Turun kaupunginkirjaston siirtokokoelma sijaitsee pääkirjaston kellarissa. Siitä saa kirjoja lainaksi pyytämällä haluamaansa teosta neuvonnasta. Siirtokoelma sisältää vieraskielistä kaunokirjallisuutta (englanti, ranska, saksa). Alkujaan kokoelma on perustettu aluekirjastoja varten, jotta ne voisivat valita itselleen tästä kokoelmasta vaihtuvaa vieraskielistä kirjallisuutta.
Roomalaisen poliitikon ja kansankiihottajan Publius Clodiuksen sisar Clodia (ajan muodin mukainen kirjoitusasu klassillisen Claudian sijasta) 95-44? eKr. on yksi aikakautensa kevytmielisiä ja pahamaineisiakin naishahmoja. Clodian aviomies oli konsuli Quintus Metellus Celer, rakastajia mainitaan olleen lukuisia. Nyt käytettävissä olevat tiedolähteet mainitsevat kaksi ; kuuluisan runoilija Catulluksen, joka ikuisti Clodian lemmenrunoihinsa nimellä Lesbia, ja Marcus Caelius Rufuksen.
Lisää tietoa Clodiasta saat Paavo Castrenin teoksista Uusi antiikin historia s. 354 sekä Antiikin käsikirja. Myös klassikko J.P.V.D. Balsdon, Nainen antiikin Roomassa kertoo tiedot Clodiasta (ss.47-49). Mm. siinä mainitaan Clodian kodin sijainneen Palatinus-...
Emme löytäneet pelkkiä satuja sisältävää kirjaa, mutta seuraavissa kolmessa teoksessa käsitellään aihetta:
Tämä kirja sisältää useita tarinoita kysymästäsi aiheesta.
Usher, Kerry
Keisareita ja taikavoimia / kirj. Kerry Usher ; kuv. John Sibbick ; suom. Mikko Kilpi
Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1988
131, [1] s. : kuv. ; 28 cm
SARJA:Maailman taruaarteet. Rooma
Vanha mutta hyödyllinen lähdeteos.
Henrikson, Alf
Antiikin tarinoita. 2 : Vanha Rooma, Rooman keisarikunta, hakemisto ja selityksiä / Alf Henrikson ; [suomennos: Maija Westerlund] ; [kuvituksen suunnittelu ja taitto: Heikki Eskelinen]
Porvoo : WSOY, 1963
VIII, 556 s. : kuv., kartt.
Jos ruotsi sujuu, niin kannattaa tutustua tähänkin kirjaan.
Connolly, Peter
Hannibal och romarriket /...
Hei
kirjastossamme on mikrofilmattuina seuraavia lehtiä, jotka ovat ilmestyneet täällä mainitsemanasi aikana:
Vaasan sanomat
Vasa tidning
Vaasan Lehti
Wasa Framot
Vasabladet
Pohjalainen (1889-)
Suosituimmuudesta en löytänyt tietoa, mutta paikallisia valtalehtiä ovat edelleen Vasabladet ja Pohjalainen - jos siitä voi jotain päätellä, niin ehkäpä ovat olleet luetuimpia lehtiä jo tuolloinkin.
yt.
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Ko. novelli löytyy Image-lehdestä vuodelta 1994 numerosta 5.
Meillä ei ole tätä lehden numeroa, mutta Helsingin kaupunginkirjasto voi lähettää kaukopalvelukopiot novellista.
Haluatko kopiot Porvoon kaupunginkirjaston kautta?
Listaa pohjoismaisista kirjailijoista ja heidän pääteoksistaan, jota pyysit on vaikea antaa Kysy kirjastonhoitajalta -listan kautta. Tulevat oppilaasi ovat nuoria, mutta et kysymyksessäsi kertonut pitäisikö listassa olla nuortenkirjoja. Seuraavia vaihtoehtoja voisi kokeilla listan aikaan saamiseksi. Mene lähimpään kirjastoosi ja esitä tuo kysymys henkilökunnalle. Mieti kuitenkin ennen sitä: pitääkö kirjat olla suomeksi vai alkukielellä, haluatko listalle myös nuortenkirjoja jne. Ja tietenkin tuon tehtävän voi rakentaa opiskelijoille niin, että he itse etsivät pohjoismaisen kirjan, jonka haluavat lukea.
Apuna voi käyttää myös Pohjola-Nordenia ja perustietosanakirjaa. Wikipediasta ei löydy.
Ei olemassa mitään helppoa ja nopeaa keinoa markkinoida kirjaa kirjastoille, mutta laitan tähän ne vaihtoehdot, joita voit käyttää.
