TV:stä todella tuntuu tulevan paljon uusintoja samoista ohjelmista. Toisia ei taas uusita koskaan...
Miksi näin on? Asiaa voisi tiedustella suoraan TV-yhtiöiltä.
Silloin vastaukset olisivat varmasti paikkansapitäviä.
Yle.fi palaute sivustolta löytyy yhteystietoja kysymykselle:
https://palaute.yle.fi/
YLE kertoo ohjelmapolitiikastaan myös sivulla http://yle.fi/aihe/termi/finto/httpwwwysofiontokokop34827/ohjelmapoliti…
MTV3 palaute löytyy http://www.mtv.fi/yritys-linkin alaosasta kuhdasta Ohjelmat ja nettisivut.
Jesse Jussila on MTV3 Kanavapäällikkö ja Jyrki Huotari Ohjelmapäällikkö,MTV3 Uutiset. He voisivat varmaan vastata parhaiten kysymykseesi.
Nelosen ohjelmavastuulliset löytyvät sivulta http://www.nelonen.fi/yleiset-yhteystiedot
Vihreät oliivit ovat raaempana puusta kerättyjä kuin tummat oliivit. Täysin mustia oliivit eivät luonnostaan ole, vaan mustat oliivit ovat värjättyjä. Tietoa aiheesta mm. alla olevasta Ylen uutisesta:
https://yle.fi/uutiset/3-6446433
Olisikohan etsimäsi elokuva australialaisen Bruce Beresfordin vuonna 1997 ohjaama Paradise Road. Elokuva on esitetty Suomessa MTV3:lla nimellä Tie paratiisiin.
Lisää tietoa elokuvasta voit lukea alla olevista linkeistä.
https://www.imdb.com/title/tt0119859/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tie_paratiisiin
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_174885
Kartiotuija (Brabant) ei menesty huonekasvina eikä sitä kannata nostaa talveksi sisälle, koska sisäilma on sille liian kuumaa ja kuivaa. Tuijaa ei myöskään suositella kasvatettavaksi liian paahteisella parvekkeella tai terassilla, koska multa kuivuu nopeasti ja neulaset palavat herkästi kuumuudessa. Parhaiten tuijat viihtyvät varjoisessa tai puolivarjoisessa kasvupaikassa.
Tätä aihetta on käsitelty mm. seuraavassa artikkelissa, josta alla otteita:
Kun ristit kätesi, kumpi peukalo on päällimmäisenä?
Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim
2002;118(23):2367-2371
Pertti Mustajoki ja Sami Mustajoki
Vain kädellisillä eläimillä esiintyvää lateralisaatiota eli toisen aivopuoliskon ja motoristen toimintojen toisen puolen dominanssia on tutkittu paljon. Kuitenkaan ei tiedetä, miksi toinen puoli on vallitsevampi, eikä myöskään sitä, miksi useimmat meistä ovat oikeakätisiä. Kätisyyden mittarina pidetään yleisesti kirjoituskättä, ja sen mukaan ihmisistä on oikeakätisiä eri tutkimusten perusteella noin 90 %.
Kätisyyden lisäksi lateralisaatiota esiintyy myös jalkaisuudessa, silmäisyydessä...
SKS:n Suomen kirjallisuuden käännökset -sivustosta haulla 2018-2022 saksaksi käännetty kaunokirjallisuus tuloksesta löytyy vinkkejä.
Suomen Saksan-instituutin sivuilla on koottu pdf:n
Saksanettu suomalainen kirjallisuus 2020-2022
Alla muutamia poimintoja:
Itkonen, Juha: Mehr als wir uns erträumten [Ihmettä kaikki] käänt. Schrey-Vasara, Gabriele
Jalonen, Olli: Die Himmelskugel [Taivaanpallo] käänt. Moster, Stefan
Kettu, Katja: Die Unbezwingbare [Rose on poissa] käänt. Plöger, Angela
Lehtolainen, Leena: Im Nachhall des Todes [Jälkikaiku] käänt. Schrey-Vasara, Gabriele
Liksom, Rosa: Die Frau des Obersts [Everstinna] käänt. Moster, Stefan
Mentula, Mooses: Der Schildkrötenpanzer [Toiset meistä] käänt....
Hippula -sanan merkitys vaihtelee murrealueittain ja voi saada erilaisia muotoja kuten hipula tai hipuli. Varmaa alkuperää sanalle ei ole tiedossa, mutta esimerkiksi satakuntalaismurteissa sillä on tarkoitettu puolisukkaa, tallukkaan varsiosaa, ajelurattaita (hippularattaat) tai rattaisiin kiinnitettyjä pieniä koristeita kuten tupsuja tai kulkusia. Hippuloilla voidaan tarkoittaa myös reen jalasten metallisia koukkuja.
