsestään ja kirjoistaan.
http://www.kidsreads.com/series/series-nightmare-author.asp
Hei
kirjastossamme on mikrofilmattuina seuraavia lehtiä, jotka ovat ilmestyneet täällä mainitsemanasi aikana:
Vaasan sanomat
Vasa tidning
Vaasan Lehti
Wasa Framot
Vasabladet
Pohjalainen (1889-)
Suosituimmuudesta en löytänyt tietoa, mutta paikallisia valtalehtiä ovat edelleen Vasabladet ja Pohjalainen - jos siitä voi jotain päätellä, niin ehkäpä ovat olleet luetuimpia lehtiä jo tuolloinkin.
yt.
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Näyttää tosiaan olevan niin, että tästä Järnefeltin Onnellisista löytyy Helmet-kirjastoista vain kuoropartituureja. Monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/ )mukaan maakuntakirjastoistakaan ei löydy kuin kuoronuotinnoksia. Ehdottaisin, että otat yhteyttä Sibelius-akatemian kirjastoon, http://lib.siba.fi/fin/ . Heidän aineistotietokantansa on Internetissäkin, mutta tällä hetkellä poissa käytöstä (http://finna.fi ).
Yksittäisiä lehtinumeroita ei voi varata HelMet-palvelun kautta. Varaus järjestyy puhelimitse (soita kirjastoon ja varaa kirjastokortti lähelle) tai kirjastokäynnin yhteydessä (virkailija tekee varauksen).
Jaakko Heinimäen kirjoittamia kirjoja ja kirjoja, joissa hän on ollut toimittajana tai yhtenä kirjoittajista, löytyy seuraavanlainen lista:
Etiikka: Hyvää elämää etsimässä, 1994
Ikävä, 1994
Harrasta ruokaa, 2003
Harrasta viiniä, 1999
Minä ja Muhammed, 2006
Nuotiokirja, 2005
Outo hartauskirja, 1997
Pieni mies jalustalla, 1994
Pyhiä naisia ja muita pyhimysesseitä, 1995
Pyhä nauru, 2000
Pyhät: pyhä mies jalustalla ja pyhiä naisia, 2000
Seitsemän syntiä: sisäisen sankarivainajan sielunavaus, 1999
Vapahtajan varpajaiset, 2003
Valot päälle: Raamatun tarinoita lapsille, 2005
Uskon, epäilen, 2002 - Jaakko Heinimäki: Väliaikaista kaikki on vaan
Syndirnar sjö, 2003
Seitsemän tarinaa koskenkorvasta, 2003 (novellit)
Raittila, Anna-Maija: Kootut runot...
Tällaiseen kysymykseen on aika vaikea vastata yleisessä kirjastossa. Tilanne on hieman sama kuin sinulla kirjakaupassa, viitteitä sanakirjoihin voi antaa, mutta ei voi tarkalleen tietää, mitä sanakirjoja oppilaitoksessasi tavataan käyttää. Sinun kannattaisi kysyä asiaa oppiaineesi laitokselta. Seuraavilta sivuilta löydät Opinto-ohjauksesta huolehtivien tiedot, http://www.uku.fi/tht/opiskohjeet.shtml#opo , opetussihteerin tiedot löytyvät henkilökunnan sivulta:
http://www.uku.fi/tht/henkilokunta.shtml .
Sinun kannatta myös katsella kirjaston sanakirjoja ja tutkia, mitkä niistä vaikuttavat käyttökelpoisilta ja seurata mitä sanakirjoja käytetään paljon. Luultavasti sinun aineesi sanakirjat löytyvät Canthian kirjastosta. Se sijaitsee Kuopion...
Helmet-aineistohaussa voi materiaalimerkintänä tosiaankin olla Kooste. Tämä tarkoittaa sitä, että teos koostuu monista eri osasista, esim. korteista, nuoteista tai arkeista tai se on muuten vaikeasti määriteltävissä, esim. taidejulkaisu. (Esimerkiksi teos Juhlasta juhlaan).