Voit ottaa yhteyden BTJ-Kirjastopalveluun ja kysyä, ottaisivatko he kirjan myyntiluetteloonsa. BTJ-Kirjastopalvelu välittää kirjoja hyvin moniin kirjastoihin Suomessa. Heidän yhteystietonsa löytyvät sivun http://www.btj.fi/ kautta. Kirjoita sinne sähköpostia ja kysy, miten sinun pitää toimia ja mihin lähettää näytekappale teoksesta. Käytäntö heillä on käsittääkseni se, että lähetät sinne näytekappaleen kirjasta. Jos he hyväksyvät kirjan listalleen, he laativat siitä lyhyen esittelyn ja tarjoavat sitä kerran listallaan kirjastoille ostettavaksi. Kirjastot voivat tilata kirjan BTJ:stä ja BTJ tekee tilauksen...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet hakuteoksen mukaan Salama-nimeä on otettu käyttöön suurena nimenmuutosvuonna 1906 etenkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Kirjan mukaan mm. Granroth ja Holmberg vaihtuivat Turussa Salamaksi. Artikkelissa lmainitaan muitakin eri paikkakuntien nimenvaihdoksia.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan osa IV mukaan salama-sanalla on vastineita ostjakissa ja vogulissa, eli se on todella vanhaa suomalais-ugrilasita sanastoa ja tarkoittaa 'salamoida, leimahtaa, välähdellä'
Walden-nimestä ei kirjastomme kokoelmista löydy tietoa.
Lisää tietoa sukunimistä voi löytää kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta (myös ruotsinkielistä)
http://www.kotus.fi
ja sukututkimusseuran sivuilta
http://www....
Lukuinnostuksen herättäjää voi olla vaikea ennustaa. Tässä sinulle kuitenkin lista, jossa on monenlaista luettavaa, joiden joukosta toivottavasti löydät veljellesi sopivan. Osa kirjoista on nuorten, osa aikuisten kirjoja. Hal Duncanin Vellumia en tunne, mutta hyvä kirja on hyvä, vaikka siinä olevia viittaukset eivät lukijalle aukenisikaan. Hauskaa joulua teille molemmille!
- Sieppari ruispellossa / J. D. Salinger
- Taru sormusten herrasta / J. R. R. Tolkien
- Kärpästen herra / William Golding
- Paahde / Louis Sachar
- Leijat Helsingin yllä / Kjell Westö
- Tuntematon sotilas / Väinö Linna
- Sinuhe egyptiläinen / Mika Waltari
- Lumi peittää jäljet / Mats Wahl
- Leijapoika / Khaled Hosseini
- Vadelmavenepakolainen / Miika Nousiainen
-...
Hankintatoive kannattaa laittaa suoraan Mikkelin kaupunginkirjastolle. Ehdotuksen voi lähettää alla olevan sivun kautta:
http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/structure/01_lainat_varaukset/hankint…
Tesoman kirjaston kokoelmiin kuuluuvat Stephenie Meyerin Twilight-sarjan kaikki suomennetut teokset (Houkutus, Uusikuu, Epäilys ja Aamunkoi sekä sarjan tapahtumiin liittyvä kirja Bree Tannerin lyhyt elämä). Neljä ensimainittua on mahdollista lainata myös äänikirjana. Lisäksi Tesomalta löytyvät em. kirjat englanninkielisinä sekä Houkutus myös sarjakuvaversiona. Kesällä 2011 ilmestyy suomeksi sarjasta kertova kirja Houkutus : kuvitettu opas vampyyrisaagaan, ja sekin hankitaan Tesomalle. (Lisätietoa kirjasta esim. Risingshadow.net-sivustolta, http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio….)
Kirjat ovat hyvin kysyttyjä ja usein lainassa, mutta halutessasi voit tehdä niihin varauksia joko paikan päällä...
Kyselin asiaa muutamilta kollegoilta. Kuivaherneet eivät varmaan mene miksikään noin pitkästä liottamisesta, jos hygieniasta on huolehdittu kunnolla. Kannattaa kuitenkin olla järkevän varovainen ja tutkia aistinvaraisesti, etteivät herneet ole pilaantuneet. Kesäkuumalla ruoka-aineet yleisesti ottaen pilaantuvat herkästi. Jos olet yhtään epävarma ruoan syömäkelpoisuudesta, jätä se mieluummin syömättä.