Näyttelyamanuenssi Iina Wahlströmin tarkempi vastaus on luettavissa Kysy museolta - palvelusta.
Suomen kielen professori Kaisa Häkkinen on puolestaan arvioinut kovalla vauhdilla liikkumista kuvaavan sanonnan tulleen suomen kirjakieleen kansankielestä 1900 -luvun alussa. Esimerkkinä hippularattaat tai ajelurattaat...
Meidän vauva kirjan runo "Silmä silmä nenä suu, se on vauva kukas muu" on Sirpa Taskisen. Linkki Kirjastot.fi vastaukseen 2016Lorusta on muitakin versioita, jotka ovat enemmänkin suulliseen perinteeseen pohjaavia. esim. "Silmä, silmä, nenä suuposki, poski ja leukaluu,Käsi, käsi, massu ja napajalka, jalka ja varpahat!Silmä, silmä, nenä ja suu-sinuun äiti/isä rakastuu!(silitellään samallalorunmukaisia kohtia)" Linkki Leikkisti sivustolletai "Silmä, silmä, nenä, suu. Poski, poski, otsaluu. Silmä, silmä, nenä, suu. Vatsa, vatsa, napa, kuu!" Linkki koulutus elämään materiaaleihin
Tee Plussatietokannasta ns. tarkennettu haku, jossa laitat tekijäksi
Cyndi Lauper ja Nimekkeeksi "Time after time". Hakutuloksena saat
kaiken materiaalin, joka täyttää nämä ehdot ja näet, missä kirjas-
toissa sitä on saatavissa. Siitä näyttää olevan sekä CD, nuotit että
kasettiversio ainakin
Hannu Salakka on kirjoittanut runoja, novelleja ja romaaneja. Hänen teksteilleen on tyypillistä viivyttelevä pohdiskelevuus ja visuaalinen luontokuvaus. Salakka sai Valtion kirjallisuuspalkinnon v. 1982.
Seuraavista teoksista löydät hänestä enemmän tietoa:
Kotimaisia nykykertojia : 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000)
Suomalaisia nykylyyrikoita (Kirjastopalvelu, 1986)
Kirja-arvosteluita esim.
Päivien laskut / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Suomen kuvalehti(1996) : 4, s. 63.
Valveunivaeltaja / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Opettaja(1999) : 26-31, s. 25.
Vuoden viimeisenä ja ensimmäisenä yönä / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Tuli & savu 1997 : 3, s. 34-35.
Kirjastojen tietokannat löytyvät osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/kirjastot/aineistohaku.asp?...
Tervetuloa seuraavalla kerralla kysymään neuvoa myös täältä Pasilan eli Helsingin kaupunginkirjaston Pääkirjaston neuvonnasta. Opastamme ja autamme sinua kirjaston käytössä ja tietopalvelu toimii myös ihan perinteisesti paikan päällä.
Plussa-aineistohaustamme (http://www.libplussa.fi/) löytyvät seuraavat teokset: Ajankohta--poliittisen historian vuosikirja 1994--Mikko Majander (toim.)Helsinki, 1993. Maailma tänään[4]--Meksiko, Keski-Amerikka ja Karibia, Kööpenhamina,1996. Näkökulmia kehitykseen ja tasa-arvoon--Brasilia ja Kuuba 1970-luvulla/ Jyrki Käkönen Tampere, 1987. Huberman, Leo: Kuuban sosialismi Helsinki, 1971.
Aleksi- artikkelitietokannasta hakusanalla "Kuuba" tai "Fidel Castro" löytyivät seuraavat artikkelit. Erityisesti...
Aspergerinen -sanaa ei löydy painetuista sivistyssanakirjoista. Todennäköisesti tarkoitetaan Aspergerin oireyhtymää, se on synnynnäinen neurologinen kehityshäiriö, johon liittyy mm. aistitoiminnan poikkeavuutta, ei älyllisiä häiriöitä. Tästä autismin sukuisesta syndroomasta on kirjoitettu useita kirjoja (mm. Liisa Laukkarisen Yhden asian mies), tietoa löytyy myös esim. Autismi- ja Aspergerliiton Internet-sivuilta, http://www.autismiliitto.fi .