Yhdistyksen kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
-Tomperi, Soile: Kehittyvä kirjanpitotaito. 2006
-Perälä, Samuli: Yhdistyksen ja säätiön talous, kirjanpito ja verotus. 2006
-Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätösmalli uudistuneen kirjanpitolain mukaan. 2005
Nämä teokset löytyvät Kotkan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Suomessa kuljettajantutkintojen järjestämisestä vastaa Ajoneuvohallintokeskus. Heiltä kannattaa kysyä aineistoista kokeeseen, yhteystiedot http://www.ake.fi/AKE/Yhteystiedot
Suomen Autokoululiittolla tai yksittäisillä autokouluilla voi olla materiaalia myös espanjaksi. http://www.autokoululiitto.fi
Helmet-kirjastoista ei löydy ajo-opetusmateriaalia espanjaksi. Englanninkielinen kirja Helmet-hausta löytyy: Driving school manual http://www.helmet.fi/record=b1882980~S9*fin
Liikenneturvan kirjastosta ei myöskään löydy ajo-opetusmateriaalia espanjaksi. He kehoittivat ottamaan yhteyttä Ajoneuvohallintokeskukseen.
Valitettavasti Finlex-säädöstietopankista ei löydy tieliikennelakia tai -asetusta käännettynä. http://www.finlex.fi/fi/laki/...
Ikävä kyllä ei edelleenkään löytynyt tietoa aiheestasi. Apua saattaisi olla siitä, että tietäisi mihin asia liittyy, eli missä tarkoituksessa linnut tarkkailevat lasipulloja. Kirjaston käytössä olevista tietokannoista löytyy vain osa vanhempien julkaisujen tiedoista, eli 1960-luvun tieteellisten julkaisujen tietoja ei välttämättä löydy. Alla on pari linkkiä artikkeleihin, jotka käsittelevät kyyhkysiä, niiden käyttäytymistä ja pulloja:
http://www.psychology.nottingham.ac.uk/staff/cmb/c82nab/pdfs%20categori…
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1333943/pdf/jeabehav00133-0…
Asiakaspalautteesta saimme seuraavan vinkin: Thom Verhave, lääkeyrityksessä 1950-luvulla työskennellyt psykologi teki testin, jossa kyyhkyjä käytettiin...
Lain mukaan ”ulkomailla suoritetut korkeakouluopinnot tuottavat julkiseen virkaan tai toimeen saman kelpoisuuden kuin virkaan tai toimeen vaadittavat Suomessa suoritettavat korkeakouluopinnot, jos nämä opinnot on tämän lain nojalla tehdyssä päätöksessä rinnastettu toisiinsa.”
Rinnastamista on haettava, eli ”hakijan on toimitettava Opetushallitukselle hakemuksen käsittelyä varten tarpeelliset selvitykset suorittamistaan opinnoista virallisesti oikeaksi todistettuina jäljennöksinä”.
Tekstit ovat laista ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta. Se löytyy kokonaisuudessaan Finlexin sivuilta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860531
Tietoa hakemisesta ja hakemuslomake löytyvät Opetushallituksen...
Helmet-kirjastoissa varaamiseen tarvitset kirjastokortin numeron lisäksi nelinumeroisen tunnusluvun eli PIN-koodin. Tunnusluvun saa käymällä kirjastossa. Ota mukaan kirjastokortti ja henkilötodistus.
Jos tiedoissasi on jo tunnusluku, mutta olet unohtanut sen, voit saada uuden kirjastosta tai jos meillä on tiedoissamme sähköpostiosoitteesi, myös Helmetin kautta Palauta tunnusluku -linkin kautta.
Lisää tietoa ja tarkempia ohjeita löydät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoilla ja Helsingin yliopiston Helka-kirjastoilla on omat tietokantansa, joten niitä ei voi käyttää samoilla tunnuksilla ja salasanoilla.
Suomen eri kirjastojen yhteisestä tietokannasta olisi...