Kyllä voi, kaupunginkirjaston Kohtaamispaikassa. Ajan skannaukseen voi varata joko netitse tai puhelimitse:
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=fastsearch&lib=74
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/laitteet/
Voisikohan olla kyse "Marjatan kangas" -nimisestä sadusta, jonka on kirjoittanut Aura Jurva? Satu sisältyy Aura Jurvan satujen kokoelmaan "Tuulen tarinoita". Kuvat kirjaan ovat piirtäneet Rudolf Koivu ja Ester Hjelt-Cajanus. Kirja on alunperin julkaistu vuonna 1913 WSOY:n sarjassa Suomen lasten kirjoja XV. Kirjassa on 111 sivua.
"Marjatan kangas" -satu alkaa näin:
"Oli kerran ukko ja akka. Heilla oli paljon lapsia, joista vanhimman nimi oli Marjatta. Marjatan oma äiti oli kuollut, hänellä oli siis äitipuoli ja sisarpuolia."
Sadussa Marjatta päättää ruveta kutomaan kangasta, kun paha äitipuoli antaa tytön tuntea, ettei tämä muuhun kelpaa. Marjatta kutoo ullakolla satumaisen kaunista kangasta langoista, jotka hän on itse kiertänyt...
Tieteen kuvalehdessä 2/2004 on vastattu kysymykseen näin:
"Kreikkalaisessa kirjoitusjärjestelmässä kysymysmerkkinä käytetään ;-merkkiä. Jostain syystä sitä ei haluttu ottaa latinalaiseen merkistöön. Mm. englantilaisen Sussexin yliopiston kielitieteen professori Larry Trask on esittänyt, että kysymysmerkki juontuu keskiaikaisesta tavasta merkitä latinankielisen kysymyslauseen perään kirjainyhdistelmä Qo, jolla viitattiin alun perin etsimistä mutta myöhemmin myös kysymystä tarkoittavaan quaestio-sanaan. Ajan mittaan Qo:n kirjoitustapa yksinkertaistui. Se alkoi näyttää aaltoviivalta, jonka alapuolella oli piste: ~. Jostakin syystä aaltoviiva ryhdyttiin kirjoittamaan pystysuoraan, jolloin syntyi nykyinen kysymysmerkki."
Artikkeli löytyy myös...
Tässä joitakin teoksia, jotka tapahtuvat kokonaan tai osittain junassa.
Aho, Juhani: Rautatie (1884)
Waltari, Mika: Yksinäisen miehen juna (1929)
Liksom, Rosa: Hytti nro 6 (2012)
Sumari: Junanäytelmä : sadanseitsemän kirjailijan matka junalla Euroopan halki (2001)
Tolstoi, Leo: Kreutzer-sonaatti (1890)
Kawabata, Yasunari: Lumen maa (1935–1937)
Butor: Michel: Tänä yönä nukut levottomasti (1964)
Kross, Jaan: Professori Martensin lähtö (1984)
Mercier, Pascal: Yöjuna Lissaboniin (2004)
Kljutšarjova, Natalja: Kolmannessa luokassa (2008)
Waltari, Mika: Lähdin Istanbuliin: totta ja tarua Euroopasta 1947 (1948)
Waltari, Mika: Matkakertomuksia : Mika Waltarin matkassa 1927 – 1968 (toim. Rudy de Casseres ja Raimo Salomaa, 1988)
Theroux, Paul: Suuri...
Ikävä kyllä kirjastonkaan lähteistä ei löytynyt tietoa Allan Toivasesta. Taulun arvosta voi pyytää arvion esimerkiksi Hagelstam & Co:n asiantuntijoiden kautta:
http://www.hagelstam.fi/myy
Etiketin merkinnästä 1:ma ei löytynyt juurikaan tietoa. 1:ma saattaisi merkitä priimaa (ensiluokkainen, erinomainen). Tätä voisi tukea myös se havainto, että sekundaa on merkitty tällä tavalla II:da.
Lyhenne voi olla jokin epävirallinen merkintä, jos se on käsin kirjoitettu. Toisaalta merkintä voisi tarkoittaa hintaa, eli että yksi karamelliaski maksaa yhden markan. Joissain vanhoissa makeismainoksissa hinta merkittiin esimerkiksi 2:50, mikä tarkoittaa, että yksi aski maksaa 2,50 markkaa.
Hinnerjoen karamellitehdas toimi 1920 - 1930-luvulla. Yrityksen nimi oli Satakunnan Makeisia, mutta se käytti myös nimeä Satakunnan Mehu ja Makeistehdas. Yrityksen perustaja oli Oskar Nikula.
Lähteet:
Kuusisto, Antti: Makein kirja : makean ja...