Orimattilan seurakunnan historia: Orimattilan seurakunnan 300 vuotismuisto-: 1636-1936(toim. Sakari Loimaranta), Lahti 1935 on saatavissa Tapiolan kirjaston varastossa, puh.81657300. Tapiolan kirjastossa sijaitsee erityinen Uusimaa-varasto vanhoille kirjoille, sieltä voi tiedustella myös muita teoksia. Uudemmat Orimattilaa koskevat kirjat löytyvät Leppävaaran kirjaston Uusimaa-kokoelmasta ja netistä osoitteesta www.helmet.fi (pääkaupunkiseudun yhteinen tietokanta) klikkaamalla sanahakua: orimattila historia.Kirjat voi em. osoitteessa varata mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon toimitettavaksi, jos kirjastokorttiin on liitetty nelinumeroinen pinkoodi. Varausmaksu 50 centtiä maksetaan noudettaessa
Oulun kaupunginkirjastossa oleva Kainuuta koskeva kirjallisuus löytyy asiasanalla Kainuu http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ , myös Ostrobotnia-aluetietokanta kannattaa katsoa, http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?formid=free1&sesid=1076497825 . Suomessa julkaistu kirjallisuus on Fennicassa http://finna.fi .
Haulla Kajaanin kaupunginkirjaston Caiania -tietokannasta http://kirjasto.kajaani.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1097585440 asiasanoilla Kainuu ja alueellinen identiteetti löytyi
- Sirpa Korhonen: Siniset hetket ja siintävät vaarat : Kainuun maakuntakuvatutkimus 2000.
Asiasanalla kainuulaisuus taas neljä artikkeliviitettä kirjailijoihin, esim.
- Hyrynsalmen maisema ei päästä kirjailijaa otteestaan, Raija Oranen Kallen päivien kahvien...
Kyseessä on englantilainen kansanlaulu "Kuninkaan viuluniekat", jonka suomenkieliset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila. Laulu löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Laulutunti. WSOY, 2005.
Musica 3-4. Warner/Chappell Music Finland, 1988.
Tie musiikkiin : Musica 2. Musiikki Fazer, 1976.
Pelkästään kepposia sisältävää kirjaa ei valitettavasti löytynyt. Pirkko-Liisa Perttulan toimittamassa kirjassa Kelvoton koululainen vaihtaa vapaalle on kuitenkin lopussa luku "Riiviötemppuja", joka sisältää muutaman sivun verran kepposia. Aiheesta voi myös löytyä vinkkejä kaunokirjallisuudesta (esim. Vaahteramäen Eemeli, Pikku Nikke, Kapteeni Kalsari). Vähän vanhempaa keppostelua Helsingin seudulla kuvaa kirja Tervomaa, Raija : Stadin skloddit braijaa : leikkejä, kujeita ja koiruuksia.
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot saa pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Nuotteja ei löytynyt painetussa muodossa. Sen sijaan internetistä löytyy asianharrastajien sivuja.
Googlesta voi hakea suoraan hakusanoilla Final Fantasy Zanarkand, jolloin pääsee suoraan musiciansnews.com -sivuston Final Fantasyn musiikista kiinnostuneiden keskustelupalstalle (englanninkielinen). Tällä keskustelupalstalla on tietoa nuottien löytöpaikoista. Tässä kahden asianharrastajan sivut, joilla on Final Fantasy -sarjan nuotteja, myös kyseinen Zanarkand.
http://ichigos.com/sheets.shtml?tq=:
http://mywebpages.comcast.net/mankow84/ff10.html
Final Fantasy -faneilla on myös suomenkielinen nettisivu:
http://www.fffin.com/
"Nykysuomen sanakirja" määrittelee suurlähettilään ylimmän arvoluokan diplomaattiseksi edustajaksi. Suurlähetystö on lähetystö, jonka päällikkönä on suurlähettiläs. Lähettiläs on puolestaan toisen arvoluokan diplomaattinen edustaja. Diplomaattiedustajat jaetaan yleisesti suurlähettiläisiin, lähettiläisiin ja asiainhoitajiin. Suurlähetystöt ovat eri valtioissa olevia diplomaattisia edustustoja, ja niitä ei sovi sekottaa muihin edustustoihin tai konsulaatteihin. Englannin kielessä suurlähettilästä vastaa termi 'ambassador' ja lähettilästä 'envoy'. 'Suur-' on tyypillinen substantiivien etuliite, joka ilmaisee kooltaan, alaltaan tai vaikutukseltaan suurta.
Lähteet:
SKS: Nykysuomen sanakirja (WSOY, 1978)
Nurmi, Timo: Uusi suomen kielen...
Sarah Mlynowski on alunperin kanadalainen, syntynyt Montrealissa, mutta asuu nykyään New Yorkissa, Yhdysvalloissa. Hän on 29-vuotias.
Ensimmäisen romaaninsa Mlynowski julkaisi 24-vuotiaana.
Rintsikoita ja luudanvarsia WSOY (2005)kertoo noitaperheesta. 14-vuotias Sarah saa tietää äitinsä ja siskonsa olevan noitia. Sarjan jatko-osa Konnia ja kielareita on ilmestynyt vuonna 2006 WSOY:n kustantamana.
Suomenkielinen kirjaesittely osoitteessa: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-30676-2