Tässä joitakin teoksia, jotka tapahtuvat kokonaan tai osittain junassa.
Aho, Juhani: Rautatie (1884)
Waltari, Mika: Yksinäisen miehen juna (1929)
Liksom, Rosa: Hytti nro 6 (2012)
Sumari: Junanäytelmä : sadanseitsemän kirjailijan matka junalla Euroopan halki (2001)
Tolstoi, Leo: Kreutzer-sonaatti (1890)
Kawabata, Yasunari: Lumen maa (1935–1937)
Butor: Michel: Tänä yönä nukut levottomasti (1964)
Kross, Jaan: Professori Martensin lähtö (1984)
Mercier, Pascal: Yöjuna Lissaboniin (2004)
Kljutšarjova, Natalja: Kolmannessa luokassa (2008)
Waltari, Mika: Lähdin Istanbuliin: totta ja tarua Euroopasta 1947 (1948)
Waltari, Mika: Matkakertomuksia : Mika Waltarin matkassa 1927 – 1968 (toim. Rudy de Casseres ja Raimo Salomaa, 1988)
Theroux, Paul: Suuri...
Välitimme kysymyksesi kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle. Yksi kollega sieltä ehdotti Timo K. Mukan Tabua (kirjailija tosin siis mies), josta on myös elokuva nimeltä Milka. Osaisiko joku palvelumme seuraajista ehdottaa vielä jotakin muuta vaihtoehtoa?
Hei,
Kouvolan pääkirjaston palautusluukku löytyy kirjaston takaovesta. Siis sieltä Alkon ja entisen Anttilan puolelta taloa. Totta kai myös muihin Kyyti-kirjastoihin voi palautusluukun kautta palauttaa Kouvolan pääkirjastosta lainattua aineistoa.
Kaikki hämähäkit tuottavat seittiä. Jopa ne, jotka eivät kudo verkkoa, käyttävät sitä moneen eri tarkoitukseen, kuten piilopaikan tai munakotelon valmistamiseen, saaliin käärimiseen tai varmuuslangoiksi. Pyyntijärjestelmien rakentaminen on vain yksi seitin käyttötavoista. Vain noin puolet hämähäkeistä kutoo verkkoja - puolet juoksee saaliinsa kiinni tai pyydystää ne yllättämällä. Selkärangattomista suurimpiin kuuluvat lintuhämähäkit kuuluvat viimeksimainittuun ryhmään.
Lähde:
Maailman eläimet. Selkärangattomat. Tammi, 1989
Delfiinin ääniä ja meditatiivista musiikkia löytyy ainakin cd-levyltä Ajad: Reiki music 3, valaan ääntelyä on Lp-levyllä: Songs of the humpack whale ja cd-levynä Relax with the sounds of nature.
Rentoutus- ja meditaatiomusiikkia cd-levyinä löytyy useita. Porin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://kirjasto.pori.fi/riimi/ niitä voi hakea esimerkiksi asiasanalla meditaatiomusiikki tai yhdistämällä asiasanat musiikki ja rentoutus.
Lääkärikirja Duodecimissa on artikkeli tuoksuyliherkkyydestä. "Tuoksuyliherkkyydellä (tuoksuherkkyys, hajuherkkyys) tarkoitetaan poikkeavaa reagointia elinympäristön tuoksuille ja hajuille, kuten hajuvedelle, painomusteelle, homeen hajulle ja tupakansavulle."
Oireista todetaan seuraavaa: "Tuoksuyliherkkyys voi ilmetä esimerkiksi hajuveden aiheuttamana kasvojen punoituksena sekä silmien ja nenän vuotamisena. Hajusteyliherkkyys voi aiheuttaa myös voimakkaampia fyysisiä oireita, kuten väsymystä, hengenahdistusta, pahoinvointia ja päänsärkyä."
Lisää tuoksuyliherkkyydestä Lääkärikirja Duodecimin sivulla https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00531&p_hakusana=hajuvedet
